Ero sivun ”Matthias Alexander Castrén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
|||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
* [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3164/ Tapani Salminen: Castrén, Matthias Alexander (1813–1852)]. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 14.6.2002. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. |
* [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3164/ Tapani Salminen: Castrén, Matthias Alexander (1813–1852)]. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 14.6.2002. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. |
||
* [http://areena.yle.fi/audio/1326196532728 Ylen radiojuttu Castrénista ja hänen mukaansa nimetystä kadusta (8min)] |
* [http://areena.yle.fi/audio/1326196532728 Ylen radiojuttu Castrénista ja hänen mukaansa nimetystä kadusta (8min)] |
||
* [http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/matthias-castren M.A. Castrén 375 humanistia -sivustolla 1.3.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta] |
|||
{{DEFAULTSORT:Castren, Matthias Alexander}} |
{{DEFAULTSORT:Castren, Matthias Alexander}} |
||
Versio 10. heinäkuuta 2015 kello 11.03
Matthias Alexander Castrén (2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki[1]) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Elämäkerta
M. A. Castrénin isä oli Tervolan kappalainen, myöhemmin Rovaniemen kirkkoherra Kristian Castrén. M. A. Castrén kävi Oulun triviaalikoulun, jossa opetus oli suomenkielistä. Koulun jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Suomen Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon Helsinkiin. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1836. Castrén oli opiskeluaikanaan Lauantaiseuran jäsen yhdessä monien muiden Pohjalaisen Osakunnan jäsenten kanssa, mikä edisti kiinnostusta suomen kielen tutkimiseen.
Ensimmäisellä kenttätyömatkallaan 1841–1844 Castrén matkusti Elias Lönnrotin kanssa Lappiin, Vienan Karjalaan, Arkangeliin ja muualle Pohjois-Venäjälle tutkimaan suomalaisten ja heidän sukulaisheimojensa kieltä ja kansantapoja. Jo alkumatkasta Castrén sai tuberkuloosin, mutta hän jatkoi silti tutkimusretkeään vielä Lönnrotin lähdettyä paluumatkalle vuonna 1842. Kun Castrén oli palannut Helsinkiin, hänen terveydentilansa parani, ja hän väitteli filosofian tohtoriksi 1844.[2]
Toinen, 1845–1848 tehty retki, suuntautui Siperiaan ja sen aikana Castrén kärsi jatkuvasti erilaisista sairauksista. Takaisin palattuaan hän meni naimisiin Lovisa Natalia Tengströmin (1830–1881) kanssa, jonka isä oli teoreettisen ja käytännöllisen filosofian professori Johan Jakob Tengström.[2]
Laadittuaan professorinväitöskirjansa Castrén nimitettiin tuoreeseen professorinvirkaan 1851. Tätä tointa hän ei kauan ehtinyt hoitaa tuberkuloosin levitessä vatsaonteloon ja aiheuttaessa Castrénin aikaisen kuoleman.[3] Häneltä jäi laaja kirjallinen jäämistö, ja Franz Anton von Schiefner toimitti sen julkaistavaksi vuosina 1853–1862.[4]
Castrénin ainoa lapsi oli Robert Castrén, josta tuli tunnettu liberaali poliitikko, mutta hänkin kuoli ennenaikaisesti[5]. M. A. Castrénin muistopatsas (1921) on Helsingissä Matiaksenlehdossa Kansallismuseon vieressä, Eduskuntatalon puolella Ostrobotnia-talon tuntumassa[6].
Katso myös
- Castrén-suku
Lähteet
- ↑ Uppslagsverket Finland
- ↑ a b Arno Forsius, Matias Aleksanteri Castrén
- ↑ Kaisa Häkkinen, Matthias Alexander Castrén suomen kielen tutkijana, teoksessa Per Urales ad Orientem. Iter polyphonicum multilingue s. 112
- ↑ Olavi Louheranta, Siperiaa sanoiksi (väitöskirja)
- ↑ Robert Castrén Kansallisbiografia (maksullinen artikkeli)
- ↑ Julkiset veistokset
Kirjallisuutta
- Kallio, Pauli & Otsamo, Pentti: M. A. Castrén ja Siperian kielioppi. (Teksti: Pauli Kallio. Kuvat: Pentti Otsamo. Julkaistu yhteistyössä M. A. Castrenin seuran kanssa) Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22570-6
Aiheesta muualla
- M. A. Castrénin seura
- M. A. Castrénin matkakirjeet Kansalliskirjaston nettisivuilla
- Tapani Salminen: Castrén, Matthias Alexander (1813–1852). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 14.6.2002. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Ylen radiojuttu Castrénista ja hänen mukaansa nimetystä kadusta (8min)
- M.A. Castrén 375 humanistia -sivustolla 1.3.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta