Suuri lavra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suuri lavra
Μεγίστη Λαύρα
Suuri lavra.
Suuri lavra.
Sijainti Athos, Kreikka Kreikka
Koordinaatit 40°10′15″N, 24°22′59″E
Kirkkokunta ortodoksinen kirkko
Tyyppi munkkiluostari
Perustaja Athanasios Athoslainen
Perustettu 963
Asukkaita 79[1]
Tyylisuunta bysanttilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Athosvuori
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Suuri lavra (kreik. Μεγίστη Λαύρα, Megísti Lávra tai Μονή Μεγίστης Λαύρας, Moní Megístis Lávras)[2][3] on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa. Sen nimen 'lavra' tarkoittaa suurta luostaria tai pääluostaria. Athoksen kahdenkymmenen luostarin välisessä hierarkiassa Suuri lavra on ensimmäisellä sijalla.[4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri lavra on Athoksen luostareista vanhin. Sen perusti Athanasios Athoslainen vuonna 963 saatuaan luvan keisari Romanos II:lta. Ennen luostarin perustamista alueella oli asunut yksittäisiä erakkomunkkeja. Athanasios toi alueelle tavan asua yhdessä niin kutsutuissa kinobioottisissa luostareissa. Myöhemmin luostarin rakentamista tukivat keisarit Nikeforos II Fokas, Johannes I Tzimiskes ja Basileios II. Luostari sai lahjoituksena suuria maa-alueita ja siihen liitettiin pienempiä luostareita. Luostari on koko sen historian ajan ollut ensimmäinen Athoksen luostarien joukossa sekä vaurautensa että kirkollisten aarteidensa vuoksi.[4][5]

Luostarin pääkirkko.

1300-luvulla luostari muutettiin idiorytmiseksi luostariksi. Luostari taantui turkkilaisvallan aikana. Tämä johtui paitsi merirosvojen hyökkäyksistä ja verorasituksesta myös maanjäristyksistä, joista eräs suurimmista sattui vuonna 1585. Luostari palasi kinobioottiseen elämäntapaan vuonna 1574 ja takaisin idiorytmiseen vuonna 1670. Vuodesta 1980 lähtien luostari on ollut jälleen kinobioottinen.[5] Vuonna 2011 luostarissa oli 79 asukasta.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luostari sijaitsee lähellä Athoksen niemimaan itärannikon eteläpäätä. Alueella on jonkin verran antiikin aikaisia jäännöksiä. Linnoitettu luostari muistuttaa muureineen ja useine rakennuksineen keskiaikaista kaupunkia. Sen muurissa on 15 tornia. Luostarin pääkirkon (katholikon) ydin on peräisin luostarin perustamisen ajoilta, mutta sitä on muutettu ja laajennettu usein. Kirkko on tyypillinen bysanttilainen risti neliössä -muotoinen kirkko, jossa on kupoli. Kirkon seinämaalaukset ovat 1500-luvulta. Kirkko oli alun perin omistettu Neitsyt Marian ilmestykselle, mutta nykyään se on omistettu Athanasios Athoslaiselle. Kirkon fiale on Athoksen suurin ja vanhin.[5][6]

Suuren lavran kirkon kattomaalauksia.

Luostariin kuuluu 17 kappelia sen sisäpuolella ja 19 ulkopuolella. Sen alaisuuteen kuuluu myös kolme skiittaa eli sivuluostaria, Pyhän Annan skiitta, Pyhän Kolminaisuuden skiitta ja Johannes Kastajan skiitta, sekä lukuisia keljoja. Luostarin kokoelmiin kuuluu suuri joukko kirkkotaiteen aarteita sekä pyhäinjäännöksiä. Luostarissa on suuri kirjasto, jossa on yli 2 100 käsikirjoitusta ja 20 000 painettua kirjaa.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Athosvuoren luostarit Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö. Viitattu 31.3.2015.
  3. Athoksen luostarit ja skiitat Ortodoksi.net. Viitattu 31.3.2015.
  4. a b Monastery of Megisti Lavra 2012. Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.4.2015.
  5. a b c d e Megiste Lavra Mount Athos. Viitattu 13.4.2015.
  6. a b The Monastery of Megisti Lavra Mount Athos: The Holy Mountain. Macedonian Heritage. Viitattu 14.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]