Ero sivun ”Irakin sodan syyt” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Korjattavat 2012-malline
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|442}}
{{Korjattavat 2012|442}}
{{Korjattava/kieli|outoja rakenteita}}
'''Irakin sodan syyt''' ovat vuonna 2003 alkaneeseen [[Irakin sota]]an johtaneita asioita. Pääsyynä pidetään epäilyjä [[Irak]]in joukkotuhoaseohjelman jatkumisesta ja kytköksistä [[al Qaida]]-[[terrorismi|terroristeihin]]. [[Yhdysvallat|Yhdysvallat]] joka oli sodan arkkitehti, pelkäsi [[WTC-iskut|WTC-iskujen]] jälkeen uusia hyökkäyksiä. Se halusi eliminoida näiden hyökkäysten uhat pois. Irakiin hyökkääjät halusivat lopettaa [[Saddam Hussein]]in diktatuurin. Yhdysvallat halusi levittää omaa demokratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvaa järjestelmäänsä Lähi-itään ja varmistaa öljyn saatavuus. Humanitaarisia syitä Irakin sotaan oli mm. mahdollisuus purkaa Irakin kauppasaarto. Kun Yhdysvallat oli vallannut Irakin, väitteet joukkotuhoaseohjelmasta ja al Qaida-kytköksistä osoittautuivat perättömiksi. Irakin sodan perimmäiseksi vaikuttimeksi on väitetty monia muitakin tekijöitä.
'''Irakin sodan syyt''' ovat vuonna 2003 alkaneeseen [[Irakin sota]]an johtaneita asioita. Pääsyynä pidetään epäilyjä [[Irak]]in joukkotuhoaseohjelman jatkumisesta ja kytköksistä [[al Qaida]]-[[terrorismi|terroristeihin]]. [[Yhdysvallat|Yhdysvallat]] joka oli sodan arkkitehti, pelkäsi [[WTC-iskut|WTC-iskujen]] jälkeen uusia hyökkäyksiä. Se halusi eliminoida näiden hyökkäysten uhat pois. Irakiin hyökkääjät halusivat lopettaa [[Saddam Hussein]]in diktatuurin. Yhdysvallat halusi levittää omaa demokratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvaa järjestelmäänsä Lähi-itään ja varmistaa öljyn saatavuus. Humanitaarisia syitä Irakin sotaan oli mm. mahdollisuus purkaa Irakin kauppasaarto. Kun Yhdysvallat oli vallannut Irakin, väitteet joukkotuhoaseohjelmasta ja al Qaida-kytköksistä osoittautuivat perättömiksi. Irakin sodan perimmäiseksi vaikuttimeksi on väitetty monia muitakin tekijöitä.


Rivi 5: Rivi 6:


