Aleksanteri-mosaiikki
| Aleksanteri-mosaiikki | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Aleksanteri-mosaiikki |
| Tekijä | - |
| Valmistumisvuosi | 100-luku eaa. |
| Korkeus | 2,7 m |
| Leveys | 5,1 m |
| Sijainti | Napolin kansallismuseo |
Aleksanteri-mosaiikki on Pompeijista Italiasta löydetty Makedonian kuningas Aleksanteri Suurta ja Persian kuningas Dareios III:ta taistelukohtauksessa esittävä suurikokoinen mosaiikki. Mosaiikki löydettiin Vesuviuksen purkauksen alle vuonna 79 jaa. jääneen aristokraatin talon raunioista vuonna 1831. Aleksanteri-mosaiikki on yksi tunnetuimmista Aleksanteria esittävistä roomalaisajan taideteoksista. Nykyisin sitä säilytetään Napolin kansallismuseolla.
Mosaiikin aihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lattiamosaiikin koko on noin 2,7 x 5,1 metriä. Mosaiikki on peräisin 100-luvulta eaa. ja se on todennäköisesti kopio 300-luvulla eaa. tehdystä seinämaalauksesta.[1] Mosaiikin tekoon käytetty tekniikka on nimeltään opus vermiculatum, jossa mosaiikin tekijä käyttää hyvin pieniä paloja (tessera). Mosaiikin tekijä voi näin kuvata hyvin tarkasti valaistusta tai värin muuttumista ja esittää esimerkiksi kasvojen tai haarniskojen yksityiskohtia.[2]
Mosaiikin aihe on Aleksanteri Suuren ja Dareios III:n kohtaaminen joko Issoksen tai Gaugamelan taistelussa. Molemmat hallitsijat johtivat omia joukkojaan molemmissa taisteluissa, jotka päättyivät Aleksanterin voittoon. Mosaiikissa Aleksanteri ja Dareios on kuvattu taistelukohtauksessa. Antiikin historioitsijat ovat kuvailleet Aleksanterin tavoitelleen eeppistä kaksintaistelua Dareioksen kanssa. Mosaiikin kohtauksessa Aleksanteri taistelee ilman kypärää johtaen makedonialaista ratsuväkeä surmaten persialaisen ylimyksen keihäällään.[1] Persialainen ylimys uhraa itsensä suojellen hallitsijaansa omalla ruumiillaan, kun taas hänen vieressään oleva persialainen sotyilas tarjoaa hallitsijalle omaa hevostaan.[2] Dareios esitetään puolestaan pelokkaana vetäytymiskäskyä vaununajajalleen antaen. Taistelutantereella on rikkoutuneita aseita ja persialaiset sotilaat on kuvattu epätoivoisin ilmein. Sodan kauhuja ilmentää kuolevien persialasiten ja heidän ratsujensa tuska.[1]
Mosaiikin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanteri-mosaiikki on peräisin Rooman valtakuntaan kuuluneesta Pompeijin kaupungista. Pompeiji jäi tulivuori Vesuviuksen purkauksen alle vuonna 79 jaa. Mosaiikki rakennettiin niin sanotun Faunin talon (Casa del Fauno) lattialle. Talo oli hulppea yksityisasunto. Mosaiikki oli kahden pylväiden ympäröimän peristyylipuutarhan välisessä oleskelutilassa eli eksedrassa, jossa saattoivat kokoontua vain isäntäväen läheisimmät ystävät ja kunnianarvoisimmat vieraat. Täysin varmaa ei ole, miksi pompeijilaisella aristokraatilla on ollut Aleksanteri-aiheiden mosaiikki kotonaan. Yhden teorian mukaan talon omistaja on ollut mukana Lucuis Aemilius Paulluksen sotaretkellä Makedoniaan. Makedoniassa hän on mahdollisesti nähnyt alkuperäisen maalauksen Pellan palatsilla. Koska Faunin talon muiden mosaiikkien aiheisiin lukeutuvat esimerkiksi tiikerillä ratsastava Dionysos ja Niilin kasvit ja eläimet, rakennuttaja on ehkä halunnut luoda hellenistisen palatsin Pellan ja Aleksandrian palatsien mallin mukaisesti.[1]
Mosaiikki löydettiin kaivauksissa vuonna 1831 ja se on yksi tunnetuimmista roomalaisajan Aleksanteria esittävistä teoksita. Nykyisin se on esillä Napolin kansallismuseolla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Peltonen, Jaakkojuhani: ”Muotokuvat ja Pompeijin Aleksanteri-mosaiikki””, Aleksanteri Suuri - Sankari ja myytti. Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-685-3.
- ↑ a b Battle of Issus between Alexander and Darius III Museo archeologico nazionale di Napoli. Viitattu 11.3.2021. (englanniksi)