Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 74

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Välityslautakunnan ehdotus muokkausten valvotusta rajoittamisesta

Nykyinen välityslautakunta on kaivannut työkaluvalikoimaansa monipuolisempia ratkaisumalleja suoraviivaisten estojen rinnalle. Välityskäytäntö ei sinänsä rajoita lautakunnan tarvittaessa antamia muokkausrajoituksia mihinkään määrättyyn tapaan, mutta suoria estoja lukuun ottamatta valmiita muotoja ei ole luotu. Uutena toimenpidemallina esitämme muokkausten valvottua rajoittamista. Ehdotus on linjassa en-wikissä esitetyn ”kielletään muokkaamasta tietyn aihepiirin tai ryhmän artikkeleita” -mallin kanssa.

Muokkausten valvottu rajoittaminen

Ratkaisu on tarkoitettu eston vaihtoehdoksi sellaisille käyttäjille, joiden keskustelukulttuurissa on havaittu huomauttamista, mutta artikkelimuokkaukset ovat rakentavia.

• Käyttäjä voi vapaasti muokata artikkelisivuja.

• Käyttäjän seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen ettei artikkelimuokkauksia sotketa keskusteluun esimerkiksi yhteenvetojen kautta tai ”älä häiriköi osoittaaksesi kantasi” -käytännön kuvaamalla tavalla.

• Käyttäjän keskustelusivumuokkauksia rajoitetaan

• Artikkelien keskustelusivut: käyttäjälle olisi nimettynä yksi tai useampi henkilökohtainen moderaattori, jolle käyttäjä toimittaisi viestinsä välitettäväksi. Moderaattori tarkistaisi viestit, siistisi niitä tarvittaessa ja lisäisi ne artikkelin keskustelusivulle. Moderaattori voisi olla vapaaehtoinen käyttäjän luottohenkilö, tai tarvittaessa ylläpitäjä tai VLK:n jäsen.
• Käyttäjän oma keskustelusivu: käyttäjä voisi lisätä viestin vapaasti.
• Muiden käyttäjien keskustelusivut: käyttäjä voisi lisätä viestin vain moderaattorin välittämänä.
• Kahvihuoneet: käyttäjä voisi lisätä viestin vain moderaattorin välittämänä.

Välityslautakunta pyytää mallista yhteisön keskustelua ja mielipiteitä. Lautakunnan puolesta, --Tappinen 15. syyskuuta 2011 kello 20.36 (EEST)

Heti tulee mieleen, että keskusteluahan käy vakiokäyttäjä helposti tuhottomasti. Miten estetään pointtausfloodaus tai asiallisenkin keskustelukäytöksen yhteydessä moderaattorin voimavarojen kuluminen pelkästään käyttäjän keskustelujen valvomiseen? Pitke 15. syyskuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Väärinkäyttösuodattimen käyttö on yksi keino. Se toimii ihan kohtuullisesti sellaisten käyttäjien kohdalla jotka ovat aidosti kiinnostuneita Wikipedian muokkaamisesta eivätkä hirveän pahasti vedä hernettä nenään siitä että heidän muokkaamistaan rajoitetaan. Heikommin se toimii niiden kohdalla jotka pyrkivät lähinnä häiriköimään, koska suodattimen pystyy kuitenkin aina kiertämään. --Zache 15. syyskuuta 2011 kello 20.55 (EEST)

Kannatan, lisäksi aina selkeä sanktio yhteenvetokentän väärinkäyttöön ja suodattimen kieroon (0-toleranssi ettei mene kiistelyksi). Yleisesti ottaen mikään pakko täällä ei ole jatkuvasti toisille kirjoitella jos tavoite on tietosanakirjan teko.--Opa 15. syyskuuta 2011 kello 21.03 (EEST)

Jos joku haluaa käydä keskustelua tuhottomasti, niin kannattaa opetella käymään sitä asiallisesti. Moderaattorin tehtävän tulee kuitenkin olla vapaaehtoinen, ja jos vapaaehtoiset loppuvat tuhottoman työtaakan vuoksi, niin ongelma on pelkästään rajoitetun käyttäjän. --Lax 16. syyskuuta 2011 kello 15.49 (EEST)

