Yrjö Kilpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yrjö Olavi Kilpi (7. maaliskuuta 1924 Tampere6. helmikuuta 2010 Helsinki[1]) oli suomalainen matemaatikko.

Kilven isä oli päätoimittaja Eino Kilpi[2] ja äiti Sylvi-Kyllikki Sinervo[3]. Hän tuli ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta Helsingissä 1942 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1948, lisensiaatiksi 1953 ja tohtoriksi 1957. Kööpenhaminassa Kilpi opiskeli 1959–1960. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen assistenttina hän toimi 1949–1961 ja matematiikan dosenttina 1959–1968. Turun yliopiston matematiikan apulaisprofessori Kilpi oli 1961–1963 ja Oulun yliopiston matematiikan professori 1963–1990. Kilpi tutki muun muassa Hilbertin avaruuden operaattoreiden teoriaa ja sovellutuksia.[2] Hän oli Suomen matemaatikko- ja fyysikkoliiton hallituksen puheenjohtaja 1961–1964 sekä Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1970–1975 ja puheenjohtaja 1976–1978. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan inspehtorina Kilpi toimi 1974–1992, kunniajäseneksi hänet nimitettiin 1985.[3].

Yrjö Kilvellä oli merkittävä osuus kasvatustieteiden tiedekunnan ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen perustamisessa. Mainittu tiedekunta vihki hänet kunniatohtorikseen 1983. Suomen Akatemian luonnontieteellisen toimikunnan jäsenenä hän toimi vuosina 1980-1985. Oulun yliopiston ensimmäinen tietokone hankittiin vuonna 1965 Yrjö Kilven johtaman toimikunnan selvitystyön jälkeen. Kilpi toimi noin 20 vuoden ajan Oulun yliopistossa erillisinä yksikköinä toimineiden tietokonekeskuksen ja tietojenkäsittelyopin laitoksen johtokunnan puheenjohtajana. Hänen johtamansa atk-alan oppilaitoskomitean työn tuloksena perustettiin Raahen tietokonealan oppilaitos 1972.[4]

Kilven puoliso vuodesta 1956 oli Marjatta Lehtonen (s. 1931)[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muistokirjoitus, Tieteen tietotekniikan keskus
  2. a b Facta2001, WSOY 1981, 8. osa, palsta 427
  3. a b c Veli-Matti Autio: Suomen professorit. Finlands professorer, s. 246. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7.
  4. Paavo Turakainen - Muistokirjoitus, Kaleva, helmikuu 2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]