Yhdysvalloissa epäiltiin ennen sotaa, että [[Irakin joukkotuhoaseohjelma]] jatkuisi yhä. Irak niskuroi toistuvasti YK:n [[joukkotuhoase]]ita koskevia päätöslauselmia, erityisesti [[päätöslauselma 1441]]:tä vastaan. Jälkikäteen Saddam kertoi kuulusteluissa 90-luvulla peläneensä vanhan vihollismaan Iranin hyökkäystä. Siksi hän näytteli että Irak olisi vahva joukkotuhoaseiden saralla, ja hankkiutui sen takia vuonna 1998 asetarkastajista eroon<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/8131478.stm FBI Saddam interviews released ] BBC News Middle East, Page last updated at 16:39 GMT, Thursday, 2 July 2009 17:39 UK</ref>. Muutenkin CIA sai vääriä tietoja epäluotettavilta
Yhdysvalloissa epäiltiin ennen sotaa, että [[Irakin joukkotuhoaseohjelma]] jatkuisi yhä. Irak niskuroi toistuvasti YK:n [[joukkotuhoase]]ita koskevia päätöslauselmia, erityisesti [[päätöslauselma 1441]]:tä vastaan. Jälkikäteen Saddam kertoi kuulusteluissa 90-luvulla peläneensä vanhan vihollismaan Iranin hyökkäystä. Siksi hän näytteli että Irak olisi vahva joukkotuhoaseiden saralla, ja hankkiutui sen takia vuonna 1998 asetarkastajista eroon<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/8131478.stm FBI Saddam interviews released ] BBC News Middle East, Page last updated at 16:39 GMT, Thursday, 2 July 2009 17:39 UK</ref>. Muutenkin CIA sai vääriä tietoja epäluotettavilta
loikkereilta, että Irakin joukkotuhoseohjelma olisi aktiivinen<ref>[ttp://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/109362-lehti-tama-valhe-johti-irakin-sotaan-–-”keksin-kaiken” Lehti: Tämä valhe johti Irakin sotaan – ”Keksin kaiken”] Uusi Suomi Ulkomaat 16.2.2011 14:28</ref>.
loikkareilta, että Irakin joukkotuhoseohjelma olisi aktiivinen<ref>[http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/109362-lehti-tama-valhe-johti-irakin-sotaan-–-”keksin-kaiken” Lehti: Tämä valhe johti Irakin sotaan – ”Keksin kaiken”] Uusi Suomi Ulkomaat 16.2.2011 14:28</ref>.
Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin, jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. Niinpä Yhdysvallat anoi [[YK]]:n [[turvallisuusneuvosto]]lta lupaa voimankäyttöön Irakia vastaan. Turvallisuusneuvosto antoi YK:n alaisen [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|IAEA]]:n tehtäväksi selvittää tarkastuksin, löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Niinpä asetarkastajat palasivat Irakiin. IAEA:n asetarkastajien johtajan [[Hans Blix]]in turvallisuusneuvostolle antaman neuvonannon mukaan Irakin yhteistyö oli "aktiivista", se ei ollut "tinkimätöntä" tai "välitöntä". Irakin tiedoksiantoa joukkotuhoaseista ei olisi voitu osoittaa oikeaksi ajallaan. Selvittämättömät Irakin aseriisuntaan liittyvät tehtävät olisi saatettu loppuun "ei vuosien, ei viikkojen, mutta kuukausien kuluessa". <ref>http://www.globalsecurity.org/wmd/library/report/2004/isg-final-report/isg-final-report_vol1_rsi-06.htm</ref><ref>http://www.cnn.com/2003/US/03/07/sprj.irq.un.transcript.blix/index.html</ref>. Kun Yhdysvallat oli miehittänyt Irakin, amerikkalaisten johtaman tutkimusryhmä ei löytänyt merkkejä väitetyistä joukkotuhoaseista. [[Irak Survey Group]] päätteli, että Irak oli lopettanut [[ydinase|ydin]]-, [[kemiallinen ase|kemialliset]]-, ja [[biologinen ase|biologiset]] aseohjelmat 1991 ja ettei sillä ollut aktiivisia ohjelmia invaasion aikaan. Toisaalta ryhmän mukaan Irak aikoi aloittaa uudelleen tuotannon heti, kun [[sanktio]]t oli poistettu<ref>http://www.globalsecurity.org/wmd/library/report/2004/isg-final-report/isg-final-report_vol1_rsi-06.htm</ref>.
Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin, jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. Niinpä Yhdysvallat anoi [[YK]]:n [[turvallisuusneuvosto]]lta lupaa voimankäyttöön Irakia vastaan. Turvallisuusneuvosto antoi YK:n alaisen [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|IAEA]]:n tehtäväksi selvittää tarkastuksin, löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Niinpä asetarkastajat palasivat Irakiin. IAEA:n asetarkastajien johtajan [[Hans Blix]]in turvallisuusneuvostolle antaman neuvonannon mukaan Irakin yhteistyö oli "aktiivista", se ei ollut "tinkimätöntä" tai "välitöntä". Irakin tiedoksiantoa joukkotuhoaseista ei olisi voitu osoittaa oikeaksi ajallaan. Selvittämättömät Irakin aseriisuntaan liittyvät tehtävät olisi saatettu loppuun "ei vuosien, ei viikkojen, mutta kuukausien kuluessa". <ref>http://www.globalsecurity.org/wmd/library/report/2004/isg-final-report/isg-final-report_vol1_rsi-06.htm</ref><ref>http://www.cnn.com/2003/US/03/07/sprj.irq.un.transcript.blix/index.html</ref>. Kun Yhdysvallat oli miehittänyt Irakin, amerikkalaisten johtaman tutkimusryhmä ei löytänyt merkkejä väitetyistä joukkotuhoaseista. [[Irak Survey Group]] päätteli, että Irak oli lopettanut [[ydinase|ydin]]-, [[kemiallinen ase|kemialliset]]-, ja [[biologinen ase|biologiset]] aseohjelmat 1991 ja ettei sillä ollut aktiivisia ohjelmia invaasion aikaan. Toisaalta ryhmän mukaan Irak aikoi aloittaa uudelleen tuotannon heti, kun [[sanktio]]t oli poistettu<ref>http://www.globalsecurity.org/wmd/library/report/2004/isg-final-report/isg-final-report_vol1_rsi-06.htm</ref>.


