Alouette
Alouette (ranskaa, suom. Leivonen) on ranskalainen kansanlaulu, jonka sanat viittaavat metsästyssaaliina saadun leivosen kynimiseen. Siinä mielessä kyseessä lienee alun perin työlaulu. Laulua on laulettu lastenlauluna ympäri maailmaa. Sen on suomentanut ainakin nimimerkki R. R. R.. [1]
Laulua pidetään ensisijaisesti ranskalaiseen kulttuuriin kytkeytyvänä, mutta kanadanranskalaiset ovat pitäneet sitä tunnusmelodianaan. Laulu sopii sikäli hyvin työlauluksi, että se on yksitoikkoinen, mutta hereillä pitävä ja sen säkeistöt pitenevät sitä mukaa kuin lauluun tulee uusia kohteita, josta höyheniä nykitään. [2]

Laulun sanat ovat kutakuinkin yksinkertaiset:
- Alouette, gentille Alouette
- Kiuru, pikku leivonen,
- Alouette, je te plumerai
- Leivonen, sinut minä kynin.
- Je te plumerai la tête
- Kynin pääsi
- (Je te plumerai la tête)
- (Kynin pääsi)
- Et la tête
- Ja pääsi
- (Et la tête)
- (Ja pääsi)
- Alouette
- Leivonen
- (Alouette)
- (Leivonen)
- O-o-o-oh
Seuraavassa säkeistössä tulee mukaan nokka
- Alouette, gentille Alouette
- Alouette, je te plumerai
- Je te plumerai le bec
- Kynin nokkasi
- (Je te plumerai le bec)
- Et le bec
- (Et le bec)
- Et la tête
- (Et la tête)
- Alouette
- (Alouette)
- O-o-o-oh
Mutta myös edelliset osat säilyvät säkeistössä. Jatkoa seuraa:
- Et le cou
- Kaulasi
- Et le dos
- Selkäsi
- Et les ailes
- Siipesi
- Et les pattes
- Jalkasi
- Et la queue
- Pyrstösi
- Et le coeur
- Sydämesi
- Et les poumons
- Keuhkosi
- Et le cerveau
- Aivosi
Muita leivoslauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leivosesta kertovia lauluja ovat muun muassa
- Josef Haydn: Leivolle [3]
- Miks leivo lennät Suomehen
- Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö
- Mihail Glinka: Leivonen[4]
- Grigoraș Dinicu ym. kansallisen aiheen pohjalta: Ciocirlia[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pukkila - Rautio: Musiikkia oppimaan, Fazer, 2. painos, Helsinki s. 228, 1958
- ↑ Canadian Encyclopedia: Alouette! (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pukkila - Rautio: Musiikkia oppimaan, Fazer, 2. painos, Helsinki s. 193, 1958
- ↑ Youtubessa Mili Balakirevin pianosovituksena]
- ↑ Slovakianromanien esitys viuluin, symbaalein ja oboein kakofonisesti äänitettynä liveversiona Youtubessa