Ero sivun ”Neoliittinen Lähi-itä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 117: Rivi 117:
{{Kirjaviite | Tekijä =Marvin Harris | Nimeke =Kulttuurien synty | Vuosi =1982 | Kappale = | Sivu =42 | Selite =ISBN 951-26-2183-5, sid. |
{{Kirjaviite | Tekijä =Marvin Harris | Nimeke =Kulttuurien synty | Vuosi =1982 | Kappale = | Sivu =42 | Selite =ISBN 951-26-2183-5, sid. |
Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = suomi }}</ref>. Toisten mukaan Lähi-idässä asui 10000 eaa <!-- B.C.E-->
⚫
Kieli = suomi }}</ref>. Viljely mahdollistaa pinta-alayksikköä kohden huomatatvan suuren väestömäärän elämisen, nimenomaan kasteluviljely tuottaa tiheää asutusta.
200000 ihmistä, ja 8000 eaa 5 miljoonaa ihmistä. Tämän jälkeen väestö kasvoi hitaammin niin että se oli noin 2000 eaa 10 miljoonaa<ref>http://www.novelguide.com/a/discover/epop_02/epop_02_00337.html,
WORLD POPULATION GROWTH
</ref>.


⚫
Viljely mahdollistaa pinta-alayksikköä kohden huomatatvan suuren väestömäärän elämisen, nimenomaan kasteluviljely tuottaa tiheää asutusta.


==Aikakaudet==
==Aikakaudet==

Versio 2. syyskuuta 2009 kello 14.05

Hedelämääisen puolikuun alue Lähi-idässä.

Neoliittinen Lähi-itä: Ihmiset alkoivat viljellä maata Lähi-idässä joskus 11000-8500 eaa. seuduilla, missä kasvoi villejä viljalajien edeltäjiä. Näin alkoi neoliittinen kausi. Ennen viljelyä ihmiset keräilivät villikasvien siemieniä ja tekivät niistä jauhoja. Jääkauden lopuilla tapahtui Lähi-idässäkin suuria ilmastonmuutoksia, jotka hävittivät suurriistan ja loivat edellytykset maanviljelylle. Riistaeläinten niukkuus ja suuritähkäisten lajien ilmestyminen teki maanviljelystä kannattavaa[1]. Viljaa alettiin ensiksi viljellä joko sateisilla vuorten rinteillä tai jokien kastelemissa keitaissa. Joka tapauksessa sadeviljelyyn siirryttiin melko pian, ja maanviljely levisi sen ansiosta laajalle.

Pian viljelyn keksimisen jälkeen alettiin pitää lampaita ja vuohia kotieläiminä. Sika ja nauta kesytetiin myöhemmin. Viljan viljelyyn siirtyminen oli monilla alueilla hidasta ja metsästys ja kalastus säilyivät pitkään merkittävinä varsinkin monilla metsäisillä alueilla.[2]

Maanviljely ja karjanhoito kiihdyttivät viljelyalueiden väestönkasvua. Tämä johtui siitää että viljely mahdollisti metsästyksen verrattuna huomatatvasti suurempien väestömäärien elämisen. Vakiintumisensa jälkeen viljely alkoi levitä Lähi-idästä itään Iranin suuntaan sekä länteen Eurooppaan. Maanviljelyn leviämistö edisti ehkä jo noin 10000-9000 eaa alkanut merenkulku.

Väestönkasvu näkyi muun muassa terätyökalujen tekoon käyteyn obsidiaanin kaupan laajenemisena.

Viimeistään maanviljelyn alkuvaiheessa ihmiset alkoivat asettua asumaan paikalleen ja rakentaa kestäviä neliömäisiä taloja.

Noin 8700 eaa. Lähi-itään saapui tai siellä keksittiin saviastioiden eli keramiikan tekotaito. Saviastiat helpottivat viljan varastointia tuholaisia vastaan[3]. Noin 6500-6000 eaa monien Lähi-idän viljelykylien asukasmäärät laskivat, joko muuttojen tai kuivuuden aiheuttaman nälän takia.

Joskus 6000-5000 eaa alettiin peltoja kastella laajassa mitassa kaivamalla kastelukanavia. Tämä loi hyvin kiinteää asutusta ja todella suuria kyliä. Neoliittinen kausi päättyi Lähi-idässä kuparikauden eli kalkoliittisen kauden alkuun noin 5000-4000 eaa.