== Al Qaida-yhteydet ja muu terrorismin tukeminen==
== Al Qaida-yhteydet ja muu terrorismin tukeminen==


Toinen Irakin sodan syy oli se, että jotkut amerikkalaisviranomaiset epäilivät Saddamin hallinnolla olevan yhteyksiä [[terrorismi|terroristijärjestö]] [[al Qaida]]an<ref>[http://www.weeklystandard.com/Content/Public/Articles/000/000/003/033jgqyi.asp Saddam's al Qaeda Connection] Weeklystandard.com. 2003-08-22. Retrieved 2010-10-23.</ref>. Tämä väite paljastui myöhemmin perättömäksi. Irakin hallinto antoi [[palestiinalaisterroristi]]en perheille rahaa.
Toinen Irakin sodan syy oli se, että jotkut amerikkalaisviranomaiset epäilivät Saddamin hallinnolla olevan yhteyksiä [[terrorismi|terroristijärjestö]] [[al Qaida]]an<ref>[http://www.weeklystandard.com/Content/Public/Articles/000/000/003/033jgqyi.asp Saddam's al Qaeda Connection] Weeklystandard.com. 2003-08-22. Retrieved 2010-10-23.</ref>. Tämä väite paljastui myöhemmin perättömäksi. Irakin hallinto antoi [[palestiinalaisterroristi]]en perheille rahaa.{{lähde}}


== Demokratia, ihmisoikeudet, öljy ja markkinatalous ==
== Demokratia, ihmisoikeudet, öljy ja markkinatalous ==

Versio 25. maaliskuuta 2012 kello 08.27

 

Irakin sodan syyt ovat vuonna 2003 alkaneeseen Irakin sotaan johtaneita asioita. Pääsyynä pidetään epäilyjä Irakin joukkotuhoaseohjelman jatkumisesta ja kytköksistä al Qaida-terroristeihin. Yhdysvallat joka oli sodan arkkitehti, pelkäsi WTC-iskujen jälkeen uusia hyökkäyksiä. Se halusi eliminoida näiden hyökkäysten uhat pois. Irakiin hyökkääjät halusivat lopettaa Saddam Husseinin diktatuurin. Yhdysvallat halusi levittää omaa demokratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvaa järjestelmäänsä Lähi-itään ja varmistaa öljyn saatavuus. Humanitaarisia syitä Irakin sotaan oli mm. mahdollisuus purkaa Irakin kauppasaarto. Kun Yhdysvallat oli vallannut Irakin, väitteet joukkotuhoaseohjelmasta ja al Qaida-kytköksistä osoittautuivat perättömiksi. Irakin sodan perimmäiseksi vaikuttimeksi on väitetty monia muitakin tekijöitä.

