Airspeed Envoy

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Airspeed A.S.6E Envoy)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Airspeed Envoy
Private Charter Ltd:n Airspeed AS.6 Envoy Manchesterissa vuonna 1948.
Private Charter Ltd:n Airspeed AS.6 Envoy Manchesterissa vuonna 1948.
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistaja Airspeed
Ensilento 26. kesäkuuta 1934
Valmistusmäärä 52 + 10 lisenssillä
Kehitetty mallista Airspeed Courier
Muunnelmat Airspeed Oxford

Airspeed AS.6 Envoy oli brittiläinen Airspeedin valmistama kaksimoottorinen matkustajakone, joka lensi ensilentonsa kesäkuussa 1934.

Kehitys ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airspeed-tehdas lähti kehittämään vuoden 1933 lopulla yksimoottorisen Courier-koneen pohjalta. Pieneksi liikennelentokoneeksi suunniteltu konetyyppi teki ensilentonsa 26. kesäkuuta 1934. Airspeed valmisti tyyppiä eri voimalaitteilla varustettuina versioina yhteensä 52 kappaletta, minkä lisäksi tyyppiä lisenssivalmistettiin kymmenen kappaletta Mitsubishin tehtaalla Japanissa. Konetyypin pohjalta kehitettiin myöhemmin Airspeed Oxford, jota valmistettiin lopulta lähes 8 800 kappaletta RAF:n koulukoneeksi vuosina 1937–1945.[1]

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen Messerschmitt Bf 109E-hävittäjä ampui alas Suomen ilmavoimien käytössä olleen de Havilland D.H.89A Dragon Rapide -koneen OH-BLB Lappi Kiestingissä marraskuussa 1941. Saksalaiset korvasivat alas ammutun koneen maaliskuussa 1942, kun Suomelle luovutettiin Tšekkoslovakian miehityksen yhteydessä saksalaisten sotasaaliiksi jäänyt ČSA-lentoyhtiön AS.6E Envoy. Koneen valmistustunnus oli 47 ja se oli aiemmin lentänyt tšekkoslovakialaisella rekisteritunnuksella OK-BAL, mutta siinä oli Suomeen saapuessaan jo Luftwaffen konetunnukset ja kantatunnus CM+SA. Envoy sai Suomen ilmavoimissa sotilasrekisteritunnuksen EV-1, ja se kunnostettiin lentovarikolla ennen luovuttamista lentolaivue 48:lle. Kone vaurioitui Utissa 2. kesäkuuta 1942 oikean laskutelineen petettyä. Se siirrettiin yksikössä suoritettujen korjausten jälkeen joulukuussa 1942 T-LeLv 17:lle, ja sieltä edelleen ilmavoimien viestikoululle seuraavan vuoden kesäkuussa. Viestikoulu käytti konetta radiokoulutuksessa, kunnes se tuhoutui 31. heinäkuuta 1943 Parolassa. Koneen toinen moottori oli tuntunut sammuvan laskuun tultaessa, minkä jälkeen kone oli syöksynyt metsään. Ohjaaja ja viisi koulutettavaa loukkaantuivat. Koneen vasen moottori oli kuitenkin vain pudottanut hetkellisesti kierroksia kaasun avaamisen yhteydessä, ja onnettomuus olisi voitu välttää, jos moottorin ”heräämistä” olisi hetki odotettu. EV-1 poistettiin ilmavoimien kalustoluettelosta 898 tuntia ja 10 minuuttia lentäneenä 12. joulukuuta 1943. Kokonaislentoajasta 148 tuntia oli Suomen käytössä.[1]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [2]

AS.6 Envoy
6–8 paikkainen yksitaso, kaksi Wolseley A.R.9 -moottoria. Ensilento vuonna 1934.
AS.6A Envoy I
Kahdella Armstrong Siddeley Lynx IVc -moottorilla varustettu malli. Ensilento vuonna 1934.
AS.6B Envoy I
Suunniteltu vesikoneversio, kaksi Wolseley A.R.9 -moottoria.
AS.6C Envoy I
Suunniteltu vesikoneversio, kaksi Armstrong Siddeley Lynx IVc -moottoria.
AS.6 Envoy II
Jatkokehitetty versio laskusiivekkeillä ja suuremmalla peräsimellä. Ensilento vuonna 1935.
AS.6D Envoy II
Voimalaitteina kaksi Wright R-760 Whirlwind -moottoria.
AS.6E Envoy II
Voimalaitteina kaksi Walter Castor II -moottoria.
AS.6F Envoy II
Suunniteltu ilmakuvausversio.
AS.6G Envoy II
Voimalaitteena kaksi Wolseley Scorpio I -moottoria.
AS.6 Envoy III
Laskusiivekkeillä ja edelleen suurennetulla peräsimellä varustettu malli. Vaneripinnoitettu siipi. Ensilento vuonna 1936.
AS.6E Envoy III
Voimalaitteina kaksi Walter Castor II -moottoria.
AS.6H Envoy III
Voimalaitteena kaksi Wolseley Aires III -moottoria.
AS.6J Envoy III
Voimalaitteena kaksi Armstrong Siddeley Cheetah IX -moottoria.
AS.6Jm Envoy III
Sotilaskäyttöön muunnettavissa ollut malli. Ensilento vuonna 1936.
AS.6Jc Envoy III
Siviilimalli. Ensilento vuonna 1936.
AS.6K Envoy III
Voimalaitteena kaksi Wolseley Scorpio II -moottoria.
AS.7
Envoyn sotilasversio.
AS.7J
Voimalaitteena Armstrong Siddeley Cheetah VI -moottorit.
AS.7K
Voimalaitteena Wolseley Scorpio II -moottorit.
AS.8 Viceroy
Envoyn pohjalta kehitetty kilpalentomalli, voimalaitteena kaksi Armstrong Siddeley Cheetah IV -moottoria. Ensilento vuonna 1934.

Tekniset tiedot (AS.6E Envoy)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [1]

Yleiset ominaisuudet

  • Matkustajat: 6
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&010.053000010,53 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&015.094000015,94 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&02.09000002,90 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&031.050000031,5 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&01900.&&&&001 900 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&02900.&&&&002 900 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Walter Castor -seitsemänsylinterinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&&0254.&&&&00254 kW (&&&&&&&&&&&&0340.&&&&00340 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0293.&&&&00293 km/h 1 000 metrissä
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0265.&&&&00265 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01000.&&&&001 000 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&05800.&&&&005 800 m

Avioniikka

Suomen ilmavoimien käytössä olleeseen koneeseen asennettiin muun muassa RPK-3-kohtilentolaite.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinonen, Timo & Valtonen, Hannu: Albatrosista Pilatukseen. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 2010. ISBN 978-952-99989-2-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Heinonen & Valtonen 2010, s. 194–195
  2. Airspeed type designations. Flight, 23. helmikuuta 1953, s. 228. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taylor H. A.: Airspeed Aircraft since 1931. Lontoo: Putnam and Company Ltd., 1970. SBN 370 00110 9. (englanniksi)