Itse ainakin kuvittelen että jos ryhtyisin moderaattoriksi, perustaisin sitä varten erillisen sähköpostiosoitteen jota lukisin ehkä kerran, kaksi päivässä. --Tappinen 16. syyskuuta 2011 kello 16.47 (EEST)

Ehdotus vaikuttaa hyvälle, tosin äänestykset puuttuvat listalta, sillä niissä joskus tunteet kuumenevat + jos ääni annetaan moderaattorin kautta, niin mitenkäs tehdään jos ääni myöhästyy? Tuo tosin pelkkä järjestelykysymys, eikä varsinainen ongelma. Lähinnä mietin, että rajoitus on aika nolo saajalleen. Muokkausesto on huomattavasti rankempi rajoitustoimi, mutta itse valitsisin omalle kohdalleni mieluummin eston kuin lapsenvahdin (tosin toivottavasti en joudu koskaan valintaa tekemään). --Otrfan 15. syyskuuta 2011 kello 21.01 (EEST)

Hyvä pointti jota ei muuten lautakunnan keskustelussa tuotu vielä esille ollenkaan. Joillekin sanktion nolous olisi epäilemättä ylitsekäymätön asia, joillekin se ei merkitsisi mitään. On kuitenkin merkittävä pointti että kun ratkaisu on annettu, päätöksen moderaattorin käytöstä tekee ko. käyttäjä - hänenhän ei ole pakko kirjoittaa keskustelusivuille ollenkaan, eikä silloin moderaattorikaan tule esille. Varsinanaiseen estoon hommaa ei tarvitse vaihtaa. Terv.--Riisipuuro 19. syyskuuta 2011 kello 23.15 (EEST)--

Lisätään vielä, että sitten kun keskustelu on kerran valvotusti aloitettu, niin samaa aihetta saisi muokata itse, ja jos meno muuttuu huonoon suuntaan, niin lopetus. --Iisak Lehtinen 15. syyskuuta 2011 kello 22.42 (EEST)

Hienoa, että lautakunta keskustelee uusista keinoista, tämä on sinänsä varteenotettava ehdotus. Siinä on tosiaan se omituinen puoli, että käyttäjä X tekee asiallisia ja oikeaoppisia muokkauksia artikkeleihin, mutta heti kun siirtyy keskusteluavaruuteen, alkaa haitari soida ja viulu vinguttaa. Noh, tämähän on toki tosiasia. Toki onhan siinä sellainenkin puoli, että ns. aikuinen ihminen julistetaan välityslautakunnan holhoukseen. Ehkä tämä Otrfanin esillekirjoittama nolous-aspekti voisi eräällä tavalla tepsiä. Mikä jottei? --Pxos 15. syyskuuta 2011 kello 23.15 (EEST)

Mietin sitä, että kun käyttäjän X keskustelukäyttäytyminen on jo muutenkin todettu olevan vastakarvassa yhteisön linjan kanssa, ja siihen usein tuntuu liittyvän myös epäluottamusta muihin käyttäjiin ja eritoten ylläpitäjiin, niin ainoa kuviteltavissa oleva jotenkin hyväksyttävissä oleva tällaisen moderaattorin (lapsenvahdin, kuvaava termi) asettaja olisi välityslautakunta kokonaisuudessaan ja myös lapsenvahdin eräänlaisen auktoriteettiaseman (kuvitteellisen, mutta kuitenkin) kannalta moderaattorin olisi hyvä olla nimenomaan välityslautakunnan jäsen. Välityslautakunnan vaali on tällä kokemuksellani ainoa, missä koko äänestävä yhteisö valitsee käytännön mukaisesti luotettavat käyttäjät julkisella keskusteluäänestyksellä erikoisasemaan, jolloin moderaattorina olisi, kuten hieman humoristisesti yllä sanoin, koko välityslautakunta jota vain edustaisi sen yksilöjäsen, joka voisi tarvittaessa vaihtuakin. Tällä tavalla moderoinnin takana olisi koko VLK in corpore, eikä vain esim. yksittäinen - heh - allapitäjä, jota vastaan sitten jaksettaisiin taas riehua yöt ja päivät... --Pxos 19. syyskuuta 2011 kello 00.44 (EEST)

