Aarre Pekkarinen
| Aarre Pekkarinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. helmikuuta 1946[1] Hämeenlinna |
| Kuollut | 2022 |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Aarre-Veikko Pekkarinen |
| Aktiivisena | 1973–2022 |
| Merkittävät roolit |
Harold Orvot |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Aarre-Veikko Pekkarinen (22. helmikuuta 1946 Hämeenlinna – 2022[2]) oli suomalainen näyttelijä. Pekkarinen teki suuren osan näyttämöurastaan Lahden kaupunginteatterissa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aarre Pekkarinen syntyi muurari Eino Vilho ja Tyyne Dagmar Pekkarisen perheeseen. Hän päätyi näyttelijän uralle Hämeenlinnan teatterikerhon kautta ja suoritti vuosina 1969–1973 Tampereen yliopiston näyttelijäkurssin.[1][3][4] Ammattiuransa hän aloitti Kotkan kaupunginteatterista 1973. Myöhemmin hän näytteli muun muassa Kuopion ja Seinäjoen kaupunginteattereissa sekä useaan otteeseen Lahden kaupunginteatterissa, josta hän jäi pois vuonna 2009.[5]
Pekkarisella oli roolitehtäviä suomalaisen ja kansainvälisen näytelmäkirjallisuuden klassikoissa, kuten Kuinka äkäpussi kesytetään, Macbeth, Niskavuoren naiset ja Tulitikkuja lainaamassa. Uransa myöhäisvaiheessa hän näytteli muun muassa suositussa The Beatles Storyssa, jossa hänen roolinsa oli Ed Sullivan.[1][6]
Lahden Teatterikerho ry antoi Pekkariselle Iivari-veistoksen vuonna 2002 hänen roolitulkinnastaan Haroldina Lyle Kesslerin modernissa klassikkoteoksessa Orvot.[7]
Pitkän teatteriuransa lisäksi Pekkarinen näytteli lukuisissa televisiotuotannoissa ja muutamissa valkokangaselokuvissa. Eila Arjoman ohjaamassa ja Yleisradion tuottamassa epookkidraamassa Mustat ja punaiset vuodet hän näytteli Korpelan Paulia.[8]
Valikoitu rooliluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Edmund (Kuningas Lear)
- Aarne Niskavuori (Niskavuoren naiset)
- Happy (Kauppamatkustajan kuolema)
- Turkka (Tukkijoki)
- Petrucchio (Kuinka äkäpussi kesytetään)
- Decius Brutus (Julius Caesar)
- Useita rooleja (Nummisuutarit)
- Tahvo Kenonen (Tulitikkuja lainaamassa)
- Harold (Orvot)
- Rajamäen Mikko / Viertola (Seitsemän veljestä)
- Ruckly (Yksi lensi yli käenpesän)
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teatterielokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viimeinen savotta (1977) kreditoimaton
- Talvisota (1989)
- Isältä pojalle (1996)
Televisioelokuvat ja -sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mustat ja punaiset vuodet (1973)
- Kuvien takana (1975)
- Oman onnensa seppä (1978)
- Valmistumisen aika (1979)
- Lossi (1980)
- Vain silloin kun nauran (1984)
- Uskottu mies (1985)
- Pakanamaan kartta (1991)
- Jäljet vedessä (1991)
- Luonnollinen kuolema (1992)
- Nortia (1996)
- Seitsemän veljestä (2004)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
- Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
- Seppälä, Riitta; Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 337
- ↑ "Hän oli suurten draamaroolien tekijä" – pitkään Lahden kaupunginteatterissa näytellyt Aarre-Veikko Pekkarinen on kuollut Etelä-Suomen Sanomat. 13.1.2022. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Vuosikurssi 1969-1973 Naty.uta.fi. Tampereen yliopisto. Viitattu 9.9.2018.
- ↑ SUOMI ON 100-VUOTIAS hameenlinnanteatterikerho.net. Hämeenlinnan teatterikerho. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Lahden kaupunginteatterin katsojaluku tarkentui Etelä-Suomen Sanomat. Mediatalo ESA. Viitattu 9.9.2018.
- ↑ Pekkarinen Aarre-Veikko Ilona.tinfo.fi. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 9.9.2018.
- ↑ 2000-LUKU : Iivari-veistoksen saajat 2000-luvulla Lahdenkaupunginteatteri.fi. Lahden kaupunginteatteri. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Aarre Pekkarinen
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
