Leninets-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leninets-luokka
Leninets-luokan sukellusvene L-4 Garibaldijets
Leninets-luokan sukellusvene L-4 Garibaldijets
Tekniset tiedot
Uppouma 989 t (pinnalla)
1 276 t (sukellus)
Pituus 78,0 m
Leveys 7,2 m
Syväys 3,96 m
Koneteho 2 × 42BM6-dieselmoottoria, 2 200 bhp (pinnalla)
2 × PG-84/50-sähkömoottoria 1 300 hv
Nopeus 15,5 solmua (pinnalla)
9,0 solmua (sukellus)
Miehistöä 55
Toimintamatka 1 000 nm@15,5 solmua (pinnalla)
150 nm@3 solmua (sukellus)
Aseistus
Meritorjunta 6 × torpedoputkea
1 × B-2-tykkiä
Ilmatorjunta 1 ×37 mm 11-K -ilmatorjuntatykki

Leninets- tai L-luokka oli Neuvostoliiton laivaston 25 miinanlaskukykyisen sukellusveneen muodostama alusluokka, jonka veneet voidaan jakaa neljään alaluokkaan. Alaluokat olivat II, XI, XIII ja XIIIbis sarjat, joista ensimmäisen II sarjan tilaus vahvistettiin vuoden 1926 laivasto-ohjelmassa, sarjat XI ja XIII kuuluivat toiseen viisivuotissuunnitelmaan ja XIIIbis kolmanteen viisivuotissuunnitelmaan.[1]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka perustui edeltävään Dekabrist-luokkaan, joka sai vaikutteita Britannian kuninkaallisen laivaston L-luokan sukellusveneestä HMS L55, joka upposi Itämerellä osuttuaan miinoihin Neuvosto-Venäjän laivaston alusten takaa-ajamana ympärysvaltojen hyökättyä Venäjälle. Neuvostoliittolainen kalastustroolari löysi 1926 sukellusveneen hylyn, minkä sukellusveneiden pelastusalus Kommuna nosti huhtikuusta elokuuhun 1928. Alus kunnostettiin Itämeren telakalla Leningradissa yleisöltä kerätyn rahaston turvin ja liitettiin elokuussa 1931 punalippuiseen laivastoon nimellä L-55. Alus sai nimen Bezbožnik (”Jumalaton” tai ”Ateisti”).[2]

Mallin mukaan ja edeltäviin venäläisiin ja neuvostoliittolaisiin sukellusveneisiin perustuen rakennettiin 25 venettä neljässä sarjassa vuosina 1931–1941 Itämerellä ja Mustallamerellä. Ykkös- ja kakkossarjan veneet nimettiin eri vallankumous- ja bolsevikkisankarien mukaan.

Luokan erikoisuus oli miinanlaskukyky, joka oli perintöä Krab-veneeltä. Veneissä ei ollut täydellistä kaksoisrunkoa, vaan satulanmuotoinen tankki polttoaineelle ja painolastille molemmilla puolilla painerunkoa.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leninets-luokka II-sarja[3][4]
nimi rakentaja kölinlasku vesillelasku palvelus kohtalo
Leninets myöh. L-1 (Ленинец) Itämeren telakka, Leningrad 6. syyskuuta 1929 28. helmikuuta 1931 22. lokakuuta 1933 Saksan tykistön upottama Nevalla lokakuussa 1941
Stalinets ex- Marksist myöh L-2 (Сталинец) Itämeren telakka, Leningrad 6. syyskuuta 1929 21. toukokuuta 1931 24. lokakuuta 1933 uponnut osuttuaan miinaan 14. marraskuuta 1941
Frunzenets ex- Bolševik myöh L-3 (Фрунзенец) Itämeren telakka, Leningrad 6. syyskuuta 1929 8. heinäkuuta 1931 5. marraskuuta 1933 myyty romutettavaksi 1959
Garibaldijets myöh L-4 (Гарибальдиец) Nikolajevin eteläinen telakka, Nikolajev 15. maaliskuuta 1930 31. elokuuta 1931 8. lokakuuta 1933 alusluettelosta 1958
Tšartist myöh L-5 (Чартист) Nikolajevin eteläinen telakka 15. maaliskuuta 1930 5. kesäkuuta 1932 30. lokakuuta 1933 alusluettelosta 1950-luvulla
Karbonari myöh. L-6 (Карбонарий) Nikolajevin eteläinen telakka 15. maaliskuuta 1930 3. marraskuuta 1932 9. toukokuuta 1933 upotettu 18. huhtikuuta 1944

Sarja XI[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladivostokissa valmistetun XI-sarjan veneiden osat valmistettiin Itämeren telakalla Leningradissa, minkä jälkeen ne siirrettiin kasattavaksi Vladivostokiin.