Väärinkäsitysten välttämiseksi nyt ja tulevaisuudessa: käyttäjä X:stä puhuessa kannattaa muistaa, että meillä todella on Käyttäjä:X. --Otrfan 19. syyskuuta 2011 kello 22.51 (EEST)

Pxosin perustelu VLK:n valinnasta moderaattoriksi vaikuttaa ainakin itsestäni loogiselta. Ylimääräinen työkin siunaantuisi sille instanssille joka asiasta on päättänyt. VLK voisi sisäisesti jakaa työn haluamallaan tavalla. Terv. --Riisipuuro 19. syyskuuta 2011 kello 23.15 (EEST)--

Voidaanko/kannattaako mallia rajoittaa pelkästään VLK:n käyttöön? Sama malli saattaisi toimia myös kommenttipyynnöissä. --Otrfan 19. syyskuuta 2011 kello 23.46 (EEST)

Kannatetaan kommenttipyyntöihin laajennettavaksi. --Iisak Lehtinen 19. syyskuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

Muistelen, että jossain kommenttipyynnössä suhtauduttiin tällaisiin käyttäjän keskusteluviestien moderointi-ideoihin aika happamasti. Kukas se nyt olikaan...? -Ochs 19. syyskuuta 2011 kello 23.59 (EEST)

Varmaan kuitenkin vain yksittäisen käyttäjän kohdalla. Idea on kuitenkin, että väsätään valmis pohja tarvittaessa käyttöönotettavalle moderointijärjestelmälle. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 00.18 (EEST)

Muistelemasi kommenttipyyntö lienee Wikipedia:Kommenttipyyntö/Jatkuva riitely, mutta en huomaa siellä tällaista ehdotusta. --Otrfan 20. syyskuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Tarkoitus ei ole julistaa ketään holhouksen alaiseksi, vaan saada keskustelut pysymään aisoissa. Tarkoitukseen nähden lapsenvahti ei ole paras analogia - lapsenvahtihan tarkkailee ja kaitsee kaikkia lapsen tekemisiä. Parempi vertauskohde saattaa olla kustannustoimittaja, eikä kustannustoimittajalla yleensä ole niinkään auktoriteetti- kuin luottoasema. Tähän nähden pidän parhaana vaihtoehtona sitä, että käyttäjä valitsee itse moderaattoriksi toisen käyttäjän, johon luottaa. Jos tämä ei ole mahdollista, tehtävä jää varmaankin välityslautakunnan hoidettavaksi. On huomattava, että itse valitun luottohenkilön ja käyttäjän kommunikaatiosuhde on helpompi ja kiitollisempi molemmille osapuolille kuin tehtävään määrätyn "valvojan". -- Piisamson 20. syyskuuta 2011 kello 00.54 (EEST)

Käyttäjä jota vastaan toimet kohdistuvat voi suhtautua asiaan hyväksyen tai kielteisesti. Jos käyttäjä suhtautuu asiaan kielteisesti hän tuskin tekee mitään asian eteen, ei edes valitse tuota luottohenkilöä. Tällöin moderaattoria ei tule nimettyä, ja käyttäjällä on kiusauksena lisätä viesti keskustelusivulle suoraan eli rikkoa päätöstä.

