Yume Nikki

Yume Nikki
Kehittäjä	Kikiyama
Julkaisija	Playism
Jakelija	Steam ja App Store
Pelimoottori	RPG Maker 2003
Julkaistu	2005
Lajityyppi	seikkailupeli, tietokoneroolipeli, pulmapeli
Pelimuoto	Yksinpeli
Alusta	Windows
Lisenssi	Ilmaisohjelma
Jakelumuoto	Digitaalinen lataus ja digitaalinen jakelu
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Yume Nikki (jap. ゆめにっき) on vuonna 2004 ilmestynyt freeware-seikkailupeli. Pelin kehittäjä, japanilainen Kikiyama, teki pelin itse kotonaan. Peli on toteutettu käyttämällä roolipelien tekemiseen suunnattua RPG Maker-ohjelmaa, mutta sillä ei ole roolipeliominaisuuksia. Peli on tällä hetkellä versiossa 0.10.^milloin?

Pelaajan tehtävänä on seikkailla fiktiivisen hikikomori-hahmon Madotsukin (jap. 窓付き, suom. "ikkuna") unissa. Unimaailman tapahtumia voidaan kuvata aika ajoin varsin absurdeiksi ja jopa pelottaviksi. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa suuren viemärimäisen olennon nielaisemaksi tuleminen ja ruumiittoman, Uboa-nimisen hahmon tapaaminen (joka sitten kuljettaa pelaajan äärettömyyteen, jossa alueen kartta toistuu yhä uudelleen) ja animoitu FMV-kohtaus, jossa esiintyy viisikätinen tyttö.

Yume Nikki nousi tunnetuksi alun perin japanilaisella 2ch-keskustelupalstalla. Englanninkielisen version julkaisun jälkeen peli alkoi saavuttaa suosiota englantia puhuvien pelaajien kesken. Pelin fanien keskeinen kulttuuri on siitä eteenpäin tasaisesti laajentunut.

Pelaaminen

Pelaaminen alkaa naispuolisena hikikomorina nimeltään Madotsuki, kotona hänen asunnossaan, ainoassa paikassa jota pelaaja voi tutkia hereillä ollessaan. Asunnossa on parveke, mutta yrittäessään avata oven ulkopuoliseen maailmaan Madotsuki vastaa vain pudistamalla päätään. Hänen ainoat viihdykkeensä ovat televisio, mikä näyttää vain testikuvaa sitä tutkiessa ja Famicom-tyylinen pelikonsoli, jossa on NASU-niminen yksinkertainen peli, jossa pelaaja syö munakoisoja. Huoneessa on myös kirjoituspöytä ja tietokone, jossa pelaaja voi tallentaa pelin.

Kun Madotsuki alkaa nähdä unta, pelaaja näkee samankaltaisen huoneen, jossa Madotsuki nukahti, muutamilla pienillä eroilla. Unimaailmassa pelaaja pääsee poistumaan huoneesta, mikä johtaa alueelle, jossa on 12 ovea. Tämä paikka tunnetaan yleisesti "keskuksena", "ovihuoneena", tai suosituimmin, "neksuksena". Kaikki 12 ovea ovat alusta asti auki, ja jokainen niistä johtaa eri maailmaan, ja usein maailmat itse sisältävät portaaleja tai ovia toisiin paikkoihin. Ympäristö jokaisen oven takana on omalla tavallaan omalaatuisen surrealistinen. Sekä luonnolliset, että epäluonnolliset taustagrafiikat, kuten metsät, vuoristo tai värikäs neonvaloinen labyrintti ja oudoksuttava numeromaailma saavat peliin kummallisen sävyn. Yksi pelin osa on myös tehty muistuttamaan kunnianosoituksena alkuperäistä Mother-pelisarjaa. Pelaaja voi yrittää vuorovaikuttaa objektien kanssa, tosin harvat vastaavat. Pelaaja voi herätä unista koska tahansa, saamalla Madotsukin nipistämään hänen poskeaan ja heräämään. Se takaa, että pelaajalla on milloin tahansa tie ulos unimaailmasta.

