Ain Daran temppeli
| Ain Dara | |
|---|---|
 Temppelin jälleenrakennettua seinämää vuonna 2005 |
|
| Sijainti | |
  Ain Dara |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Syyria |
| Historia | |
| Tyyppi | tell ja temppeli |
| Aiheesta muualla | |
Ain Dara on arkeologinen kohde lähellä Afrinin kaupunkia Pohjois-Syyriassa. Sen tell käsittää muun muassa temppelin, joka oli mahdollisesti omistettu mesopotamialaiselle jumalatar Ištarille.
Suuren osan temppelistä uutisoitiin tuhoutuneen Turkin ilmaiskussa tammikuussa 2018.[1]
Kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ain Dara sijaitsee noin 67 kilometrin päässä Aleppon kaupungista pohjoiseen ja 7 kilometriä Afrinista etelään. Alue on Afrinjoen laaksoa. Ain Daran tell kohoaa noin 30 metrin korkeuteen ympäröivästä tasangosta. Nimensä Ain Dara on saanut läheisen lähteen mukaan, joka sijaitsee noin 700 metriä tellin itäpuolella.[2]
Ain Daran temppelin ja sen ylä- ja alapuolella oleva alue voidaan jakaa kuuteen arkeologiseen kerrostumaan niistä löydettyjen esineiden ajoituksen perusteella. Ain Daran temppeli on osa kerrostumaa VII.[2]
- Kerrostuma I seldžukkien kausi 1100-luvulta 1400-luvulle.
- Kerrostuma II myöhempi Bysantin valtakunnan kausi 650-luvulta lähtien.
- Kerrostuma III kattaa umaijadien ja abbasidien valtakauden 650-luvulta 900-luvulle.
- Kerrostuma IV kattaa hellenistisen ajanjakson 330-luvulta eaa. vuoteen 75 eaa.
- Kerrostuma V käsittää myöhäisen aramealaisen ja akhaimenidien kauden 530-luvulta eaa. 330-luvulle eaa.
- Kerrostuma VI kattaa aramealaisen ja uusbabylonialaisen kauden 740-luvulta eaa. 530-luvulle eaa.
- Kerrostuma VII kattaa kolme vaihetta 1300–1000-luvuilla eaa., 1000–900-luvuilla eaa. ja 900–740-luvuilla eaa. Kerrostumaan kuuluu myös Ain Daran temppeli.
Temppeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ain Daran temppeli voidaan jakaa kuuteen arkkitehtuuriseen osaan. Piha-alueella on kaivo, joka on tarkoitettu käsien pesua varten ennen itse temppelissä suoritettuja rukouksia. Temppelin sisäänkäynti koostuu basalttiportaista ja kahdesta suuresta kalkkikivilohkareesta kynnyksinä. Näistä ensimmäisessä on kahdet jalanjäljet ja toisessa vasemman jalan jalanjälki. Sisäänkäynnin sivuilla on saattanut aikanaan olla pylväitä tai muita huoneita. Temppelin fasadin koristeena on leijonia ja sfinksejä. Temppelin anticella on koristeltu näyttävästi. Suurissa basalttilaatoissa kuvataan vuorten jumalia. Anticella cellaan johtaa porraskäytävä. Itse cella lienee aikanaan koristeltu myös näyttävästi, mutta nykypäiviin on säilynyt vain muutamia aaltomaisella kuvioinnilla koristeltuja kivipaasia. Temppelin viimeisin osa on käytävä, jonka molemmin puolin sijaitsee leijonin ja sfinksein koristeltuja kivipaasia.[2]
Koristelussa usein esiintyvät leijonat yhdistetään jumalatar Ištariin ja sfinksit esiintyvät samaan jumalattareen yhdistettyinä hahmoina esimerkiksi foinikialaisten taiteessa. Ištar-Sawuska tunnettiin myös Pohjois-Syyrian ja Etelä-Anatolian vuorenjumalan rakastajattarena ja vuorenjumala esiintyy myös joissakin Ain Daran koristeluissa. Näistä piirteistä voidaan päätellä, että temppeli oli alun perin omistettu Ištarille.[2]
Tammikuussa 2018 temppelin uutisoitiin kärsineen tuhoja Turkin tekemissä ilmaiskuissa. Turkki teki ilmaiskut osana toimintaansa kurdien YPG-joukkoja vastaan, jota se pitää osana PKK-terroristijärjestöä. Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan noin 60 % temppelistä tuhoutui iskussa.[3]
Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ain Dara on mainittu tieteellisissä julkaisuissa suhteellisen harvoin. Jotkin tutkijat ovat käyneet alueella heidän keskittyessään Kunuluan muinaisen kaupungin tutkimuksiin. Ain Dara sai suurempaa huomiota vasta, kun sen basaltista tehdyt leijonat löydettiin vuonna 1955. Löydön jälkeen Aleppon museovirasto järjesti joitakin kaivauksia tellin luona. Feisal Seirafe ja Maurice Dunand. tekivät kaivauksia tellin huipun etelä- ja luoteisosissa vuosina 1956, 1962 ja 1964. Vuosina 1976 ja 1978 kaivauksia järjesti Ali Abou Assaf Syyrian museovirastosta. Ain Daran temppeli paljastettiin kaivauksissa vuosien 1980 ja 1985 välillä. Samalla aikavälillä Paul Zimansky ja Elizabeth Stone tutkivat alakaupunkia, jonka todettiin asutetun myöhäisellä pronssikaudella 1200-luvulta eaa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ancient Syrian temple damaged in Turkish raids against Kurds The Times of Israel. 28.1.2018. Viitattu 5.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Eric M. Meyers: The Oxford encyclopedia of archaeology in the Near East, s. 33–35. Oxford University Press, 1997. ISBN 0-19-506512-3. (englanniksi)
- ↑ Syria war: Turkish air strikes 'damage ancient Afrin temple' BBC News. BBC. Viitattu 7.2.2018. (englanniksi)