Aleksandra Tšudina
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Helsinki 1952 | pituus | |
| Hopeaa |
Helsinki 1952 | keihäs | |
 Pronssia |
Helsinki 1952 | korkeus | |
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Bern 1954 | 5-ottelu | |
| Hopeaa |
Oslo 1946 | korkeus | |
| Hopeaa |
Bern 1954 | pituus | |
| Naisten lentopallo | |||
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Moskova 1952 | lentopallo | |
| Kultaa |
Pariisi 1956 | lentopallo | |
| Kultaa |
Rio de Janeiro 1960 | lentopallo | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Praha 1949 | lentopallo | |
| Kultaa |
Sofia 1950 | lentopallo | |
| Kultaa |
Pariisi 1951 | lentopallo | |
| Kultaa |
Praha 1958 | lentopallo | |
| Hopeaa |
Bukarest 1955 | lentopallo | |
Aleksandra Georgijevna Tšudina (ven. Александра Георгиевна Чудина, 6. marraskuuta 1923 – 28. lokakuuta 1990)[1] oli 1950-luvulla Neuvostoliiton monipuolisimpia urheilijoita. Hän voitti yleisurheilussa olympiamitalin kolmessa eri kenttälajissa ja lentopallossa maailmanmestaruuksia.
Yleisurheilijana Tšudina saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa Oslon EM-kilpailuissa 1946 sijoittuessaan korkeushypyssä hopealle tuloksella 157 cm. Helsingin olympialaisissa 1952 hän sai hopeaa pituushypyssä tuloksella 614 cm ja keihäänheitossa tuloksella 50,01 m sekä pronssia korkeushypyssä tuloksella 163 cm.[1] Viisiottelu ei ollut tuolloin vielä olympiaohjelmassa, mutta Bernin EM-kilpailuissa 1954 Tšudina voitti viisiottelussa kultaa tuloksella 4526 pistettä. Hänen tuloksensa viisiottelun osalajeissa olivat 13,21 cm kuulantyönnössä, 158 cm korkeushypyssä, 25,9 s 200 metrin juoksussa, 12,0 s 80 metrin aitajuoksussa ja 573 cm pituushypyssä. Varsinaisessa pituushyppykilpailussa hän sai hopeaa tuloksella 593 cm. Lisäksi hän sijoittui viidenneksi keihäänheitossa (47,05 m) ja kuudenneksi korkeushypyssä (160 cm).
Tšudina hyppäsi korkeushypyn maailmanennätyksen 173 cm 22. toukokuuta 1954 Kiovassa. Se pysyi ennätyksenä kaksi vuotta. Viisiottelussa hän teki maailmanennätyspisteet 4704 Bukarestissa elokuussa 1953 ja otti ennätyksen parin kuukauden tauon jälkeen uudelleen haltuunsa syyskuussa 1955 Moskovassa syntynein ennätyspistein 4750. Hän menetti tämän ennätyksen vuonna 1956.
Lentopalloilijana Tšudina edusti pitkään Neuvostoliiton maajoukkuetta ja voitti maailmanmestaruuden vuosina 1952, 1956 ja 1960, Euroopan mestaruuden vuosina 1949, 1950, 1951 ja 1958 sekä EM-hopeaa vuonna 1955.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kamper, Erich: Lexikon der 14 000 Olympioniken, s. 278. Leykam-Verlag, 1983. ISBN 3-7011-7144-0.
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
- Volleyball - Weltmeisterschaften (Damen) Sport Komplett. Viitattu 17.7.2008. (saksaksi)
- Volleyball - Europameisterschaften (Damen) Sport Komplett. Viitattu 17.7.2008. (saksaksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b ALEKSANDRA CHUDINA Athletes. The International Olympics Committee. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
|
