Ero sivun ”Kuningasrapu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
155 348 muokkausta
p Botti lisäsi: zh:堪察加擬石蟹
Norr (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
5 045 muokkausta
asiaa,lähteitä
Rivi 13: Rivi 13:
| lahko = [[Kymmenjalkaiset]] ''Decapoda''
| lahko = [[Kymmenjalkaiset]] ''Decapoda''
| osalahko = [[Erakkoravut]] ''Anomura''
| osalahko = [[Erakkoravut]] ''Anomura''
| yläheimo = [[Erakkorapumaiset]] ''Paguroidea''
| yläheimo = ''[[Paguroidea]]''
| heimo = ''[[Lithodidae]]''
| heimo = ''[[Lithodidae]]''
| suku = ''Paralithodes''
| suku = ''Paralithodes''
Rivi 24: Rivi 24:
}}
}}


'''Kuningasrapu''' (''Paralithodes camtschaticus'') on suurikokoinen kylmien merten [[äyriäinen]]. Sen alkuperäinen esiintymisalue on [[Beringinmeri|Beringinmeressä]], [[Kamtšatkan niemimaa]]n rannoilla.
'''Kuningasrapu''' (''Paralithodes camtschaticus'') on suurikokoinen kylmien merten [[äyriäinen]]. Sen alkuperäinen esiintymisalue on [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]], mutta ihmisen siirtämänä se elää nykyisin myös [[Eurooppa|Euroopan]] [[Barentsinmeri|Barentsinmeressä]].


==Tuntomerkit==
[[Neuvostoliitto]]laiset istuttivat sitä 1960-luvulla [[ravustus|ravustuksen]] vuoksi [[Kuolan niemimaa]]n rannikolle, [[Murmansk]]in alueelle, josta se on levinnyt Norjan rannikolle ja [[Huippuvuoret|Huippuvuoria]] kohti.


Kuningasrapu on suurimpia tunnettuja [[niveljalkaiset|niveljalkaislajeja]]. Se voi kasvaa yli 10 kg:n painoiseksi ja sen selkäkilpi 22 cm leveäksi. Ulkoisesti kuningasrapu muistuttaa lähinnä [[taskuravut|taskurapuja]], mutta kuuluu kuitenkin itseasiassa [[erakkoravut|erakkorapujen]] osalahkoon.
{{Tynkä/Eläin}}

Kunigasravun selkäkilpi ja raajat ovat vahvojen piikkien peittämä; selkäkilvessä niitä on 33 kappaletta. Pää ja keskiruumis ovat yhteenkasvaneet, pyrstö on viuhkamainen. Kymmenjalkaisiin kuuluvalla kuningasravulla on keskiruumiissa viisi raajaparia, joista kahdessa etummaisessa on sakset, oikealla puolella yleensä suuremmat kuin vasemmalla.

==Levinneisyys==
Kuningasrapu elää alkuperäisenä [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] pohjoisosien rannikkoalueilla, [[Korea]]n pohjoisosasta [[Beringinmeri|Beringinmerelle]] ja Amerikan puolella etelään [[Vancouverinsaari|Vancouverinsaarelle]].

[[Neuvostoliitto]]laiset siirsivät taloudellisesti arvokasta kuningasrapua 1960-luvulla Euroopan puolelle kalastuskohteeksi. Vuosina 1961-1969 Barentsinmeren [[Kuolanvuono]]on laskettiin [[Kamtšatka]]n länsirannikolta kerättyjä rapuja, sekä toukkia, nuoria 1-3 vuotiaita yksilöitä että noin 2600 lisääntymisikäistä 5-15 vuotiasta äyriäistä. Täältä kuningasrapu on edennyt sekä itään [[Kuolan niemimaa]]n rannikkoa [[Vienanmeri|Vienanmeren]] suulle että länteen [[Norja]]n Barentsinmeren rannikolle.

Norjassa kuningasrapu alkoi yleistyä 1992, ensin [[Varanginvuono]]ssa. Vuonna 1995 niitä tavattiin [[Tenovuono]]ssa ja 2000-luvun alussa jo [[Nordkapp]]in tienoilla.

==Kalastus ja käyttö==

Kuningasravun kaupallinen pyynti Norjassa aloitettiin vuonna 2002, ja siitä on tullut oleellinen elinkeino [[Finnmark]]issa. Vuonna 2004 kalastajien kuningasrapumyynti oli 75 miljoonaa [[Norjan kruunu]]a. Ravulla on kuitenkin myös haittavaikutuksia perinteisemmälle [[trooli]]-, [[kalaverkko|verkko]]- ja [[pitkäsiima|siimakalastukselle]].

Kuningasravun pyyntikausi Norjassa on marras-joulukuussa, jolloin ravunliha on kyllin hyvää markkinoitavaksi. Venäläiset pyytävät pidempään, maaliskuulle saakka. Norjassa pyydettyjen kuningasrapujen keskikoko on noin 4 kg. Rapuja pyydetään suurilla [[merta|merroilla]]. Koska suuri osa pyydetyistä äyriäisistä on ollut liian huonossa lihassa markkinointia varten, on Norjassa kokeiltu rapujen keinotekoista ruokkimista pyynnin jälkeen myyntikuntoon. Suuri osa Norjan kuningasrapusaaliista 2000-luvun alkupuolella myytiin [[Japani]]in ja [[USA]]:han.

