Aarre

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo arvotavaroiden kätköstä. Etunimestä ja sarjakuva-albumista on omat artikkelinsa.
Who Shall be Captain, kuvaus merirosvoista aarrearkun äärellä tappelemassa siitä, kenestä tulee kapteeni. Howard Pyle, 1911.

Aarre on kätketty varasto rahaa tai kalleuksia.[1] Kun entisaikaan kertyi rikkauksia, ne piti usein kätkeä. Kätkeminen oli luonnollinen ratkaisu, sillä pankkilaitosta ei ollut ja arvometallien, korujen ja jalokivien arvo ei juurikaan vaihdellut. Rikkaudet piilotettiin usein yhteen paikkaan, joskus linnan aarrekammioon, joskus taas maastoon tai talojen rakenteisiin. Monien aarteiden omistajat kuolivat ja veivät mukanaan tiedon aarteensa sijaintipaikasta. Myös Suomessa monien nykyaikana löytyneiden aarteiden synty selitetään siten, että omistaja on kätkenyt ne vainon uhatessa ja lähtenyt pakoon, mutta ei ole koskaan tullut takaisin.

Kansanperinteessä on kaikkialta maailmasta säilynyt kertomuksia aarteista. Useissa kertomuksissa aarteet liittyvät kummitteluun tai muihin arvoituksellisiin ja salaperäisiin asioihin, joskus taas täysin historiallisiin tosiseikkoihin. Haamu, henki tai lohikäärme saattaa vartioida aarretta. Aarteen vartija saattoi asettaa tehtävän, joka löytäjän piti ratkaista saadakseen aarteen. Aarre on usein kätketty huolella esimerkiksi luolaan, kiven alle tai maahan. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan esimerkiksi padan sisällä haudattuja raha-aarteita, joiden yllä paloivat virvatulet.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piekalkiewicz, Janusz: Kadonneen kullan jäljillä. (Da liegt Gold: Verborgene Schätze in aller Welt, 1971.) Suomentanut Leo Hyvönen (1. painos 1972). Piirrokset: Wilhelm Heinold. Hämeenlinna: Karisto, 1991. ISBN 951-23-3070-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sadeniemi, Matti et al.: Nykysuomen sanakirja. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1980. ISBN 951-0-09105-7.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.