Tällä kuparikaudella Lähi-itä kehittyi kohti kaupungistumista ja sivilisaatiota, jonka merkkinä pidetään kirjoitustaidon keksimistä Mesopotamiassa hieman ennen 3000 eaa. Maanviljely mahdollisti ihmisten sadon verottamisen ja osaltaan epätasa-arvoisen yhteiskunnan synnyn.

Maanviljelyä edeltävä kausi

Pääartikkeli: Lähi-idän epipaleoliittinen kausi

Lähi-itä oli ensimmäinen alue jonne ihminen saapui Afrikasta. Se on ja oli ympäristöiltään monimuotoinen. Tämä mahdollisti monenlaisten riistaeläinten ja syötävien kasvien esiintymisen alueella.

Jääkauden aikoihin oli etelässä vain hieman nykyistä viileämpää. Lähi-idän aavikot ja muut alueet olivat tänä kylmänä kautena nykyistä suurempia. Niillä alueilla joilla eli jääkauden ajan suurriistaa, eli sen myöhäispaleoliittinen metsästyskulttuuri. Luultavasti jo tällöin kerättiin syötäväksi kelpaavia pienijyväisiä kasveja ravinnoksi. Jääkauden loppupuolella ilmasto alkoi muuttua. Tämä muutti kasvillisuutta. Kasveja syövää suurriistaa alkoi kuolla sen takia sukupuuttoon. Ihmiset alkoivat tämän takia entistä enemmän metsästää pienriistaa, muun muassa gaselleja. Lisäksi he lisäsivät villiviljan, etanoiden ja muiden luonnon antimien keruuta. Niinpä muuttuneisin oloihin sopeutunut niin sanottu epipaleoliittinen kausi alkoi kalibroitua 16000 eaa. Keräily kehittyi pian tehostetuksi, merkittäväksi elinkeinoksi. Tältä ajalta on löydetty myös jauhinkiviä ja piikivisirppejä[4] tehtiin jo 13000 eaa. Myöhemmälle neoliittikaudelle tyypillinen kiven kiillottaminen keksittiin jo Kebaran kulttuurin aikoihin tai aiemmin.

Noin 12500 eaa. alkoi Palestiinassa niin sanottu Natuf-kausi[5], johon liittyi muun muassa pienistä piikiviteristä tehtyjen sirppien valmistusta. Tämä liittyi kasvien keräilyyn, mutta metsästys ja kalastus luonnehtivat tätä aikakautta enemmän. Gaselli oli tärkeä riista. Joidenkin mukaan kiinteä asutus syntyi Natufin aikoihin. Joka tapauksessa samoja leiripaikkoja käytettiin huomattavasti useammin, ja rakennettiin pyöreäpohjaisia savimajoja.

Ihmiset asuivat noin 10000 eaa. tiheimmin Palestiinan ja Syyrian alueella, sekä Itä-Irakin ja Luonais-Iranin Zagros-vuorten länsirinteillä. Keski-Eufratissa ja Jordanin laaksossa oli tiheämpää asutusta.[6]

Varhaisin maanviljely

Pääartikkeli: Lähi-idän protoneoliittinen kausi
Pääartikkeli: Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi
Pääartikkeli: Maanviljelyn synty Lähi-idässä

Uusien tietojen mukaan maanviljely alkoi jossain Hedelmällisen puolikuun alueella Levantissa tai Mesopotamian pohjoispuolella noin 11000-9500 kalenterivuotta eaa[7]. ja oli vielä hyvin harvinaista. Tällöin jääkausi oli juuri päättynyt. Noin 9500-8000 eaa maanviljely oli jo levinnyt eteläiseen Keski-Turkkiin asti ja oli melko yleistä Lähi-idässä. Tällöin viljaa viljeltiin Israelissa, Syyriassa, kaakkoisessa Turkissa ja Pohjois-Irakissa ja ehkä lounaisen Iranin vuorillakin. Viljelypaikkojen määrä räjähti kasvuun noin 8000 eaa-6400 eaa[8], jolloin viljely oli jo leviämässö Eurooppaan.

Maanviljely ilmestyi Tell Mureybatin IVA-kerrostumaan noin 8700-8200 eaa. Pian sen jälkeen paikalla alettiin tehdä neliömäisiä taloja. Neliömäiset talot liitetään yleensä paikalla pysyvään maanviljelyasutukseen.

