A-vene
| A-vene | |
|---|---|
 A-vene Alien L-19 vuonna 2000. Kuva: Jorma Rautapää |
|
| Tyyppi | kölivene, konstruktioluokka |
| Suurin pituus (LOA) | n. 10,40-11,50 m |
| Vesilinjan pituus (LWL) | n. 7,0 m |
| Leveys | n. 2,1 m |
| Syväys | n. 1,5 - 2,6 m |
| Paino | n. 2 500 - 3 900 kg |
| Purjepinta-ala (iso ja fokka) |
n. 31-39 m2 |
| Isopurje | n. 25 m2 |
| Fokka / Genua | n. 12 m2 |
| Spinaakkeri | n. 60 m2 |
| LYS | 1,09 |
| Miehistö | 4-5 |
| Makuupaikkoja | 4-5 |
| Suunnittelija | Useita |
| Suunnitteluvuosi | 1935-1952 |
A-vene on suomalainen retki- ja kilpakäyttöön suunniteltu klassinen purjevene. Suomeen purjehtijaliitto halusi 1930-luvun alussa veneluokan, joka soveltuisi sekä aktiiviseen kilpailuun että matkapurjehdukseen. Sen ajan mittapuiden mukaan suurehko vene vahvistettiin vuonna 1935 uudeksi 30 m2 Erikoisluokka A:ksi (Särklass A). Säännön kehitystyöstä vastasi Gunnar L. Stenbäck. E.A. Kreander tilasi ensimmäisen, silloin vielä särklass 30 A:ksi kutsutun Lilith:in. Suunnittelija oli Birger Slotte. Seuraavaksi valmistui Gösta Kyntzellin itselleen suunnittelema Inga-Lill XXV. Joulukuulle 1935 päivättyjen piirustusten (piirustus numero 329) mukaan tehty vene valmistui 1936. Viimeinen Elise-niminen A-vene rakennettiin vuonna 1952. Kaiken kaikkeaan Suomessa rakennettiin 29 A-venettä joista kymmenkunta vielä purjehtii aktiivisesti. A-veneelle suunniteltiin pienempi sisarvene eli C-vene joita rakennettiin hieman yli 30 kappaletta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.
A-vene tärkeä osa Suomen purjehdushistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiseen purjehdushistoriaan on A-vene antanut merkittävän panoksen myös legendaaristen omistajiensa kautta – Gösta Kyntzell (Inga-Lill veneet), Henrik Ramsay (Rose-Marie ja Alioth), G.L. Stenback (Alibi), R. ja B. Krogius (Chupita ja Aline), A. Koskinen (Kismet aka. Merilokki), K. Lampen (Filou ja Ariane), O. Aikala (Nike), A Johansson (Elise) jne. Purjehdusvalokuvaaja Jorma Rautapään mukaan: “A-vene on kaunis linjoiltaan ja niin kuin kauniit veneet yleensä myös purjehtii hyvin. Se on täyttänyt hyvin tehtävänsä virkeänä kilpaveneenä ja myös retkiveneenä, jolla perheet ovat seikkailleet Suomen saaristossa.”[1] Miltei kaikki jäljellä olevista Suomen A-veneistä löytyvät kuvina Rautapään kuva-arkistossa.[1]
Aktiivinen ja suosittu klassikkoluokka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A-veneen suosio on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi klassisten purjeveneiden yleisen suosion nousun myötä. A-veneet osallistuvat aktiivisesti klassisten veneiden kilipapurjehdustapahtumiin kuten Hangon Regattaan ja Viaporin tuoppiin jossa voi hyvinkin nähdä kymmenkunta venettä lähtöviivalla. Suomen A-veneet ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.
Suomen A-veneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- P. Leino, Y. Klippi, J. Aromaa: Purjehtivat klassikot. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32608-4 (s. 100-109)
- ↑ a b http://www.sailsandsea.fi/erikoisluokat_special_classes/a-veneet_a-boats
- ↑ Birger Slotte piirsi veneen muttei suostunut antamaan nimeään piirustuksiin koska Johansson halusi veneellä ja sääntömuutoksella saada kilpailuetua jota Slotte ei hyväksynyt. Virallisesti Johansson oli veneen suunnittelija