1. erillinen viestikomppania

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1. erillinen viestikomppania
Toiminnassa 8. kesäkuuta 1953 –
Valtio  Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit viesti
Tukikohta Oulu, Iskon parakkialue
Oulu, Intiön kasarmialue
Marssi ei ole
Vuosipäivät ei ole

1. Erillinen Viestikomppania perustettiin 1. joulukuuta 1952 Riihimäellä osana Viestirykmenttiä. Se siirtyi 8. kesäkuuta 1953 Ouluun vanhoille Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisille puukasarmeille, ja se alistettiin Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajalle. Viestitarkastaja määräsi kuitenkin komppanian koulutustehtävät ja vastasi sen viestimateriaalisesta kehittämisestä. Komppaniaan kuuluivat neljä radio- ja neljä puhelinjoukkuetta sekä komento- ja huoltojoukkue. Lisäksi komppanialla oli toimisto ja tarvittavat varastot. Komppaniaan kuulunut viestikorjaamo erotettiin myöhemmin erilliseksi korjaamoksi ja se alistettiin Oulun korjaamolle.[1] Komppaniassa annettiin prikaati- ja armeijakuntatason viestijoukkojen sotilasopetusta vuoteen 1989, jolloin yksiköstä muodostettiin Pohjois-Suomen Viestipataljoona. Muodostettaessa pataljoonan henkilöstöä täydennettiin Kainuun prikaatin ja Karjalan prikaatin viestikomppanioiden ja osalla 2. erillisen viestikomppanian kantahenkilökunnalla.[2]

Komppanianpäälliköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • majuri P. Saukkonen 1953–1960
  • majuri V. Järvinen 1960
  • majuri U. Huuskonen 1960–1962
  • majuri E. Paasio 1962–1966
  • majuri N. Mikkonen 1966–1968
  • majuri P. Prinkkilä 1968–1971
  • majuri K. Peltola 1971–1974
  • majuri P. Lemettinen 1974–
  • majuri J. Hurme 1980-luvulla
  • Vainovalkeasta valokaapeliin – Sotilasviestitoiminnan historiaa. Riihimäki: Viestisäätiö, 1993. ISBN 951-96704-0-8
1. ErVK:n kasarmi kesällä 1980.
  1. Vainovalkeasta valokaapeliin, s. 425.
  2. Vainovalkeasta valokaapeliin, s. 430.