Aino Venna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aino Venna
Aino Venna Helsingissä vuonna 2012.
Aino Venna Helsingissä vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt1982
Helsinki
Muusikko
Laulukielet englanti, ranska, suomi
Tyylilajit pop, blues, jazz
Soittimet laulu, kitara

Aino Venna (oikealta nimeltään Aino Ahokas, s. 1982 Helsinki[1]) on suomalainen laulaja ja lauluntekijä, joka esiintyy sekä englanniksi että ranskaksi.[2] Taiteilijanimi Venna tulee hänen äitinsä tyttönimestä. Aino Venna on opiskellut myös elokuvantekoa Turun Taideakatemian elokuvalinjalla, josta hän valmistui vuonna 2009.[1] Vuonna 2012 aikaisemmin soolona esiintyneen Vennan ympärille muodostui yhtye, joka kantaa hänen nimeään.

Vennan musiikissa on vaikutteita muun muassa ranskalaisista chansoneista sekä vanhasta rock and roll -musiikista. Vaikuttajikseen hän mainitsee artisteja kuten Edith Piaf, Elvis Presley ja Billie Holiday.[3] Yhtyeen esikoisalbumi Marlene julkaistiin syksyllä 2012. Levy oli arvostelumenestys ja teki Aino Vennasta kansainvälisesti indiepiireissä tunnetun artistin.[4] Rumba-lehti antoi albumille täydet viisi tähteä.[5] Lisäksi Aino Venna on julkaissut neljä singleä sekä omakustanteena kaksi EP-levyä.[6] Vuonna 2013 julkaistu Radio Ma Chérie syntyi Vennan mukaan Radio Helsingin lakkautusuhan inspiroimana.[7]

Aino Vennan kappale War Song on tunnusmusiikkina Mika Ronkaisen ohjaamassa tv-sarjassa Kaikki synnit.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Missing Buttons (2011)
  • Waltz to Paris (2012)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suzette (2012)
  • Radio Ma Chérie (2013)
  • Women on Horizon (2014)
  • Kesäyö (2014)
  • Tin Roof (2014)
  • I Forgot You (2014)
  • Natas e Manteiga (2015)
  • Joulumaa (2015)
  • Telephone (2016)
  • Murder Island (2016)
  • Joulupukki suukon sai (2016)
  • Avaruus (2016)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka? – Aino Venna 27.10.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.2.2013.
  2. Aino Venna – Marlene 2.11.2012. Keskisuomalainen. Viitattu 11.2.2013.
  3. Aino Venna – Draamanarkkari tunnustaa riippuvuutensa 26.12.2012. Rumba. Viitattu 11.2.2013.
  4. [Anne Rask: Helsinkiläistä Aino Vennaa fanitetaan ympäri maailmaa Iltalehti. 25.12.2014. Viitattu 25.12.2014.
  5. Aino Venna: Marlene – Loistelias debyyttilevy, jonka tahdissa sopii itkeä ja tanssia 20.11.2012. Rumba. Viitattu 11.2.2013.
  6. Vertigo.cd.[vanhentunut linkki] Viitattu 11.2.2012.
  7. Oodi radiolle – Ensinäytössä Aino Vennan musiikkivideo Radio Ma Chérie 24.10.2013. Soundi. Viitattu 8.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]