Aleister Crowley

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aleister Crowley vuonna 1929.

Edward Alexander (Aleister) Crowley (12. lokakuuta 18751. joulukuuta 1947) oli brittiläinen kirjailija, okkultisti, maagi ja mystikko. Crowley yhdistetään monesti satanismiin, paljolti provokatiivisen käytöksensä vuoksi. Hän itse sanoutui irti mustasta magiasta, jonka hän määritteli ”miksi tahansa magiaksi, jonka päätavoite ei ole Todellisen Tahdon löytäminen”. Hänet tunnetaan salaseura Ordo Templi Orientisin perustajana.

Hänet on myös tunnettu nimityksillä "maailman ilkein mies" ja "Great Beast" ('suuri peto').

Golden Dawn[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crowley valmistui Cambridgen yliopistosta vuonna 1898 ja liittyi Hermetic Order of the Golden Dawniin eli Kultaiseen aamunkoittoon, okkultistiseen ja rituaalimaagiseen salaseuraan, johon hänet initioitiin veljeskunnan omassa Isis-Urania -temppelissä Lontoossa 1898.

Hän eteni nopeasti järjestön hierarkiassa, aina Adeptus Minorin arvoasteelle (Second Order, Adeptus Minorus, 5=6). Crowleyllä oli erittäin huonot välit järjestön perustajaan, S. L. Mathersiin, ja sen johdosta Crowley jättikin järjestön, mikä lopulta johti koko järjestön hajoamiseen. Pian tämän jälkeen vuonna 1907 hän perusti oman okkulttisen organisaationsa Argenteum Astrumin, ”Hopeisen Tähden”.

Thelema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crowley kehitti pakanallisen Thelema-uskonnon, jonka profeettana häntä pidetään.

Vuonna 1904 Crowley ja hänen vaimonsa olivat matkalla Egyptissä, kun Crowleyn myöhemmän kertomuksen mukaan jonkinlainen henkiolento otti häneen yhteyttä Rosen kautta. Rosen ohjeiden mukaan Crowley suoritti invokaation egyptiläiselle Horus-jumalalle 20. maaliskuuta 1904. Crowleyn mukaan jumala kertoi hänelle Rosen kautta, että uusi maaginen Horuksen aikakausi, (thelemiittien käsite Aeon) oli alkanut, ja että Crowleyn oli määrä toimia sen profeettana.

Rose johdatti Crowleyt Boulak-museoon Kairoon. Siellä he näkivät Ankh-ef-en-Khonsun steelan. Crowleyn mielestä oli merkityksellistä, että steelan näyttelynumero oli 666 eli pedon luku. Myöhemmin Crowley nimitti steelaa ”Paljastuksen steelaksi”.

Crowleyn mukaan hän kirjoitti 8.–10. huhtikuuta muistiin tekstin Liber AL vel Legis eli Lain Kirjan, Aiwass-nimisen henkiolennon sanelun mukaan. Myöhemmin Crowley katsoi Aiwassin olevan hänen henkilökohtainen pyhä suojelusenkelinsä, joka saatetaan samaistaa monissa muissa järjestelmissä käytettävään käsitteeseen ”Korkeampi itse”.

Vaikutukset taiteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crowleyn kuva on Beatlesin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band- levyn kannessa, yhtyeen idoleiden joukossa.

Led Zeppelinin kitaristi Jimmy Page oli erittäin kiinnostunut Crowleysta ja hänen magiastaan. Page keräsi muun muassa huomattavan kokoelman Crowleylle kuulunutta tarpeistoa. Page otti myös käyttöön henkilökohtaiseksi luvukseen 666 aivan kuten Crowleykin oli tehnyt. Luku oli taiten kirjailtu muun muassa Pagen esiintymisasuun. Crowleyn okkultismin ja magian teemat on nähtävissä ja kuultavissa Led Zeppelinin tuotannossa. Hän myös omisti Crowleylle kuuluneen Boleskine House -talon, jossa Crowley työsti niin sanottua Abra-Melin-operaatiota. Kyseessä on pitkäkestoinen rituaali, jonka päätarkoitus on henkilökohtaisen pyhän suojelusenkelin tiedostaminen.