Viimeiset pyöreät talot tehtiin Ylä-Mesopotamiassa joskus kalenterivuonna 9000 eaa. Ensimmäiset osin neliömäiset, pyöreänurkkaiset talot tehtiin joskus 9200 kalenterivuotta eaa. Täysin neliömäiset talot ilmestyivät noin 8500 kalenterivuotta eaa[9].

Geenitutkimuksilla on tehty arvioita mihin ryhmään varhainen maata viljelevä kansa kuului. Varhainen Lähi-idän maataviljelevä väestö kuului miesten Y-kromosomin haploryhmään G ja naisten mitokondrion haploryhmään J. [10] Maanviljely alkoi varhaisella neoliittisella kaudella ennen saviastoiden keksimistä ehkä jo 10000-9500, viimeistään 8500-8000 kalenterivuotta sitten kaudella, jolloin alettiin rakentaa neliöpohjaisia taloja. Neliöpohjaisten talojen sanotaan yleensä liittyvän paikallaan pysyvään asutukseen. Peltojen huolto vaatii asutuksen paikoillaan pysymistä. Ei silti ole varmaa, että kiinteä asutus olisi saanut alkunsa maanviljelystä. [11][12] Göbekli Tepe, "Napavuori" Kaakkois-Turkissa ajalta noin 9600-8000 eaa. viittaa väestön asettuneen paikoilleen tai ainakin rakentaneen temppeleitä ennen maanviljelyn alkua.

Kaakkois-Turkista Karacadagvuorten läheltä on löydetty luonnonvaraisena kasvavia einkornia ja emmeriä. 8500 - 8000 eaa. viljeltiin muutamia viljakasveja, mikä näkyy muutoksina tähkän koossa ja muodossa verrattunan villiviljaan. Viljat olivat emmer- ja einkornvehnä ja ohra. [13]

Vanhimmat einkorn-ja emmerviljalöydöt on tehty Tell Abu Hureyrasta 7600 eaa. [14] Ajalta 8500-7500 eaa. on löydetty monia maanviljelyllä eläviä kyliä.[15]

Noin 8000 eaa. viljely alkoi aiemmin gasellin metsästyksellä eläneessa Tell Abu Hureyrassa Keski-Eufratin varrella. Noin 10500 - 9000 siellä oli ollut tilapäistä metsästäjien asutusta, ja noin 8500 eaa. perustetu pysyvä metsästyskylä, jossa oli neliömäisiä taloja.[16]

Varhaisin maanviljelykausi noin 9800-8700 eaa. oli esikeraamista neoliittista kautta, jolloin ei vielä osattu valmistaa saviastioita. Se jaetaan hieman mielivaltaisesti A- ja B-kausiin. A-kaudella talot olivat vielä pyöreitä, B-kaudella neliömäiset yleistyivät ja myös kyliä linnoitettiin. A-kaudella maanviljely oli harvassa jos sitä yleensä oli, B-kaudella varmaa ja leviämässä laajemmalle. B-kaudella oli myös vuohia ja lampaita karjana. Tähän vaiheeseen kuului esimerkiksi varhainen Jerikon linnoitettu kylä 8350 eaa., Aswad ja Tell Mureybat. Muun muassa Jeriko ja Tell Halula kasvoivat myöhäisellä PPNB:llä suuriksi megapaikoiksi, mutta hylättiin PPNB-kauden päätyttyä, ja kylistä tuli keraamisella ajanjaksolla pienempiä.[17] Maanviljely aiheutti ajan mittaan rajuja yhteiskunnallisia muutoksia. Maanviljelyn alkuun näyttää liittyvän myös orjuuden alku mm varhaisessa Jerikossa.