Euroopan kuningasrapuja käsitellään yhtenä kantana, jonka käyttöä säätelee Venäjän ja Norjan yhteinen kalastuskomissio, joka asettaa maakohtaiset pyyntikiintiöt. Kokonaiskiintiö on 20 % arvioidusta rapukannasta ja suurin osa kuuluu Venäjälle. Vuodesta 2004 kuningasravun pyynti Nordkappin länsipuolella on ollut säätelemätöntä. Tarkoituksena on ollut rajoittaa alkuperäiseen luontoon kuulumattoman [[vieraslaji]]n leviämistä kauemmas Atlantin puolelle, mikä ei kuitenkaan ole osoittautunut tehokkaaksi.

==Lähteet==
* L. L. Jørgensen (2006) [http://www.nobanis.org/files/factsheets/Paralithodes_camtschaticus.pdf ''Paralithodes camtschaticus'']. NOBANIS – Invasive Alien Species Fact Sheet (luettu 16.5.2009). {{en}}
*[http://www.imr.no/visste_du/arter/kongekrabbe Kongekrabbe ''Paralithodes camtschaticus'']. Havforskningsistituttet. {{no}}


[[Luokka:Kymmenjalkaiset]]
[[Luokka:Kymmenjalkaiset]]

Versio 16. toukokuuta 2009 kello 18.39

Kuningasrapu
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Osalahko: Erakkoravut Anomura
Yläheimo: Paguroidea
Heimo: Lithodidae
Suku: Paralithodes
Laji: camtschaticus
Kaksiosainen nimi

Paralithodes camtschaticus
(Tilesius, 1815)

Katso myös

  Kuningasrapu Wikispeciesissä
  Kuningasrapu Commonsissa

Kuningasrapu (Paralithodes camtschaticus) on suurikokoinen kylmien merten äyriäinen. Sen alkuperäinen esiintymisalue on Tyynessämeressä, mutta ihmisen siirtämänä se elää nykyisin myös Euroopan Barentsinmeressä.

Tuntomerkit

Kuningasrapu on suurimpia tunnettuja niveljalkaislajeja. Se voi kasvaa yli 10 kg:n painoiseksi ja sen selkäkilpi 22 cm leveäksi. Ulkoisesti kuningasrapu muistuttaa lähinnä taskurapuja, mutta kuuluu kuitenkin itseasiassa erakkorapujen osalahkoon.

Kunigasravun selkäkilpi ja raajat ovat vahvojen piikkien peittämä; selkäkilvessä niitä on 33 kappaletta. Pää ja keskiruumis ovat yhteenkasvaneet, pyrstö on viuhkamainen. Kymmenjalkaisiin kuuluvalla kuningasravulla on keskiruumiissa viisi raajaparia, joista kahdessa etummaisessa on sakset, oikealla puolella yleensä suuremmat kuin vasemmalla.

Levinneisyys

Kuningasrapu elää alkuperäisenä Tyynenmeren pohjoisosien rannikkoalueilla, Korean pohjoisosasta Beringinmerelle ja Amerikan puolella etelään Vancouverinsaarelle.

Neuvostoliittolaiset siirsivät taloudellisesti arvokasta kuningasrapua 1960-luvulla Euroopan puolelle kalastuskohteeksi. Vuosina 1961-1969 Barentsinmeren Kuolanvuonoon laskettiin Kamtšatkan länsirannikolta kerättyjä rapuja, sekä toukkia, nuoria 1-3 vuotiaita yksilöitä että noin 2600 lisääntymisikäistä 5-15 vuotiasta äyriäistä. Täältä kuningasrapu on edennyt sekä itään Kuolan niemimaan rannikkoa Vienanmeren suulle että länteen Norjan Barentsinmeren rannikolle.

Norjassa kuningasrapu alkoi yleistyä 1992, ensin Varanginvuonossa. Vuonna 1995 niitä tavattiin Tenovuonossa ja 2000-luvun alussa jo Nordkappin tienoilla.

Kalastus ja käyttö

Kuningasravun kaupallinen pyynti Norjassa aloitettiin vuonna 2002, ja siitä on tullut oleellinen elinkeino Finnmarkissa. Vuonna 2004 kalastajien kuningasrapumyynti oli 75 miljoonaa Norjan kruunua. Ravulla on kuitenkin myös haittavaikutuksia perinteisemmälle trooli-, verkko- ja siimakalastukselle.

Kuningasravun pyyntikausi Norjassa on marras-joulukuussa, jolloin ravunliha on kyllin hyvää markkinoitavaksi. Venäläiset pyytävät pidempään, maaliskuulle saakka. Norjassa pyydettyjen kuningasrapujen keskikoko on noin 4 kg. Rapuja pyydetään suurilla merroilla. Koska suuri osa pyydetyistä äyriäisistä on ollut liian huonossa lihassa markkinointia varten, on Norjassa kokeiltu rapujen keinotekoista ruokkimista pyynnin jälkeen myyntikuntoon. Suuri osa Norjan kuningasrapusaaliista 2000-luvun alkupuolella myytiin Japaniin ja USA:han.

Euroopan kuningasrapuja käsitellään yhtenä kantana, jonka käyttöä säätelee Venäjän ja Norjan yhteinen kalastuskomissio, joka asettaa maakohtaiset pyyntikiintiöt. Kokonaiskiintiö on 20 % arvioidusta rapukannasta ja suurin osa kuuluu Venäjälle. Vuodesta 2004 kuningasravun pyynti Nordkappin länsipuolella on ollut säätelemätöntä. Tarkoituksena on ollut rajoittaa alkuperäiseen luontoon kuulumattoman vieraslajin leviämistä kauemmas Atlantin puolelle, mikä ei kuitenkaan ole osoittautunut tehokkaaksi.

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuningasrapu&oldid=6733325”