Akrothooi
| Akrothooi | |
|---|---|
| Ἀκρόθωοι | |
| Sijainti | |
  Akrothooi |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Athos (Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akte, Traakia |
Akrothooi (m.kreik. Ἀκρόθωοι, Akrothōoi,[1] myös Ἀκρόθωον, Akrothōon;[2] lat. Acrothoum, Acrothoi) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akten niemellä (nyk. Áthos) Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[3][4] Se sijoitetaan niemen eteläosaan.[5][6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akrothooi sijaitsi Akten niemellä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Áthos ja joka on Chalkidikín niemimaan kolmesta niemestä itäisin.[4][7] Antiikin aikana Aktea ei vielä luettu Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on myöhemmin saanut nimensä, vaan se luettiin yleisemmin vain osaksi Traakiaa.[8] Kaupungin paikkaa ei tunneta varmuudella. Se sijoitetaan usein lähelle nykyistä Suuren lavran luostaria,[4][5][9] tosin joskus se on sijoitettu myös aivan niemen eteläkärkeen nykyisen Pyhän Annan skiitan paikalle[7] tai Uuden skiitan tai Pyhän Paavalin luostarin tienoille.[6] Strabon, Plinius vanhempi ja Pomponius Mela vaikuttavat puhuvan kaupungista ikään kuin se olisi sijainnut Athosvuoren (nyk. Áthos) huipulla, mutta tämä ei ole vuoren korkeuden ja jyrkkyyden vuoksi mitenkään mahdollista.[4]
Akrothooin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akrothooin historiasta tiedetään vain vähän. Strabonin mukaan kaupungin alkuperäiset asukkaat olivat Lemnokselta tulleita pelasgeja. Thukydideen mukaan kaupungin väestö koostui klassisella kaudella osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisista eli barbaareista, ja sen asukkaat olivat kaksikielisiä.[3][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Akrothōos/Akrothōios (Ἀκρόθωος/Ἀκρόθωιος) ja Akrothōtēs/Akrothōitēs (Ἀκροθώτης/Ἀκροθωίτης).[3][4]
Persialaissotien aikaan akrothooilaiset auttoivat persialaisia Kserkseen kanavan kaivamisessa. Kaupunki myös tarjosi persialaisille miehiä ja laivoja. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Akrothooi kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, mutta se ei esiinny liiton verotusluetteloissa lukuun ottamatta veromääräysluetteloa vuonna 422/421 eaa. Akrothooi kapinoi Ateenaa vastaan vuonna 424/423 eaa. Brasidaan yllytyksestä.[3][6] Kaupunki ei ollut olemassa enää Pliniuksen aikana ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[9]
Akrothooin politiikasta tiedetään, että kaupungissa oli neuvosto (būlē) ja kansankokoous (dēmos).[3] Melan ja muiden antiikin aikaisten kirjailijoiden mukaan kaupungin asukkaat olivat hyvin pitkäikäisiä ja elivät pidempään kuin muut ihmiset.[4]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akrothooista ei ole tehty varmoja löytöjä. Kaikilta kaupungin ehdotetuilta paikoilta on löydetty joitakin antiikin aikaisia jäänteitä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.109; Strabon: Geografia; Pomponius Mela: De situ orbis 2.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.10.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.22.
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”560 Akrothooi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Acrothoum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Akrothooi Pleiades. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ a b c d e Akrothooi (Chalkidike) 9 NE Mt. Athos - Ακρόθωοι ToposText. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ a b Lilios, Loukas K.: Mount Athos. Pilgrimage to ”The Garden of Virgin Mary”, s. 176. 3. edition. ”Lilios” Publications, 2019. ISBN 978-618-884252-1-7.
- ↑ Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7.
- ↑ a b Akrothoon /Akrothooi Brill's New Paily. Brill. Viitattu 1.6.2020.