Joukkotuhoaseet

Yhdysvalloissa epäiltiin ennen sotaa, että Irakin joukkotuhoaseohjelma jatkuisi yhä. Irak niskuroi toistuvasti YK:n joukkotuhoaseita koskevia päätöslauselmia, erityisesti päätöslauselma 1441:tä vastaan. Jälkikäteen Saddam kertoi kuulusteluissa 90-luvulla peläneensä vanhan vihollismaan Iranin hyökkäystä. Siksi hän näytteli että Irak olisi vahva joukkotuhoaseiden saralla, ja hankkiutui sen takia vuonna 1998 asetarkastajista eroon[1]. Muutenkin CIA sai vääriä tietoja epäluotettavilta loikkareilta, että Irakin joukkotuhoseohjelma olisi aktiivinen[2]. Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin, jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. Niinpä Yhdysvallat anoi YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa voimankäyttöön Irakia vastaan. Turvallisuusneuvosto antoi YK:n alaisen IAEA:n tehtäväksi selvittää tarkastuksin, löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Niinpä asetarkastajat palasivat Irakiin. IAEA:n asetarkastajien johtajan Hans Blixin turvallisuusneuvostolle antaman neuvonannon mukaan Irakin yhteistyö oli "aktiivista", se ei ollut "tinkimätöntä" tai "välitöntä". Irakin tiedoksiantoa joukkotuhoaseista ei olisi voitu osoittaa oikeaksi ajallaan. Selvittämättömät Irakin aseriisuntaan liittyvät tehtävät olisi saatettu loppuun "ei vuosien, ei viikkojen, mutta kuukausien kuluessa". [3][4]. Kun Yhdysvallat oli miehittänyt Irakin, amerikkalaisten johtaman tutkimusryhmä ei löytänyt merkkejä väitetyistä joukkotuhoaseista. Irak Survey Group päätteli, että Irak oli lopettanut ydin-, kemialliset-, ja biologiset aseohjelmat 1991 ja ettei sillä ollut aktiivisia ohjelmia invaasion aikaan. Toisaalta ryhmän mukaan Irak aikoi aloittaa uudelleen tuotannon heti, kun sanktiot oli poistettu[5].

Al Qaida-yhteydet ja muu terrorismin tukeminen

Toinen Irakin sodan syy oli se, että jotkut amerikkalaisviranomaiset epäilivät Saddamin hallinnolla olevan yhteyksiä terroristijärjestö al Qaidaan[6]. Tämä väite paljastui myöhemmin perättömäksi. Irakin hallinto antoi palestiinalaisterroristien perheille rahaa.lähde?

Demokratia, ihmisoikeudet, öljy ja markkinatalous

Osallistujat pitivät monesti Irakin sodan syynä myös Saddamin diktatuurihallinnon kaatamista ja demokratian luomista maahan. Saddamin hallinto oli rikkonut laajalti ihmisoikeuksia varsinkin 80-luvulla jolloin se kaasutti silloin hallussaan olleilla taistelukaasuilla kurdeja Halabjan kylässä.

Länsimaat halusivat myös valvoa Irakin öljyntuotantoa ja jakaa Irakiin humanitaarista apua. Ne halusivat myös integroida Irakin osaksi globaalia markkinataloutta.

Yhdysvaltain sisäpoliittiset syyt

Puhuttiin myös Bushin halusta luoda itselleen edullinen voittoisa sota kannatuksensa lisäämiseksi.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Irakin aseriisunta, Hans Blix, Like 2004
  • Irakin sota, William Pitt & Scott Ritter, Like 2003
  • CIA, Tim Wiener,
  • Pax Americana, Keijo Korhonen, Pulitzer Oy 2008

Viitteet