Aarre Pekkarinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarre Pekkarinen
Henkilötiedot
Syntynyt 22. helmikuuta 1946 (ikä 73)[1]
Hämeenlinna
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Taiteilijanimet Aarre-Veikko Pekkarinen
Aktiivisena 1973–
Merkittävät roolit Harold
Orvot
Aiheesta muualla
Elonet

Aarre-Veikko Pekkarinen (s. 22. helmikuuta 1946 Hämeenlinna) on suomalainen näyttelijä. Pekkarinen teki suuren osan näyttämöurastaan Lahden kaupunginteatterissa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarre Pekkarinen syntyi muurari Eino Vilho ja Tyyne Dagmar Pekkarisen perheeseen. Hän päätyi näyttelijän uralle Hämeenlinnan teatterikerhon kautta ja suoritti vuosina 1969–1973 Tampereen yliopiston näyttelijäkurssin.[1][2][3] Ammattiuransa hän aloitti Kotkan kaupunginteatterista 1973. Myöhemmin hän näytteli muun muassa Kuopion ja Seinäjoen kaupunginteattereissa sekä useaan otteeseen Lahden kaupunginteatterissa, josta hän jäi pois vuonna 2009.[4]

Pekkarisella on ollut roolitehtäviä suomalaisen ja kansainvälisen näytelmäkirjallisuuden klassikoissa, kuten Kuinka äkäpussi kesytetään, Macbeth, Niskavuoren naiset ja Tulitikkuja lainaamassa. Uransa myöhäisvaiheessa hän näytteli muun muassa suositussa The Beatles Storyssa, jossa hänen roolinsa oli Ed Sullivan.[1][5]

Lahden Teatterikerho ry antoi Pekkariselle Iivari-veistoksen vuonna 2002 hänen roolitulkinnastaan Haroldina Lyle Kesslerin modernissa klassikkoteoksessa Orvot.[6]

Pitkän teatteriuransa lisäksi Pekkarinen on näytellyt lukuisissa televisiotuotannoissa ja muutamissa valkokangaselokuvissa. Eila Arjoman ohjaamassa ja Yleisradion tuottamassa epookkidraamassa Mustat ja punaiset vuodet hän näytteli Korpelan Paulia.[7]

Valikoitu rooliluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterielokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisioelokuvat ja -sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustat ja punaiset vuodet (1973)
  • Kuvien takana (1975)
  • Oman onnensa seppä (1978)
  • Valmistumisen aika (1979)
  • Lossi (1980)
  • Vain silloin kun nauran (1984)
  • Uskottu mies (1985)
  • Pakanamaan kartta (1991)
  • Jäljet vedessä (1991)
  • Luonnollinen kuolema (1992)
  • Nortia (1996)
  • Seitsemän veljestä (2004)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
  • Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
  • Seppälä, Riitta; Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 337
  2. Vuosikurssi 1969-1973 Naty.uta.fi. Tampereen yliopisto. Viitattu 9.9.2018.
  3. SUOMI ON 100-VUOTIAS hameenlinnanteatterikerho.net. Hämeenlinnan teatterikerho. Viitattu 10.9.2018.
  4. Lahden kaupunginteatterin katsojaluku tarkentui Etelä-Suomen Sanomat. Mediatalo ESA. Viitattu 9.9.2018.
  5. Pekkarinen Aarre-Veikko Ilona.tinfo.fi. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 9.9.2018.
  6. 2000-LUKU : Iivari-veistoksen saajat 2000-luvulla Lahdenkaupunginteatteri.fi. Lahden kaupunginteatteri. Viitattu 10.9.2018.
  7. Aarre Pekkarinen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]