Leninets-luokka XI-sarja[4][5]
nimi rakentaja kölinlasku vesillelasku palvelus kohtalo
Vorošilovets myöh. L-7 Dalzavodin telakka, Vladivostok 10. huhtikuuta 1933 15. toukokuuta 1935 10. marraskuuta 1936 kadonnut 1941-1942
Dzeržinets myöh L-8 Dalzavodin telakka, Vladivostok 10. huhtikuuta 1933 10. syyskuuta 1935 29. joulukuuta 1936 alusluettelosta 1950-luvulla
Kirovets myöh L-9 Dalzavodin telakka, Vladivostok 2. kesäkuuta 1934 25. elokuuta 1935 29. joulukuuta 1936 alusluettelosta 1950-luvulla
L-10 Dalzavodin telakka, Vladivostok 10. kesäkuuta 1934 18. joulukuuta 1936 17. joulukuuta 1937 alusluettelosta 1950-luvulla
L-11 Dalzavodin telakka, Vladivostok 10. kesäkuuta 1934 4. joulukuuta 1936 6. marraskuuta 1938 alusluettelosta 1950-luvulla
L-12 Dalzavodin telakka, Vladivostok 10. kesäkuuta 1934 7. marraskuuta 1936 9. joulukuuta 1938 alusluettelosta 1950-luvulla

Sarja XIII[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladivostokissa valmistetun XIII-sarjan veneiden L-13 - L-16 osat valmistettiin Itämeren telakalla Leningradissa, L-17 sekä L-18 Nikolajevin eteläisellä telakalla ja sarjan viimeinen L-19 Sevastopolin telakalalla. Osat siirrettiin kasattavaksi Vladivostokiin.

Leninets-luokka XIII-sarja[4][6]
nimi rakentaja kölinlasku vesillelasku palvelus kohtalo
L-13 Dalzavodin telakka, Vladivostok 25. huhtikuuta 1935 2. elokuuta 1936 2. lokakuuta 1938 kadonnut 1941-1942
L-14 Dalzavodin telakka, Vladivostok 25. huhtikuuta 1935 20. joulukuuta 1936 10. lokakuuta 1938 alusluettelosta 1950-luvulla
L-15 Dalzavodin telakka, Vladivostok 5. marraskuuta 1935 26. joulukuuta 1936 6. marraskuuta 1938 alusluettelosta 1950-luvulla
L-16 Dalzavodin telakka, Vladivostok 5. marraskuuta 1935 9. heinäkuuta 1937 9. joulukuuta 1938 upotettu 11. lokakuuta 1942
L-17 Dalzavodin telakka, Vladivostok 25. tammikuuta 1936 5. marraskuuta 1937 5. kesäkuuta 1939 alusluettelosta 1950-luvulla
L-18 Dalzavodin telakka, Vladivostok 30. joulukuuta 1936 12. toukokuuta 1938 24. syyskuuta 1939 alusluettelosta 1950-luvulla
L-19 Dalzavodin telakka, Vladivostok 26. joulukuuta 1935 26. toukokuuta 1938 4. marraskuuta 1939 alusluettelosta 1950-luvulla

Sarja XIIIbis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leninets-luokka XIIIbis-sarja[4][7]
nimi rakentaja kölinlasku vesillelasku palvelus kohtalo
L-20 Itämeren telakka, Leningrad 10. kesäkuuta 1938 14. huhtikuuta 1940 28. elokuuta 1942 romutettu 1950-luvulla
L-21 Itämeren telakka, Leningrad 10. kesäkuuta 1938 17. huhtikuuta 1941 7. elokuuta 1943 romutettu 1950-luvulla
L-22 Itämeren telakka, Leningrad 4. joulukuuta 1938 23. syyskuuta 1939 28. elokuuta 1942 romutettu 1950-luvulla
L-23 Nikolajevin eteläinen telakka, Nikolajev 17. lokakuuta 1938 29. huhtikuuta 1940 31. lokakuuta 1941 upotettu 17. tammikuuta 1944
L-24 Nikolajevin eteläinen telakka, Nikolajev 24. lokakuuta 1938 17. joulukuuta 1940 29. huhtikuuta 1942 upotettu 24. joulukuuta 1942
L-25 Nikolajevin eteläinen telakka, Nikolajev 1940 1941 Alus ei valmistunut. Runko siirretty Khopi-joen suistoon elokuussa 1941. tuhoutunut hinattaessa Kaukasuksen rannikolla osuttuaan miinaan 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Polmar, Norman & Noot, Jurrien: Submarines of the Russian and Soviet navies, 1718-1990. Annapolis: Naval Institute Press, 1991. ISBN 0-87021-570-1. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Budzbon, Przemyslaw & Radziemski, Jan: The Beginnings of Soviet Naval Power. Warship 2020, 2020, s. 82- 101. Osprey Publishing. ISBN 978-1-4728-4071-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Gardiner 1987 s. 333
  2. ↑ Polmar & Noot 1991 s. 76
  3. ↑ Budzbon, Przemyslaw & Radziemski, Jan 2020 s. 93
  4. ↑ a b c d Gardiner 1987 s. 333
  5. ↑ Polmar & Noot 1991 s. 258
  6. ↑ Polmar & Noot 1991 s. 264
  7. ↑ Polmar & Noot 1991 s. 275
Leninets-luokan sukellusveneet
II sarja

L-1 - L-2 - L-3 - L-4 - L-5 - L-6

XI sarja

L-7 - L-8 - L-9 - L-10 - L-11 - L-12

XIII sarja

L-13 - L-14 - L-15 - L-16 - L-17 - L-18 - L-19

XIIIbis sarja

L-20 - L-21 - L-22 - L-23 - L-24 - L-25

Edeltäjä: Dekabrist-luokka – Seuraaja: Štšuka-luokka
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leninets-luokka&oldid=22171688”