Ahvenkosken sillat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahvenkosken vanha langerpalkkisilta vuodelta 1965.

Ahvenkosken sillat ovat nykyisillä valtatie 7:llä ja seututie 170:llä olevat sillat, jotka ylittävät Kymijoen läntisimmän suuhaaran eli Ahvenkoskenhaaran Loviisan ja Pyhtään rajalla Ahvenkoskella. Sillat ylittävät joko voimalaitoksen alakanavan tai sen länsipuolella olevan tulva-aukon. Siltoja on viisi.

Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi vanhinta siltaa valmistuivat vuonna 1965 silloiselle valtatie 7:lle. Itäisin silta, teräskaarinen Ahvenkosken voimalaitoksen alakanavan silta on tyypiltään langerpalkkisilta ja se on rakennettu tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) siltaosastolla tehtyjen tyyppipiirustusten mukaan. Sen jänneväli on 65 metriä.[1] Ahvenkosken tulva-aukon silta on teräsbetoninen 3-aukkoinen jatkuva laattasilta, keskiaukon pituus on 18 metriä ja molemmat reuna-aukot ovat 13,5 metriä pitkiä. Sillan kokonaispituus on noin 54,5 metriä. Myös tämä silta on suunniteltu TVH:n siltaosastolla.[2]

Sillat korvasivat puolisen kilometriä ylävirtaan olevan vanhan Savukosken sillan, josta tuli suojeltu museosilta vuonna 1982.[3] Kun moottoritie valmistui vuonna 2014, entisestä valtatie 7:stä tuli seututie 170.

2010-luvun sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenkosken moottoritiesillat noin 1,5 kuukautta ennen moottoritien avaamista. Vasemmalta itäinen silta, läntiset vesistösillat ja niiden takana Markkinamäen tunneli.

Eurooppatie E18 eli valtatie 7 rakennettiin moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä vuosina 2011–2015.[4] Ahvenkoskelle tuli kolme uutta moottoritiesiltaa Kymijoen yli. Lännestä Markkinamäen tunnelista katsottaessa on ensin Ahvenkosken läntiset vesistösillat, kummallekin ajosuunnalle oma jännitetty 6-aukkoinen betoninen palkkisilta. Niistä pohjonen silta on kokonaispituudeltaan noin 273 metriä, neljä keskimmäistä jänneväliä ovat kukin 45 metriä ja kumpikin reunajänne 40,15 metriä. Eteläinen vesistösilta on hieman lyhyempi, se kokonaispituus on noin 258 metriä, keskijänteet vastaavasti 42-metrisiä ja molemmat reunajänteet 36,15 metriä pitkiä.[5][6]

Läntiset vesistösillat liittyvät suoraan Ahvenkosken itäiseen siltaan, joka on tyypiltään teräksinen yksikaarinen langerpalkkisilta. Sillan kansi on teräsbetonia. Langerpalkkisillan kokonaispituus on noin 143 metriä, teräsrakenteen pituus on 136 metriä ja teräskaaren jännemitta 90 metriä. Sillan reuna-aukot ovat 22,5 metriä pitkät. Kaikissa kolmessa uudessa moottoritiesillassa on läpinäkyvää polykarbonaattilevyä olevat meluesteet.[6][7]

Uuden moottoritien yksikaarisen langerpalkkisillan suunnitteli Sito ja läntiset vesistösillat Ramboll. Sillat ja moottoritien rakensi työyhteenliittymä Pulteri, jonka muodostavat YIT ja Destia.[4] Moottoritie otettiin käyttöön syksyllä 2014, vuonna 2015 tehdään vielä muita tiejärjestelyjä.

Sillat taulukossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie
nro
Nimi Rakennus-
vuosi
Tyyppi ja
materiaali
Suurin jänneväli
m
Ylittää Koordinaatit Viite
170 Ahvenkosken voimalaitoksen alakanavan silta 1965 teräksinen
langerpalkkisilta
65 alakanava 60°29′34.7″N, 026°27′04.3″E [8]
170 Ahvenkosken tulva-aukon silta 1965 teräsbetoninen 3-aukkoinen
jatkuva laattasilta
18 tulva-aukko 60°29′36.5″N, 026°26′57.2″E [2]
7 Ahvenkosken itäinen silta 2014 teräksinen yksikaarinen
langerpalkkisilta
90 alakanava 60°29′30.5″N, 026°27′05.6″E [7]
7 Ahvenkosken läntinen vesistösilta, pohjoinen silta 2014 jännitetty 6-aukkoinen
teräsbetoninen palkkisilta
45 tulva-aukko 60°29′32.4″N, 026°26′52.0″E [5]
7 Ahvenkosken läntinen vesistösilta, eteläinen silta 2014 jännitetty 6-aukkoinen
teräsbetoninen palkkisilta
42 tulva-aukko 60°29′31.7″N, 026°26′51.6″E [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aitta, Seppo (vast.toim): Siltojemme historia, s. 233. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  2. a b Ahvenkosken tulva-aukon silta, yleispiirustus 1964. Valtatien 7 (E18) parantaminen välillä Koskenkylä – Vaalimaa -projekti. Viitattu 8.3.2015.
  3. Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat, s. 62–64. Museokohdeselvitys. Tiehallinto, 2007. ISSN 1459-1561. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2015).
  4. a b E18 Koskenkylä–Kotka 15.12.2014. Liikennevirasto. Viitattu 1.3.2015.
  5. a b c Ahvenkosken läntinen vesistösilta, pääpiirustus 2010. Valtatien 7 (E18) parantaminen välillä Koskenkylä – Vaalimaa -projekti. Viitattu 1.3.2015.
  6. a b Ahvenkosken langerpalkkisillan 90 metriä pitkä kaari asennetaan ensi viikolla 19.9.2013. Liikennevirasto. Viitattu 8.3.2015.
  7. a b Ahvenkosken itäinen silta, pääpiirustus 2010. Valtatien 7 (E18) parantaminen välillä Koskenkylä – Vaalimaa -projekti. Viitattu 1.3.2015.
  8. Ahvenkosken voimalaitoksen alakanavan silta, yleispiirustus 1964. Valtatien 7 (E18) parantaminen välillä Koskenkylä – Vaalimaa -projekti. Viitattu 1.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]