Alistair MacLean

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Alistair MacLean
Henkilötiedot
Syntynyt28. huhtikuuta 1922
Glasgow, Skotlanti
Kuollut2. helmikuuta 1987 (64 vuotta)
München, Saksa
Puoliso Gisela Heinrichsen (1953–1972)
Mary Marcelle Georgius (1972–1977)
Kirjailija
SalanimiIan Stuart
Äidinkieligaeli
Tuotannon kielienglanti
Tyylilajit jännitys
Pääteokset Navaronen tykit
Saattue Murmanskiin
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alistair Stuart MacLean (gaeliksi Alasdair MacGill-Eain, 28. huhtikuuta 1922 – 2. helmikuuta 1987) oli skotlantilainen romaanikirjailija, jonka teokset olivat maailmanlaajuisia myyntimenestyksiä. MacLean kirjoitti lukuisia jännitysromaaneja ja seikkailukirjoja, joista tunnetuimpia ovat Navaronen tykit ja Saattue Murmanskiin. MacLean käytti myös salanimeä Ian Stuart.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alistair MacLeanin hautakivi Célignyssä, Genevenjärven rannalla, Sveitsissä.

Alistair MacLeanin isä oli pappi. MacLean syntyi Glasgow’ssa, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Daviotissa lähellä Invernessiä. Hänen äidinkielensä oli gaeli ja hän oppi englannin vasta toisena kielenään.

MacLean liittyi Kuninkaalliseen laivastoon vuonna 1941 ja palveli toisessa maailmansodassa torpedomiehenä. Hän on kertonut jääneensä japanilaisten vangiksi ja tulleensa kidutetuksi, mutta kertomukselle ei ole riippumattomia todisteita. Sodan jälkeen MacLean opiskeli englantia Glasgow’n yliopistossa, valmistui vuonna 1953 ja ryhtyi opettajaksi.[1][2]

Vapaa-aikoinaan MacLean kirjoitti novelleja ja voitti vuonna 1954 Glasgow Herald -lehden järjestämän kirjoituskilpailun merihenkisellä tarinallaan Dileas.[1] Collins-kustantamo pyysi häntä laajentamaan tarinansa romaaniksi.[2] MacLeanin omiin sotakokemuksiin perustuvasta Saattue Muurmanskiin -romaanista tuli menestys ja hän pystyi nyt omistautumaan kokonaan kirjoittamiselle.

1960-luvun alkupuolella MacLean julkaisi kaksi kylmän sodan maailmaan sijoittuvaa romaania salanimellä Ian Stuart. Hän ei kuitenkaan muuttanut kirjallista tyyliään ja hänen lukijansa tunnistivat kirjoittajan skotlantilaisen salanimen takana. MacLeanin kirjat olivat myyntimenestyksiä ja hän muutti Sveitsiin veropakolaiseksi. Hän johti myös hotelliyritystä Englannissa.[1]

MacLeanin myöhempien kirjojen vastaanotto oli uran alun teoksia varautuneempaa.[1] Hän pyrki kirjoittamaan nopeasti ja kirjojen juonet olivat toisinaan kohtuuttoman epätodellisia. MacLean kamppaili jatkuvasti alkoholisminsa kanssa ja kuoli lopulta sen seurauksena Saksan Münchenissä vuonna 1987. MacLean oli naimisissa kahdesti ja sai ensimmäisen vaimonsa kanssa kolme poikaa. Hänet on haudattu Sveitsin Célignyyn. Alistair MacLean palkittiin kirjallisuuden tohtorin arvonimellä Glasgow’n yliopistossa vuonna 1983.

MacLean julkaisi 28 romaania ja novellikokoelman, mutta myös kirjoja T. E. Lawrencesta ja James Cookista. Hän kirjoitti elokuvakäsikirjoituksia, joista osa perustui hänen romaaneihinsa. 1970- ja 1980-lukujen taitteessa amerikkalainen elokuvayhtiö antoi MacLeanille tehtäväksi kirjoittaa sarjan tarinaluonnoksia, joista sitten tehtäisiin elokuvia. Toiset kirjoittajat viimeistelivät aihiot. Näihin luonnoksiin perustuvat esimerkiksi John Denisin Kaapattu torni ja Alastair MacNeillin Kuoleman juna.

Romaanien tyyli ja teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tyyliä kuvaileva osio olisi lähteistettävä, muuten se näyttäytyy kirjoittajan omana tulkintana.
Heron Booksin 1970-luvun puolivälissä julkaisemia MacLeanin jännityskirjoja vuosilta 1955–1971.

MacLeanin teokset keskittyvät toimintaan. Päähenkilöt ovat yleensä rauhallisia, kyynisiä ja kokonaan työlleen omistautuneita miehiä. He kamppailevat näennäisesti mahdottomia todennäköisyyksiä vastaan, mikä pakottaa heidät fyysisen ja henkisen kestävyytensä äärirajoille. MacLeanille tyypillisessä juonenkäänteessä sankarin lähin toveri osoittautuu petturiksi.

Ian Flemingiin tai muihin saman ajan jännityskirjailijoihin verrattuna MacLeanin kirjoissa ei ole juurikaan erotiikkaa tai romantiikkaa. Vain kirjoissa Loputon yö ja Pako yli Jaavan meren on romanttisia vivahteita. Pako yli Jaavan meren on poikkeus MacLeanin tuotannossa muutenkin, sillä päähenkilö kuvataan kolmannessa persoonassa ensimmäisen persoonan sijasta.