Homma on aika yksinkertainen jos käyttäjälle annetaan mahdollisuus oman luottohenkilän valitsemiseen: ja jos tätä ei halua tehdä niin moderaattorina toimisi VLK. Terv. --Riisipuuro 20. syyskuuta 2011 kello 06.23 (EEST)--

Vastustan tätä ehdotusta. Olen pitänyt esittäjää harkitsevana käyttäjänä, mutta hän ei näytä ymmärtäneen mihin tämä johtaa: yhteen käyttäjään kohdistuvaan uuteen mielivaltaan edellisen jo järjettömäksi luonnehditun välityslautakunnan sääntökokoelman jälkeen. Käyttäjä jolla on taipumusta provosointiin, saattaa jälleen pyrkiä tietoisesti tilanteisiin, jossa tätä asetta käytetään. Mielestäni Wikipedian sääntökokoelmassa on jo riittävästi ohjeita miten toimitaan, jos katsotaan, että käyttäjä ei osaa käyttäytyä. Pyrkisin mieluummmin siihen, että koko yhteisö opettelisi käyttäytymään, eikä kukaan ottaisi hampaisiinsa yksittäisiä käyttäjiä. Jos näin näyttää käyvän, olisi jokaisen asia huomauttaa provosoijaa. Joidenkin ongelmallisena pitämät keskustelutilanteet ovat havaintojeni mukaan usein syntyneet provosoinnista. Mielestäni siis normaalit Wikipedian ohjeet riittävät. --Abc10 20. syyskuuta 2011 kello 07.42 (EEST)

Eikös tämän esittäjä ole välityslautakunta kokonaisuudessaan? --Otrfan 20. syyskuuta 2011 kello 07.48 (EEST)

Kyllä. Aiheesta on keskusteltu välityslautakunnan kesken jo keväästä asti. Tarjouduin tuomaan sen esille koska olen itse jäämässä pois ja koska esityksillä on taipumus henkilöityä. (Haluan erityisesti mainita että tästä keskusteltiin jo ennen kuin eräs nykyisin estettynä oleva käyttäjä alkoi aktiivisesti kirjoittaa keskustelusivulleni.) --Tappinen 20. syyskuuta 2011 kello 08.37 (EEST)

Täsmennetään tähän vielä, että Tappisen viittaama käytäjä on Auru Aro ja hänen mahdollisuuksiaan kirjoitella keskustelusivuille on rajoitettu väärinkäyttösuodattimella koska hänen mielenosoittamisensa meni sen verran tolkuttomaksi (IMHO). Lisää tuosta voi lukea (sekalaista kahvihuoneesta. Artikkeliavaruudessa Auru Aron dynaamisilla ip:llä eston kiertäminen ja muokkausten kumoaminen kuitenkin on jatkunut entisellään ja jos sille haluaisi tehdä jotain niin oikeastaan ratkaisuja on kolme, kohtuullisen laajat avaruusestot, väärinkäyttösuodattimen käyttö myös artikkelimuokkauksiin tai sitten sovitaan eston sijaan jonkinnäköinen malli jolla Auru saa muokata. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ovat sikäli ongemallisia, että rajoitukset väistämättä haittaavat väistämättä muidenkin käyttäjien muokkaamista kuin pelkästään AA:n. --Zache 20. syyskuuta 2011 kello 10.01 (EEST)

Kuulostaa ennemminkin hätävalheelta sen valossa, mitä kirjoitat minun keskustelusivullani: "ehdotus on muotoiltu siksi etteivät viime vuoden perusteella estot olleet oikein toimiva ratkaisu." --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 15.52 (EEST)

Ehdotettu malli on lievempi toimenpide kuin esto. Jos joku kokee joutuvansa mielivallan kohteeksi (riippumatta siitä, onko hän todellisuudessa moiseen joutunut) ehdotetusta rajoituksesta niin miksi hän ei kokisi sitä estosta, jolla rajoitetaan toimintaa enemmän kuin tässä ehdotetussa mallissa. Abc10:n kommentti menee siis pahasti ohi itse asiasta. Provosointi löytyy pään sisästä, eikä siitä keskustelu kuulu tähän ehdotukseen. --Lax 20. syyskuuta 2011 kello 14.57 (EEST)