Varhaisin karjanhoito

Karjanhoito alkoi välillä 9000-7000 eaa., kun vuohi ja lammas otettiin kotieläimiksi.[18] Ihmiset kesyttivät noin 8500 eaa.[19][20] lampaan ehkä Iranin vuorilla. Tällöin elettiin esikeraamista neoliittista B-kautta. Sika ja vuohi kesytettiin hieman myöhemmin. Ei osata tarkkaan sanoa, missä ja milloin vuohi kesytettiin. Vuohia saattoi olla kotieläimenä jo Turkissa Eufratin yläjuoksun laaksossa sijaitsevassa Nevali Çorissa 9000 eaa. ja Lounais-Iranin Zagros-vuorilla Ganj Darehissa 8000 eaa. Varhaisia vuohia saatettiin pitää Pakistanissa Mehrgarhissa 7000 eaa. ja Keski-Anatoliassa tai Etelä-lavantissa. Vuohen pitämiseen karjana näyttävät viittaavan myös Turkin Cayönü 8500-8000 eaa., Syyrian Tell Abu Hureyra 8000-7400 eaa., Israelin Jeriko 7500 eaa. ja Jordanian Ain Ghazal 7600-7500 eaa. [21]

Noin 8000–6500 eaa. metsästys oli karjanhoitoa yleisempää.

Varhaisin keramiikka

Saviastioiden tekotaito lienee opittu Itä-Turkissa noin 8500 eaa. Göbekli Tepessä, mutta taito yleistyi Lähi-idässä vasta 7800 eaa. Tiiviit saviastiat helpottivat viljan varastointia suojaan tuholaisilta. Noin 9000 eaa. esiintyi jo kylmätaottuja kupariesineitä, mutta ne olivat hyvin harvinaisia.

Savisia laskurahoja, joita käytettiin kaupanteossa, on löydetty jo vuodelta 8500 eaa. Kauppa laajeni tasaisesti vuosina 9000–6000 eaa. eli aikana, jolloin maanviljely valtasi alaa. Maanviljelyn keksimisen aikoihin Lähi-idän väestö kasvoi löytöpaikoista päätellen huomattavasti.

Ensimmäinen todella hyvin dokumentoitu maanviljelykylä oli Jarmon kylä Irakissa Iranin rajan läheisillä vuorilla. 1950-luvulle asti kuviteltiin, että maanviljely olisi alkanut keitaissa. Mutta kaivaukaissa kävi ilmi, että maanviljely elätti Jarmon kylää 7000 - 5800 eaa. Kylän suora ajoitus on epätarkka, niin kuin monien muidenkin Lähi-idän kylien. Tässä kylässä oli 20-25 taloa ja 100-150 asukasta. [22]

Nauta ja sika muuttivat karjanhoitoa

Pääartikkeli: Lähi-idän keraaminen neoliittinen kausi
Pääartikkeli: Lähi-idän kalkoliittinen kausi

Nauta lienee kesytetty hieman noin 7000 eaa. jälkeen., sika samoihin aikoihin. Etelä-Turkissa tai Kreikassa. Tällöin maanviljelyä esiintyi jo laajalti ja varmasti. Noin 7000 eaa. eli varhainen maanviljelykylä Ain Ghazal. Samoihin aikoihin Tell Abu Hureyrassa siirryttiin gasellinmetsästyksestä ehkä alle 100 vuodessa lampaiden, vuohienhoitoon ja viljakasvien viljelyyn. Maatalous levisi tälle alueella viimeistään 7000 eaa. mennessä. Varsinkin Iranin vuorenrinteillä oli riittävästi sadetta villiviljalle. Tässä vielä melko varhaisessa vaiheessa vielä noin 7000 eaa. maanviljely ja karjanhoito olivat vasta toissijaisia elannon hankkimiskeinoja metsästyksen rinnalla.

Kauppa ja sinetit

Noin 6500 eaa. käytiin laajaa kauppaa kiinteiden kylien välillä Lähi-idässä.[23] Sinettejä alettiin valmistaa Kaakkois-Anatoliassa, Levantissa ja Pohjois-Mesopotamiassa noin 6500-6000 eaa. myöhäisneoliittisella ajalla. Sinetin jälki jäi pyöreään savipalaan, ilmeisesti kyse oli jonkinlaisesta kuittauksesta. ja hieman myöhemmin ovia, mikä viittaa yksitysomistuksen vahvaan merkitykseen. Varhaisimmat sinetit on löydetty Halaf-kauden Sabi Abyadista ja Tell Arpatsijahista. [24]


Neoliittisen kauden väestönkasvu

Väestö kasvoi Lähi-idässä nopeasti neoliittisella kaudella. On arvioitu, että 8000 eaa. Lähi-Idässä asui noin 10000 ihmistä. 4000 eaa. asui jo 3,2 miljoonaa ihmistä. Silloin väestö olisi 320-kertaistunut[25]. Toisten mukaan Lähi-idässä asui 10000 eaa 200000 ihmistä, ja 8000 eaa 5 miljoonaa ihmistä. Tämän jälkeen väestö kasvoi hitaammin niin että se oli noin 2000 eaa 10 miljoonaa[26].

