Štš-328

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Štš-424)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Štš-328
Aluksen vaiheet
Rakentaja Martin telakka, Leningrad
Kölinlasku 17. joulukuuta 1934
Laskettu vesille 27. huhtikuuta 1935
Palveluskäyttöön 17. heinäkuuta 1936
Poistui palveluskäytöstä tuhoutunut lokakuussa 1939
Tekniset tiedot
Uppouma 587 t (pinnalla)
704,8 t (sukellus)
Pituus 58,75 m (kokonaispituus)
Leveys 6,2 m
Syväys 4,0 m
Koneteho 2 × dieselmoottoria 1 600 bhp
2 × sähkömoottoria 800 shp
Nopeus 13,6 solmua (pinnalla)
8 solmua (sukellus)
Toimintamatka 1 200 merimailia@13,6 solmua (pinnalla)
3 650 merimailia@7,3 solmua (pinnalla)
8 merimailia@2,5 solmua (sukellus)
Miehistöä 38
Aseistus
Aseistus 6 × torpedoputkea
2 × 45 mm K-21 -tykkiä

Štš-328 (ven. Щ-328) oli Neuvostoliiton laivaston Štšuka-luokan sukellusvene.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Štšuka-luokka

Alus tilattiin Leningradista Martin telakalta, missä köli laskettiin 17. joulukuuta 1934. Alus laskettiin vesille 27. huhtikuuta 1935 ja otettiin palvelukseen 17. heinäkuuta 1936.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus siirrettiin kesäkuussa 1939 Neuvostoliiton pohjoiseen laivastoon, jossa se nimettiin Štš-424:ksi. Aluksen siirtoa edelleen suunniteltiin Tyynenmeren laivastoon, jossa nimettäisiin Štš-136:ksi. Sukellusveneeseen törmäsi lokakuussa 1939 Kuolan niemimaan rannikolla kalastusalus, joka upotti sen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Polmar, Norman & Noot, Jurrien: Submarines of the Russian and Soviet navies, 1718-1990. Annapolis: Naval Institute Press, 1991. ISBN 0-87021-570-1. (englanniksi)
  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X. (englanniksi)
  • Valkonen, Antti: Neuvostoliiton sukellusveneet Itämerellä 1941-1945. Koala, 2020. ISBN 978-952-229-209-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Polmar & Noot 1991 s. 260