Vaikka Yume Nikki on tehty videoroolipelin muotoon, sen pelaamistavassa on enemmän samaa seikkailupelien kanssa. Jotkin alueet eivät ole tavoitettavissa ennen kuin hahmolla on käytössään tietty efekti (Effects), ja efektien käyttäminen NPC-hahmojen lähettyvillä saattaa saada ne tekemään jotakin erilaista tai muuttumaan joksikin muuksi. Kuitenkin, efekteistä huolimatta, Madotsuki ei yleensä voi kommunikoida NPC-hahmojen kanssa. Suurimalla osalla niistä ei ole kykyä puhua ja ne, joilla on, eivät tarjoa mitään hyödyllistä kun heille puhutaan. Samanaikaisesti, pelissä on samankaltaisuutta perinteisten RPG-pelienkin kanssa. Hahmo itsessään on äänetön ja hyväntahtoinen eikä näkyvästi reagoi mihinkään pelin tapahtumiin, joten hahmon käytös on täysin pelaajan päätettävissä, kuten se, haluaako paeta heti vai pysyä paikallaan ja nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu, ja niin edelleen. Hän voi myös nousta tasollaan ja ansaita iskupisteitä keräämällä efektejä, mutta tämä on vain jäänne RPG Makerin mekaniikasta eikä sillä ole vaikutusta pelin kulkuun.

Unessa ei ole tiettyä tapaa kuolla, vaikkakin NPC-hahmoina esiintyviä vihollisia on pelissä. Ne lähettävät pelaajan pakenemattomissa oleviin alueisiin. Suurimmalla osalla hahmoja ei ole haittavaikutuksia pelaajaan, vaikkakin suurimman osan niistä voi tappaa veitsiefektillä (Knife).

Teemat

Monissa paikoissa ei ole merkitystä pelin lopun saavuttamisen kannalta, mutta ne vaikuttavat olevan viittauksina tai vihjeinä joistakin Madotsukin ajatuksista ja muistoista. Pelissä on useita erittäin laajoja, avoimia karttoja, joissa voi edetä vain etsimällä maamerkkejä tai harhailemalla päämäärättömänä. Lähes kaikki NPC-hahmot voi tappaa veitsellä (suurin osa jopa perääntyy Madotsukin kantaessa sitä), mutta tavallisesti tämä ei johda muuhun kuin vaimeaan kirkaisuun hahmon himmetessä pois. Silloin tällöin NPC:n tappaminen johtaa uuden alueen avautumiseen.

Vaikka pelissä ei ole varsinaisia "vihollisia", joita vastaan Madotsuki voisi taistella, joillain alueilla on pyöriväsilmäisiä tyttöjä, joilla näyttää olevan nokka suun paikalla (kutsutaan usein "Toriningen":ksi, suom. lintuihminen) jotka jahtaavat Madotsukia ja, saadessaan hänet kiinni, lähettävät hänet pakenemattomalle alueelle, pakottaen pelaajan heräämään ja palaamaan oikeaan maailmaan. Niitä vastaan ei voi hyökätä veitsellä, mutta Kolmiohuivi-(Triangle Kerchief) ja Liikennevaloefektit (Stoplight) voivat auttaa niiden välttämisessä. Joskus vastaan voi tulla rauhallinenkin Toriningen, mikä ei lähde jahtaamaan perään eikä kuljeta Madotsukia ellei hän yritä tappaa sitä veitsellä.

Yume Nikkin juonen ja tarinan idea on pelaajan eteneminen päähahmon unissa ja saavuttaa 24 esinettä, joita kutsutaan Efekteiksi. Nämä "efektit" usein muuttavat jotakin päähahmossa, hänen hiustensa pituuden ja värin muuttumisesta veitsen tai sateenvarjon kantamiseen. Kun pelaajalla on kaikki 24 efektiä ja hän pudottaa ne Nexus-huoneeseen, seuraa pelin loppu.