Viljely mahdollistaa pinta-alayksikköä kohden huomatatvan suuren väestömäärän elämisen, nimenomaan kasteluviljely tuottaa tiheää asutusta.

Aikakaudet

Pääartikkeli: Luettelo Lähi-idän varhaisista neoliittisista löytöpaikoista

Lyhyt yhteenveto Lähi-Idän aikakausista.

eaa. Lyhenne Nimi Tapahtumia
45000-18000 eaa. "LP" Myöhäispaleoliittinen Villiviljan keräilyä, suurriistan metsästystä.
18000-9800 eaa. "EP" Lähi-idän epipaleoliittinen kausi Villiviljan keräilyä piikivisirpeillä ja pienriistan metsästystä.
9800-8500/6000 eaa. PPN Esikeraaminen neoliittinen kausi Maanviljely, karjanhoito, varhaiset linnoitetut kylät. Jaetaan kausiin PPNA ja PPNB.
8500/6000- eaa. PN Keraaminen neoliittinen kausi Saviastiat keksitään, nautakarja.
8500/6000- eaa. "KH" Kalkoliittinen kausi Kupari leviää, kehitys kohti sivilisaatiota.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Otavan suuri maailmanhistoria: Osa 1, esihistoria ISBN 951-1-06922-5, s. 94 - 118
  • Ihmisen suku, kivikauden ihmiset, WSOY, ISBN 951-0-18780-1, laajoja tietoja maanviljelyn synnystä s. 17 - 37
  • Marvin Harris: Kulttuurien synty
  • Suuri maailmanhistoria, Koko kansan kirjakerho, osa 1 ISBN 951-864-008-4, ISBN 951-864-000-9, s. 114 - 127
  • The Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, englanninkielinen, mutta sisältää paljon tietoa
  • The Times Atlas of World Archaeology
  • Daniel Zohary and Maria Hopf, Domestication of Plants in the Old World, third edition. Oxford: University Press, 2000. ISBN 0-19-850356-3

Aiheesta muualla


Viitteet

  1. ↑ Ihmisen suku: kivikauden ihmiset s. 18-
  2. ↑ http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php
  3. ↑ http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg
  4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä bioversityinternational ei löytynyt
  5. ↑ Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36-
  6. ↑ http://bartelby.com/67/36.html
  7. ↑ http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/the_black_sea_flood_and_the_ri.php,http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/Neolith_Exp.jpg,The Black Sea 'flood' and the rise of European agriculture, Posted on: November 23, 2007 10:53 AM, by Chris Rowan
  8. ↑ blacks1
  9. ↑ http://www.canew.org/data.html,http://www.canew.org/images/umarchitmed.gif,CANEW, Upper Mesopotamia (SE Turkey, N Syria and N Iraq) material culture stratigraphic tables: 10th - 6th millennia cal BC, Architectural development
  10. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Neolithic_Revolution
  11. ↑ http://www.crystalinks.com/agriculturehistory.html
  12. ↑ http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm
  13. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/a/plant_domestic.htm
  14. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/qt/wheat.htm
  15. ↑ http://www.crystalinks.com/agriculturehistory.html
  16. ↑ http://bartelby.com/67/36.html
  17. ↑ http://www.arts.usyd.edu.au/foundations/neaf/Activities/mottram2005.html
  18. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/qt/goats.htm
  19. ↑ http://asian-center.net/ancienthistory/ch1.1.html
  20. ↑ http://archaeology.about.com/od/dterms/a/domestication.htm
  21. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/qt/goats.htm
  22. ↑ http://asian-center.net/ancienthistory/ch1.1.html
  23. ↑ http://bartelby.com/67/36.html
  24. ↑ http://www.thebritishmuseum.ac.uk/compass/ixbin/goto?id=enc431%20
  25. ↑ Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 42. ISBN 951-26-2183-5, sid.. Kirjayhtymä, 1982. suomi
  26. ↑ http://www.novelguide.com/a/discover/epop_02/epop_02_00337.html, WORLD POPULATION GROWTH
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neoliittinen_Lähi-itä&oldid=7270563”