Aarno Kahma

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aarno Assar Kahma (6. toukokuuta 1914 Kuopio15. maaliskuuta 2004 Espoo) oli suomalainen geologi, professori ja malminetsintämenetelmien kehittäjä.[1]

Kahma toimi Geologian tutkimuskeskuksen malmiosaston johtajana vuosina 1946–1977. Hänen johdollaan Suomesta löydettiin lukuisia uusia kaivoksia, joista merkittävin on Elijärven kaivos eli Kemin kromikaivos. 1940-luvulla Kahma yhdessä kollegansa kanssa kehitti ja patentoi sähkömagneettiseen induktioon ja pyörrevirtoihin perustuvan, lentokoneesta suoritettavan malminetsintämenetelmän, joka käänteentekevänä menetelmänä otettiin sittemmin käyttöön kaikkialla maailmassa.[1]

Kahman vanhemmat olivat Kuopion kuuromykkäinkoulun rehtori Uuno Kahma ja Maria Häll. Kahma väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1951. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1962. Kahman poika on professori Kimmo Kahma.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • WSOY Facta-tietopalvelu
  • Geologimatrikkeli 1986, Geologiliitto. ISBN 9519520120
  • Hyvärinen, L.: Aarno Kahma in memoriam. Geologi 4-5/2004, s. 114–115.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aarno Kahman muistokirjoitus, HS 17.4.2004 (Tilaajille) (Viitattu 23.2.2019)
  2. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 305–306 (Viitattu 23.2.2019)