Gunnar L. Stenbäck

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gunnar Ludvig Stenbäck (31. lokakuuta 1880 Helsinki2. helmikuuta 1947 Helsinki)[1][2] oli suomalainen venesuunnittelija ja laivanrakennuksen diplomi-insinööri. Stenbäck on erityisesti tunnettu Hai-veneestä, jonka hän suunnitteli vuonna 1931.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnar Stenbäck kuului isänsä puolelta Stenbäckin ja äitinsä puolelta Arppen sukuun. Hänen vanhempansa olivat professorin arvonimen saanut lääkäri Mathias Gustaf Joachim Stenbäck ja Elin Sofia Amalia Arppe,[1] teollisuusmies Nils Ludvig Arppen tytär[3]. Stenbäck kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1898 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1904. Hän suoritti laivanrakennusinsinöörin tutkinnon Göteborgin Chalmersin teknillisessä oppilaitoksessa vuonna 1903.[1] Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli Yhdysvalloissa, missä hän toimi suuren laivatelakan piirtäjänä.[4] Palattuaan Suomeen hän perusti teknisen toimiston, joka erikoistui purjeveneiden suunnitteluun ja varustukseen.[5] Hän oli Helsingin merikoulun laivanrakennuksen opettajana vuosina 1906–1916 sekä Gunnar L. Stenbäck Ab:n toimitusjohtajana 1915–1928.[1] Hän tuli tunnetuksi erityisesti amerikkalaisen mittasäännön mukaisien veneiden suunnittelusta.

Stenbäck osallistui vuoden 1912 kesäolympialaisiin 6mR veneellä Finn II ja päätyi 5. sijalle. Muut miehistöjäsenet olivat Torsten Sandelin ja Ernst Estlander.

Venesuunnittelijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stenbäck toimi myös Turun Veneveistämön edustajana Helsingissä ja moni hänen konstruktioistaan rakennettiin Turussa. Kansainvälisen säännön mukaan Stenbäck suunnitteli Sinebrychoffin pokaalia varten 8mR-tyyppisem Najan, joka myös voitti palkinnon. Stenbäck oli itse ruorimiehenä. Kansainväliseen kutosluokkaan Stenbäck suunnitteli kaiken kaikkiaan 17 venettä. Stenbäckin suurin merkitys on insinööri Erik Nummelinin ja Helsingfors Segelsällskapetin aloitteesta lähteneen Hai-veneen suunnittelu. Tavoitteena oli synnyttää kotimaisista rakennusaineista rakennettava edullinen yksityyppivene, jonka rakentaminen onnistuisi myös amatööreiltä. Hai-luokasta tuli pitkäikäinen, ja monta sataa venettä on rakennettu vuodesta 1931 lähtien. Hai-vene oli pitkään Suomen suurin purjeveneluokka, kunnes H-vene syrjäytti Hain 1960-luvun loppupuolella suurimpana luokkana.[6]

Aktiivinen järjestömies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venesuunnittelijauransa ohella Stenbäck oli aktiivinen NJK:ssa, Suomen Purjehtijaliitossa sekä Skandinavian purjehtijaliitossa. Stenbäckin aloitteesta Kultapokaali siirrettiin kansainväliseksi kutospurjehduksen palkinnoksi. Hänet palkittiin mm. NJK:n kultaisella ansiomerkillä sekä Suomen Purjehtijaliiton ansiomerkillä. Hän suunnitteli NJK:n kerholipun, jossa valkoinen risti on sinisen keskellä ja kerhon embleemi on vasemmassa yläkulmassa. Täten Stenbäck tuli luoneeksi mallin kaikkien Suomen pursiseurojen lipuille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Gunnar L. Stenbäck. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. Kuka kukin on 1950, s. 909. Otava 1949.
  3. Arppe, Nils Ludvig (1803 - 1861) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Leino, Pirkka & Klippi, Yrjö & Aromaa, Juha: Purjehtivat klassikot: Suomalaiset puupurjeveneet saaristoristeilijöistä optimistijollaan. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32608-4.
  5. Pekka Barck, Ingvard Livendahl, Affe Alfthan: Sexornas jakt. Finlands 6m förbund, 1992.
  6. Christian Illner - "Hajen" - The Finnish Ford T-Model