Kenen pään sisällä? Äärimmillään, ilmiselvimmillään, provosointi saa sellaisia muotoja kuin esimerkiksi, että Otrfan vihjaili, että minä lähettelisin hänelle sähköpostiin häirikköviestejä, se vain esimerkkinä, kun nyt kerran yrität kieltää provosoinnin. Kun sellaisia vihjailuja lähtee oikomaan, hyvin pian ollaan tilanteessa, että "joku" on sitä mieltä että Ulrika tarvitsee lapsenhoitajan. --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Oman pääni sisuksista voin sanoa, että minä en ainakaan jaksaisi/viitsisi provosoitua, jos joku yksittäinen Wikipedian käyttäjä vihjailisi Wikipediassa minun lähettävän jollekulle sähköpostiin häirikköviestejä. Ja Wikipedian aktiivisena lukijana olen vuosien varrella havainnut, että ns. provosoitumiseen ei useinkaan tarvita äärimmäisiä muotoja. Mutta, kuten jo totesin, provosoitumiskeskustelu ei liity tähän ehdotukseen. --Lax 20. syyskuuta 2011 kello 15.11 (EEST)

On selvää ettei se sinun mielestäsi liity. En ole koskaan saanut esimerkiksi juuri sinulta minkäänlaista ymmärtämystä. Mutta tosiasiassahan provosointi on olennainen osa tätä asiaa. Jos minä olen ollut eriasteisen kiusanteon kohteena viisi vuotta, tilanteeni on hiukan toinen kuin sinun. Ehdotankin, että otetaan uudestaan käsittelyyn se kommenttipyynnön ehdotus jossa muutamalle käyttäjälle esitettiin asetettavaksi kommentointikielto minun kommentteihini. Ehdotus löytyy artikistosta helposti. Silloin minun ei tarvitsisi koko ajan kieli keskellä suuta varoa sanojani. Kun nyt olen ollut kieli keskellä suuta sen vaaditun puoli vuotta, joka välityslautakunnan päätöksessä lukee, heti ollaan niskaani rakentelemassa uutta järjestelmää. Lue alla oleva kommenttini, jossa on aiheesta muutama siteeraus Zachen ja Tappisen lausahduksista. --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 15.28 (EEST)

Kun kerran kyseessä on vaihtoehto estolle, niin miten provosointi liittyy tähän sen enempää kuin estoihinkaan? Teemasta Ulrika tarvitsee lapsenhoitajan kuten myös kommenttipyynnön ehdotuksen uudestaan käsittelystä jatkanet tarvittaessa sopivammalla foorumilla. --Lax 20. syyskuuta 2011 kello 16.04 (EEST)

Anteeksi, käytin väärää sanaa, oikea oli lapsenvahti, jonka käyttätunnus Otrfan on yllä lanseerannut. Miksi se nyt vasta muuttui tabuksi? --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 16.22 (EEST)

7. päivänä syyskuuta 2011 käyttäjätunnus Zache lähettää minulle viestin, jossa lukee "Epäselvyyksien välttämiseksi katsoimme välityslautakunnassa parhaaksi täsmentää sinulle samalla kun vastasimme Jafeluville ja Pxosiselle, että olemme aikeissa kunnioittaa tuota nykyisen päätöksen loppumista. Tulevan vastauksen ei siis ole tarkoitus korvata nykyistä päätöstä uusilla rajoituksilla." Se kunnioitus loppui lyhyeen (vaikka tämä temppu ei siihen vastaukseen sisällykään). EDIT: Ja Tappinen kirjoittaa vielä välityslautakunnan yhteyssivulla: "Lautakunta ei ehdota toimenpiteitä päätöksen tai käyttäjän suhteen." EDIT: Mutta keskustelusivullani tänään on sitten perustelu tälle ehdotukselle: "ehdotus on muotoiltu siksi etteivät viime vuoden perusteella estot olleet oikein toimiva ratkaisu." --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 14.07 (EEST)