Samoin kuin Jimmy Pagea, Aleister Crowley kiinnosti myös elokuvantekijä Kenneth Angeria. Hänen okkulttinen lyhytelokuvansa Lucifer Rising vuodelta 1972 kertoo tulossa olevasta Vesimiehen ajasta – uudesta ajasta (new age), jolloin nuoret heittävät vanhempiensa estot pois ja "eläisivät piilotajuntansa kahlitsemattomien oikkujen mukaan". Alun perin elokuvan musiikin sävelsi juuri Jimmy Page, mutta hänen musiikkinsa ei päätynyt lopulliseen elokuvaan. Angeria innoitti crowleylainen filosofia "Tahtosi mukaan tulee sinun tekemän" ja etenkin Crowleyn runo "Hymn to Lucifer" ("Ilon avain on tottelemattomuus")[1]. Elokuvassa egyptiläiset jumalat kutsuvat enkeli Luciferin tuomaan maan päälle uuden okkultismin ajan. Aleister Crowley piti Egyptin auringonjumala Horusta uuden aikakauden jumalana, joka symboloi Valontuojaa. Sama ajatus esiintyi myös okkulttisilla ryhmillä, kuten Golden Dawn tai druidit, joihin Crowley tutustui. Saadessaan vision elokuvasta vuonna 1966 Anger asui San Franciscossa, jossa hän näki tämän uuden ajan merkit. "Kenneth näki nuorisokulttuurin Horuksen aikakauden esiintulona, aikana jona Isiksen ja Osiriksen aika muuttuu heidän lapsensa Horuksen ajaksi", sanoo elokuvaan musiikin tehnyt Bobby BeauSoleil[2].

Ozzy Osbourne on tehnyt yhdessä Randy Rhoadsin kanssa Crowleytä käsittelevän kappaleen "Mr. Crowley".

Iron Maidenin keulahahmo ja laulaja Bruce Dickinson käsikirjoitti Alesteir Crowleysta kertovan elokuvan Chemical Wedding (2008), jonka ohjasi Julian Doyle.

Useat metalliyhtyeet ovat saaneet vaikutteita lyriikkoihinsa Crowleyn ajatuksista. Usein nämä yhtyeet ammentavat ideoita myös satanismista ja muusta okkultismista. Suomalaisen black metal -yhtye Alghazanthin rumpali-sanoittaja Gorath Moonthorn on yksi Crowleylta innoitusta saaneista metallimuusikoista. Suomalainen doom metal -yhtye Reverend Bizarre on ammentanut inspiraatiota Crowleysta. Yhtyeen EP:llä Return to the Rectory on kappale ”Aleister”. Elektronista musiikkia soittava yelworC on saanut nimensä Crowleyn mukaan. Red Hot Chili Peppersin entinen kitaristi John Frusciante on kertonut Crowleyn vaikuttaneen useaan hänen soolotuotannon kappaleeseensa.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lachman, Gary: Aleister Crowley. Suuren Pedon elämä ja teot. (Aleister Crowley. Magick, Rock and Roll, and the Wickedest Man in the World, 2014.) Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Helsinki: Like, 2015. ISBN 978-952-01-1139-7.
  • Richard Kaczynski: Perdurabo. The Life of Aleister Crowley, Tempe, AZ: New Falcon Publications, 2002. ISBN 978-1-56184-170-7. (englanniksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lachman, Gary: Tajunnan alkemistit. LIKE, 2009. ISBN 978-952-01-0281-4.
  • Knowers, Christopher: Symphony for the Devil. Guitar World, No. 13, Holiday 2006, 27. vsk, s. 52–56, 88–106, (108). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lachman Gary, Tajunnan alkemistit, LIKE 2009, s. 299–302,307–310
  2. Knowers Christopher, Symphony for the Devil, Guitar World 2006 (vol 27, No. 13), s.52–56, 88–106, (108)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleister Crowley.