5m

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vitonen
5m.png
Kansainvälinen 5m Lill-Ulla L-19
Tyyppi kölivene, konstruktioluokka
Suurin pituus (LOA) n. 9,50 m
Vesilinjan pituus (LWL) n. 6,50 m
Leveys n. 1,90 m
Syväys max 1,1 m
Paino 1 700 kg
Isopurje n. 15,0 m²
Fokka / Genua n.7 m²
Spinaakkeri n. 40 m²
LYS 1,02 
Moottori ei ole
Miehistö 3
Makuupaikkoja ei ole
Suunnittelija useita esim. Gösta Kynzell, Jarl Lindblom
Suunnitteluvuosi 1929-

Kainsainvälinen 5m eli "Vitonen" on kainsainvälinen kilpakäyttöön suunniteltu pienehkö purjevene. Vitosia on Suomessa vuonna 2010 n. 30 eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja luokka kasvaa edelleen tasaisesti 1-2 veneen vuosivauhtia. Vitoset ovat luokkana pitäneet kiinni puutakiloistaan ja dacron-purjeistaan ja täten vältelleet suuremmissa klassikkoluokissa kuten Kuutosissa tapahtuvan "kilpavarustelun". Vene kuuluu suurimpiin klassisiin veneluokkiin Suomessa.

Sota ja britit estivät olympiahaaveet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veneen syntyyn vaikutti R-mitasäännön mukaan suunniteltujen veneiden kalleus ja että 6mR veneet eli Kutoset olivat monien mielestä 1920-luvun lopulla tavallisten purjehtijoiden ulottumattomissa taloudellisesti. Näin syntyi ajatus kolmihenkiselle miehistölle tarkoitetusta pienemmästä veneestä. Ehdotuksia oli 20-luvulla esitetty useampia ja lopulta "Union de Societes Nautique Francaise" eli Ranskan purjehtijaliitto, esitteli vuonna 1929 säännön, joka hyväksyttiin Lontoossa. Mittasääntö oli kansainvälinen, mutta luokkaa ei ole koskaan kirjattu Lloyd's Register of Shippingiin, joten vitoset eivät ole varsinaisia R-veneitä kuten Kasit ja Kutoset. Viitosia ehdotettiin olympialuokaksi mm. vuonna 1938 kansainvälisen purjehtijaliiton kokouksessa, josta Suomen edustaja Henrik Ramsay joutui ilmoittamaan kielteisen päätöksen. Yhdeksi syyksi tähän on epäiltyselvennä englantilaisten penseää suhtautumista uutta luokkaa kohtaan - olihan aloite alun pitäen ranskalainen.[1]

Suomessa suuri kasvava vitosluokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on tällä hetkellä vitosia noin 30 kappaletta[2]. Suurin laivue eli runsas kolmasosa veneistä on HSS:n rekisterissä. Vitosista ei koskaan tullut aidosti kansainvälistä luokkaa vaikka ennen toista maailmansotaa veneitä oli rakennettu yli 300 kappaletta - Suomen ja Ruotsin lisäksi mm. Tanskassa, Sveitsissä, Ranskassa, Argentiinassa ja Uruguayssa. Ruotsissa on nykyään vielä yli 100 vitosta. 5.5m-metristen veneiden nousu maailmansodan jälkeen vaikutti luokan hiipumiseen. Suomessa vitosten toiminta oli sotien jälkeen olympialuokaksi valitun 5.5-luokan kulta-aikana eli 1950-luvulta aina 1980-luvun lopulle vähäistä.

Vitoset Suomen klassikkopurjehduksen nousun pioneerejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassisen purjehduksen nousi alkoi erityisesti piennemmistä luokista 1980-90 luvun taitteessa ja tänään Suomessa on enemmän vitosia kuin koskaan, noin 30 kappaletta. Suurin osa veneistä on ostettu Ruotsista josta veneitä tulee edelleen 1-2 veneen vuosivauhtia. Vitosten vajaan parinkymmenen aktiivisen kilpailevan veneen aktiivisuden päihittää klassikoissa vain kutoset joiden lähdöissä viime aikoina on ollut peräti kolmattakymmenettä venettä lähtövivalla. Yllätteän kyllä vitoset ovat aktiivisuudenssaan ohittaneet monin kerroin 5.5-luokan jonka toiminta Suomessa 2010-luvulle tultaessa on suhteellisen vaatimatonta.

Suomen viitoslaivue
Vene Purjenro. Rakennusvuosi Suunnittelija Telakka Pursiseura
Marina L-1 1936 Hans Roberts Åbo Båtvarv ASS
Barbro L-2 1936 G.L.Stenbäck Åbo Båtvarv HSS
Why Not L-3 1936 Birger Slotte Jakobstads Båtvarv HSS
Birgitta L-4 1938 Nils Björk Pahan.Veneveistämö HSS
Ghita L-5 1937 G.L.Stenbäck Åbo Båtvarv NJK
Signe L-9 1937 Jarl Lindblom Pahan.Veneveistämö DMSK
Carola L-10 1937 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv ASS
Eros L-11 1937 Tore Holm Blekholmens Båtvarv ASS
Lina L-12 1938 Jarl Lindblom Åbo Båtvarv HSS
Inga-Lill L-13 1939 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv HSS
Aloha L-17 1941 Einar Olofsson Forströms Båtvarv
Magdalen L-18 1944 Jarl Lindblom A.Poikolainen ASS
Marianne L-19 1941 Jarl Lindblom Åbo Båtvarv
Vifem L-20 1941 Jarl Lindblom Åbo Båtvarv
C´la vie L-21 1943 Jarl Lindblom A.Poikolainen
Zorina L-22 1945 Jarl Lindblom A.Poikolainen HSS
Rose-Marie L-24 1943 Jarl Lindblom A.Poikolainen
Going L-26 1938 Tore Holm Holms Yachvarv
Linda L-27 1948 Jarl Lindblom Laivateollisuus ASS
Albertina L-28 1939 R.Andersson Vaxö Båtvarv ÅSS
Diana L-29 1948 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv ASS
Eystra L-30 1940 Tore Sunden Arendals Båtvarv HSS
Lill-Ulla L-31 1945 Tore Holm Arendahls Båtvarv NJK
Våglek L-32 1947 Gunnar Harme Ernst Örman VP
Röde Orm L-33 1941 Roy Sherman Hj.Johansson HSS
Blåtunga L-34 1946 Roy Sherman Arendahls Båtvarv HUS
Lill-Gun III L-35 1942 Arvid Laurin Kungsörns Båtvarv NJK
You-Too L-36 1942 Tord Sunden Arendahls Båtvarv ASS
Victoria L-37 1942 Roy Sherman Hj.Johansson BS
Tiara L-38 1937 Tore Holm Holms Yachtvarv HSS

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]