Lähi-idän PPNA-kausi

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Lähi-idän protoneoliittinen kausi)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Lähi-idän PPNA-kausi 10300 - 8800 cal. eaa[1] oli aikaa, jolloin maanviljely otti ensi askeleitaan Lähi-idässä. Asutuskeksukset olivat suurempia kuin Natuf-kaudella. Kaudella kerättiin tehostetusti villiviljaa tai viljeltiin viimeistään kauden loppuun mennessä. Viljely ei ollut ainoa elinkieno. Mutatiilitalot olivat yleensä pyöreitä, mutta neliömäiset ilmestyivät kaudella. Saviastioita ei tunnettu. Anatoliasta tuotiin obsidiaania kivityökalujen raaka-aineeksi.[2] Ajalta on peräisin muun muassa Jerikon linnoitettu esihistoriallinen kylä

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niomitys PPNA tulee englannin kielen sanoista Pre Pottery Neolithic A, "esikeraaminen neoliittinen A". Neoliittinen tarkoittaa nuorempaa kivikautta, jolloin viljeltiin maata. Joskus kaudesta on käytety nimitystä Lähi-idän protoneoliittinen kausi[3] Protoneoliittisia löytöpaikkoja on Lähi-idässä harvemmassa kuin natufilaisa tai seuraavan PPNB:n paikkoja[4]. Protoneoliittinen eli PPNA-kausi oli noin 9500–8500 eaa. Ehkä kauden lopulla syntyi maanviljely vuosien 9000–8500 eaa välillä[5]. Jotkut kauden keskuksista olivat jopa 3 ha kokoisia[5].

PPNA:n ajoituksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikeraaminen neoliittinen kausi A PPNA oli 9500-8800 kalenterivuotta eaa. Radiohiilivuosissa lausuttuna se olisi alkanut keskisessä Levantissa melko äkkiä noin 8300-8000 radiohiilivuotta eaa. ja kestänyt vuoteen 7300 radiohiilivuotta eaa. eli ollut kuivan Dryas II-kauden aikaan, joka vallitsi 8200–7200 radiohiilivuotta eaa.


PPNA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehnää ja ohraa joko kerättiin tehokkaasti tai niitä viljeltiin. Kauden alussa jotkut Natufin pitkään asutut kylät hylättiin, toiset kasvoivat yhä suuremmiksi. Kulttuuri ulottui yhä laajemmalle, Jordan-joen keskijuoksulta Syyriaan ja Irakiin. Asutusta oli Eufratin keskijuoksullakin, ja Iranin Zagrosvuorilla ei näytä esiintyvät Levantille tyypillistä hidasta liukumaa vanhemmasta Zarzian-epipaleoliittisesta kulttuurista neoliittiseen. Iranissa näyttää neoliittinen kulttuuri ilmestyvän äkkiä nuoremmalla dryaskaudella.


Esineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikirveitä ja sirppejä valmistettiin yhä enemmän.[2] Kiillotetut kivikirveet ilmestyivät, mutta nuolenkärkiä ja sirpinteriä valmistettiin piikivistä.


Talot, tiilet, kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talot olivat yleensä pohjakaavaltaan ympyröitä. Esimerkiksi Jerikossa lähteen lähellä oli 5-metrisiä pyöreitä taloja, jotka olivat puoliksi maan alla ja joihin vei lyhyet portaat niin kuin aiempiin Natufin taloihinkin. Talot oli tehty mutatiilistä, joiden toinen puoli oli pyöreämpi[4]. Koska mutatiilet kuluivat nopeasti, Neliömäiset ilmestyivät tällä ajalla Tell Mureybatissa. Noin 9200 kalenterivuotta eaa. rakennettiin joissain paikoissa pyöreänurkkaisia neliömäisiä taloja.[6] Talot olivat puoliksi maanalaisia.

Mutatiili, alussa kakun muotoinen planokonveksitiili keksittiin. Kalkkikivilaastia käytettiin lattioissa ja seinissä.[2] Esihistoriallisen Jerikon ensimmäinen muuri, kylät tyypillisesti 650 m² – 1 ha, mutta Jerikossa 3-4 ha


Jeriko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeriko rakennettiin esikeraamisella neoliittisella ajalla noin 25 kertaa. Jeriko kattoi 3-4 ha alan, ja siellä asui 300-4000, ehkä noin 1500 ihmistä. Paikka oli linnoitettu jykevällä kivimuurilla ja tornilla. Muurissa oli 10 000 tonnia kiveä.[7] Jerikossa joko viljeltiin maata tai kerättiin villiä viljaa, ja metsästettiin, ei pidetty kotieläimiä[8].

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella viljeltiin villejä viljalajeja[9][10]Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu.

Varhaista viljelyn kehitystä on tutkittu mm Jerf el-Ahmarissa, josta on löydetty merkkejä ovilliohran jyvämäärän ja ohranhyvän kasvusta noin 9500-8500 cal. eaa[11][12]. Qaramelista on löydetty keskimäärin 20% domestikoitua einkornia, loput villiä[13].


Ensimmäinen merkki villeistä viljalajeista luonnollisen asuinalueen ympäristöstä on löydetty pohjois-Syyriasta ajalta 9000 eaa[14].

Kotieläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkä jo ennen kauden alkua, ehkä aivan kauden lopussa noin 9000 cal. eaa kesytettiin lammas ja vuohi Anatolian vuorilta Zagrokseen ulottuvalla alueella. [15]

"Kallokultti"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haudoissa kallo poistettiin yleisesti ruumiista mikä saattaa kertoa kuolleiden palvonnasta.[2] Kuolleiden kallo irrotettiin ja päällystettiin savella. Ihmiset haudattiin talojen lattioiden alle[16].


Äitijumalatar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 9000-8500 eaa. ilmestyivät laajalle saviset naisveistokset, "äitijumalattaret", joissa oli yleensä korostuneet seksuaaliset ja hedelmällisyyspiirteet. Nämä liittyivät karjan päiden esitykseen arkkitehtuurissa Jerf el Ahmarissa ja Mureybatissa Syyriassa noin 9000-8500 eaa.[17]

Osakulttuureja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden alalajeja olivat:

  1. Sultanin kulttuuri; Sultanien, Sultanian, jota on löydetty seuraavista paikoista: Jeriko, Giglal, Netiv Hagdud, Iraq ed-Dubb, El-Khiam, Hatoula ja Nahal Oren[2]
  2. Mureybat: Helwan-nuolenkärjet, Mureybet IIIA, IIIB, Sheyk Hasan, Jerf el-Ahmar
  3. Aswadien: Tell Aswad IA
  4. "Ylä-Mesopotamia": Çayönü, Göbekli Tepe.

PPNA:n loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPNA:n lopussa monet asutuskeksukset hylättiin.

Khiamin kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khiamin kulttuuri oli siirtymäkausi natufin kulttuurista PPNA:han. Khiamin kaudella alettiin taloja tehdä ensi kertaa kokonaan maan pinnalle. ASPRO-kronologian mukaan kauis ajoittuu aikaan 10200-8800 eaa, joidenkin toisten löhteiden mukaan aikaan 10000-9500 eaa. Khiamin kärkiä on tavattu Siinailta israeliin, Jordaniaan ja Syyrian Eufratin Muraybatiin ulottuvalta alueelta. Khiamin löytöpaikkoja ovat mm Azraq, Abu Madi, Mureybat. Pääslinkeino oli metsästys-keräily, mukana alkukantaista maanviljelyä ainakin paikoin. Khiamin aikaan ilmestyivät naisveistokset ja härän kallojen poltto, mikä saattaa viitata nais- ja härkäjumalan palvonnan alkuun.[18]

"Paimentolais-neoliittinen"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Libanonin Bekaan laaksosta Harmelin tasangoille ulottunut löydetty piikivikulttuuri on nimetty "paimentolais-neoliittiseksi". Kulttuuri ajoittuu suunnilelen aikaan 10200-8800 eaa. Tyypillisiä löytöpaikkoja Qaa, Maqne I.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: [[[[1]]]]
  2. a b c d e Near-East, Historians
  3. Michael Roaf: Cultural Atlas of Mesopotamia and Ancient Near East, An Equinox Book, Oxford 1990. ISBN 0-8160-2218-6, sivu 30, Alaluku The Proto-Neolithic period
  4. a b Mesoatlas, s. 30
  5. a b Peter Bellwood: First Farmers. 2005. s. 54.
  6. http://www.canew.org/images/umarchitmed.gif
  7. Mesoatlas, s. 21
  8. Mesoatlas, s. 33
  9. Orange g.willcox.pagesperso-orange.fr. Viitattu 2015-07-26.
  10. [http://aob.oxfordjournals.org/content/100/5/903.full.pdf REVIEW Contrasting Patterns in Crop Domestication and Domestication Rates: Recent Archaeobotanical Insights from the Old Worl] DORIAN Q FULLER Annals of Botany 100 : 903–924, 2007 doi:10.1093/aob/mcm048, www.aob.oxfordjournals.org Published electronically 10 May 2007
  11. The Origins and Spread of Domestic Plants in Southwest Asia and Europe,Sue Colledge, James Conolly Left Coast Press, 10.8.200 , s. 30
  12. Early Holocene cultivation before domestication in northern Syria George Willcox Sandra Fornite Linda Herveu, Accepted: 14 February 2007, Veget Hist Archaeobot DOI 10.1007/s00334-007-0121-y
  13. [http://puruggananlab.bio.nyu.edu/pdf/fuller12.pdf Cultivation as slow evolutionary entanglement: comparative data on rate and sequence of domestication] Dorian Q. Fuller Eleni Asouti Michael D. Purugganan, Veget Hist Archaeobot (2012) 21:131–145 DOI 10.1007/s00334-011-0329-8
  14. Past Worlds, s 80
  15. Domestication and early agriculture in the Mediterranean Basin: Origins, diffusion, and impact Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America PNAS, Proceedings of the National Academy of Sciences vol. 105 no. 3 , Melinda A. Zeder, 11597–11604, doi: 10.1073/pnas.0801317105, Received March 20 2008
  16. Mesoatlas, s. 32
  17. Forst Farmers, pater Bellwood, 2005, sivu 55
  18. Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: [[[[2]]]]