Teoksissa on runsaasti teknisiä yksityiskohtia. Romaaniin Alaskan musta kulta on tuotesijoitettu suomalainen sukseton ja yksitelainen Finncat-moottorikelkka. Kuolonhypyssä käsitellään antimaterian käyttöä aseena; samassa romaanissa esitellään yksityiskohtaisesti kynäaseita ja erilaisia sirkustaiteilijoiden käyttämiä köysiä. Kaappaus San Franciscossa -romaanissa mainitaan erikoisrakenteinen kamera, "jolla voi ottaa mustavalko- ja värikuvia sekä filmata".

Luonnolla ja erityisesti merellä ja arktisella Pohjolalla on tärkeä rooli MacLeanin tarinoissa. Teosten tapahtumapaikat ovat eksoottisia. Vain Kun kello lyö... -romaani sijoittuu MacLeanin kotimaahan Skotlantiin. MacLeanin teosten parhaimmistona on pidetty romaaneja, jotka pohjautuvat hänen omiin kokemuksiinsa ja tietoonsa sodankäynnistä ja merenkulusta. Esimerkiksi Saattue Muurmanskiin -romaania pidetään laivastokirjallisuuden klassikkona.

MacLeanin kirjoittamat ja ideoimat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MacLean itse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alaskan musta kulta (WSOY 1980) (Athabasca)
  • Armoton meri (WSOY 1985) (The Lonely Sea)
  • Hyvästi Kalifornia (WSOY 1978) (Goodbye California)
  • Jääasema "Zebra" (WSOY 1963) (Ice Station Zebra)
  • Kaappaus San Franciscossa (WSOY 1976) (The Golden Gate)
  • Kahlenukke (WS 1969) (Puppet on a Chain)
  • Kalmankoura (Ian Stuartin salanimellä; WSOY 1964) (The Satan Bug)
  • Kapteeni Cook (WSOY 1972) (Captain Cook)
  • Karhusaari (WSOY 1971) (Bear Island)
  • Katkuinen kuoleman tie (WSOY 1973) (The Way to Dusty Death)
  • Kotkat kuuntelevat (WS 1967) (Where Eagles Dare)
  • Kun kello lyö... (WSOY 1966) (When Eight Bells Toll)
  • Kuoleman joki (WSOY 1981) (River of Death)
  • Kuolonhyppy (WSOY 1975) (Circus)
  • Loputon yö (WSOY 1960) (Night without End)
  • Merinoita (WSOY 1977) (Seawitch)
  • Miljonäärien laiva (WSOY 1962) (The Golden Rendezvous)
  • Navaronen haukat (WS 1968) (Force 10 from Navarone)
  • Navaronen tykit (WSOY 1957) (The Guns of Navarone)
  • Pako yli Jaavan meren (WSOY 1958) (South by Java Head)
  • Partisaanit (WSOY 1982) (Partisans)
  • Pelko on aseeni (WSOY 1961) (Fear Is the Key)
  • Saalistus Barentsinmerellä (WSOY 1984) (San Andreas)
  • Saattue Muurmanskiin (WSOY 1956) (H. M. S. Ulysses)
  • Santorinin hauta (WSOY 1986) (Santorini)
  • Särkyneen sydämen sola (WSOY 1974) (Breakheart Pass)
  • Taivaan nuoli (Ian Stuartin salanimellä; WSOY 1961) (The Dark Crusader)
  • Takaa-ajo Vaccarèsiin (WS 1970) (Caravan to Vaccarès)
  • Tulvaportti (WSOY 1983) (Floodgate)
  • Viimeinen rintama (WSOY 1959) (The Last Frontier)

John Denis ideoiden pohjalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaapattu torni (WSOY 1981) (Hostage Tower)
  • Kaappaajan paluu (WSOY 1982) (Airforce One is down)

Alastair MacNeill ideoiden pohjalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuoleman juna (WSOY 1988) (Death Train)
  • Kuoleman kauppiaat (WSOY 1990) (Red Alert)
  • Pyörremyrsky (WSOY 1992) (Dead Halt)
  • Salamurhaajien aika (WSOY 1991) (Time of the Assassins)
  • Yövartio (WSOY 1989) (Night Watch)

Suomentamattomat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alistair MacLean Introduces Scotland (1972)
  • All about Lawrence of Arabia (1962)
  • Borrowed Time (kirjoittanut Hugh Miller; 1998)
  • Code Breaker (kirjoittanut Alastair MacNeill; 1993)
  • Golden Girl (kirjoittanut Simon Gandolfi; 1992)
  • Golden Web (kirjoittanut Simon Gandolfi; 1993)
  • Golden Vengeance (kirjoittanut Simon Gandolfi; 1994)
  • Prime Target (kirjoittanut Hugh Miller; 1997)
  • Rendezvous (kirjoittanut Alastair MacNeill; 1995)

MacLeanin kirjoista tehdyt elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen.: Alistair (Stuart) MacLean (1922-1987) - wrote also as Ian Stuart authorscalendar.info. Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 30.11.2014.
  2. ↑ a b Alistair MacLean Undsicovered Scotland. Viitattu 30.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alistair MacLean.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Alistair MacLean
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alistair_MacLean&oldid=22173071”