Olisikohan, Ulrika, nyt syytä hengähtää, vilkaista esimerkiksi tuoreitten muokkausten listaa, ja huomioida siellä olevat lukuisat muutkin nimet kuin keskustelusivullasi esiintyneet. Tämä on lukuisten käyttäjien yhteisö, eikä ihan kaikki wikipediatoiminta ole sidoksissa muutaman aktiivikäyttäjän piiriin. Ehdotusta ei ole millään tavalla sidottu sinuun liittyviin välityspäätöksiin, ja kuten esität tämä on sinulle lautakunnan toimesta myös yritetty selittää. Voit vapaasti olla sitä mieltä että ehdotus on laadittu sinun pääsi menoksi, mutta mitään tosiasiallista perustetta tuolle luulolle ei ole. Jos lautakunnan viestinnässä on ollut jotain epäselvää lienee syytä kysyä selvennystä lautakunnalta. Sitä ennen kannattaa huomioida mitkä viestit ovat lautakunnan, mitkä käyttäjien omia kommentteja (kuten tämä).

Perusteluista päätellen ehdotus on kyllä tosiaankin muotoiltu siksi, että aina eivät estot tunnu olevan sopivin ratkaisu. On kovin omituinen vaade ettei lautakunta saisi käyttää kaikista välityspäätöksistä - myös sinuun liittyvistä - saamiaan kokemuksia hyväkseen esittäessään parannuksia käytäntöihin. Terv. --Riisipuuro 20. syyskuuta 2011 kello 16.28 (EEST)--

puuttuu vielä että olisit sanonut: "...ja ajallinen yhteys on pelkkää sattumaa." Miten tyhmänä te oikein pidätte minua? Ja muita käyttäjiä, kun luulette että uskoo? Jatkuva löysä hirttoköysi kaulassa ei edistä positiivista ilmapiiriä, kuten olen jollekin joskus sanonut. Jos joku ymmärtää nuo yllä siteeraamani lauseet toisin kuin minä, minun äidinkielen taidossani on jotain vikaa. Sitäkin enemmän kun tosiaan se hirttoköysi piti poistaa Tappisen 15. syyskuuta 2011 kello 20.35 ilmoituksen mukaan, ja ehdotuksen uudesta hirttoköydestä hän tuo välityslautakunnan puolesta tarjolle minuutin kuluttua 15. syyskuuta 2011 kello 20.36'. --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 17.07 (EEST)

Mitä toimia sinua vastaan on on käynnissä? Onko sinua syytetty jostain ja kenen toimesta? Miksi sinua varten pitäisi suunnitella uusia rajoituksia? Viimeisen päätöksen raukeamisen jälkeen pöytä on puhdas. Värikästä vertaustasi jatkaen: en ymmärrä miksi haluat itse sovitella jokaista näkemääsi köyttä kaulaasi.

Rentoudu, Ulrika, ei lautakunta ole sinua jahtaamassa. Terv. --Riisipuuro 20. syyskuuta 2011 kello 17.18 (EEST)--

Vetäkää sitten typerä ehdotuksenne pois (älkääkä tuoko uutta sen tilalle), niin voin uskoa, että tarkoitus ei mitenkään ollut kiusata Ulrikaa, vaikka Zache sen suoraan keskustelusivullani ilmaisee. Antakaa mun hyvänen aika jo olla rauhassa. Eikö viisi vuotta kiusantekoa riitä? --Ulrika 20. syyskuuta 2011 kello 17.27 (EEST)

Zacheko on ilmaissut suoraan syynä olevan sinun kiusaamisesi? Lainattakoon hänen sanomisensa sinun sivullasi hivenen pitemmin, väärinkäsitysten välttämiseksi ihan kirjoitusvirheiden kanssa: "Toisena asiana välityslautakunta avasi kahvihuoneessa keskustelun muokkausten valvotusta rajoittamisesta. Tuo keskustelu ei sinänsä liity sinuun muuten kuin muuten kuin, että ehdotus on muotoiltu siksi etteivät viime vuoden perusteella estot olleet oikein toimiva ratkaisu."

Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä siitä kuka tässä on tätä ehdotusta ja keskustelutilannetta hämmentämässä ja millä perusteilla. Terv. --Riisipuuro 20. syyskuuta 2011 kello 17.40 (EEST)--

Tarkennetaan vielä varmuuden vuoksi. Välityslautakunta tarkoituksella toi sekä välityslautakunnan keskustelusivulle tuodun vastauksen, että tämän samaan aikaan. Ne myös tarkoituksella pistettiin eri paikkoihin. Ulrikan osalta vastauksessa luki: "Ulrikaa koskevan välityspäätöksen uudelleenarvioinnin osalta viimeisen eston antamisesta (14.3.2011 kello 00.53) on kulunut yli kuusi kuukautta, eli kohdan neljä mukaisesti päätös on rauennut. Lautakunta ei ehdota toimenpiteitä päätöksen tai käyttäjän suhteen.". Pöytä on Ulrikaan kohdistuneiden rajoitusten osalta puhdas ja hän on samalla viivalla muiden käyttäjien kanssa. Piste. Tämä ehdotus kahvihuoneeseen tehtiin siksi, ettei koettu tuon edellisen välityspäätöksen toimineen kovinkaan hyvin ja, siksi että väistämättä suomenkielisessä Wikipediassa tulee uusia vastaavia kommenttipyyntöjä tai välityspäätöksiä joissa ratkotaan käyttäjien välisiä ongelmia. Näihin pitää löytää ratkaisukeinoja jotka eivät ns. "vituta" kaikkia ja välityslautakunnan ehdotus on yksi avaus/ehdotus sellaisen muodostamiseksi. Se ei ehkä ole sellaisenaan toimiva, mutta vähintäänkin se on jotain muuta kuin jo toimimattomaksi testatut ratkaisumallit. Se miksi ehdotusta ei pistetty välityslautakunnan keskustelusivulle jätetyn vastauksen yhteyteen oli se, ettei haluttu liittää tätä ehdotusta Ulrikaan. Ehdotuksen on tarkoitus olla yleisempi kuin yhteen käyttäjään liittyvä. Henkilökohtaisesti toivon, että nykyisestä sompailusta oltaisiin opittu jotain ja yritettäisiin olla hetkenaikaa ystävällisiä toisillemme. Sillä kuitenkin suurimmasta osasta ongelmia oltaisiin vältytty. -Zache 20. syyskuuta 2011 kello 18.57 (EEST)

Varovaisen varautuneesti vastustan mallina. Arvioinnin tulisi olla tapauskohtaista. Iivarius 20. syyskuuta 2011 kello 16.54 (EEST)

Eiköhän arviointi joka tapauksessa ole tapauskohtaista, mutta tässä keskustelussa voidaan ehdotuksesta hioa pahimmat toopeliudet pois, ennen kuin mallia mahdollisesti käytetään. --Otrfan 20. syyskuuta 2011 kello 17.08 (EEST)

Jaa. Mites jos tässä ehdotuksessa hiottaisiin pois puolen vuoden estot? Iivarius 20. syyskuuta 2011 kello 17.17 (EEST)

Tämän mallin on tarkoitus olla vaihtoehto estolle, eli on jo hiottu. --Otrfan 20. syyskuuta 2011 kello 17.19 (EEST)

En jaksa kannattaa. Onhan noita konsteja olemassa, jos joku ei osaa käyttäytyä. --Derpent 20. syyskuuta 2011 kello 21.04 (EEST)

Konstit ovat huomautus, muokkausesto, kommenttipyyntö ja välityslautakunta. Siinä vaiheessa kun ehditään VLK:n kohdalle, niin sieltä voi tulla ulos mitä tahansa. Tiettyjen perusratkaisumallien luominen VLK:n käyttöön on ihan suotavaa. Tämä ei myöskään käsittääkseni ole kannatusasia. VLK:lla on aika vapaat kädet päätöksissään ja voi päätyä tähän ratkaisuun, ellei sitä yhteisön päätöksellä erikseen kielletä. Siinä mielessä keskustelu aiheesta on kannatettavaa, jotta mahdolliset muotoilussa olevat lapsukset huomattaisiin jo nyt. --Otrfan 20. syyskuuta 2011 kello 21.22 (EEST)

Pidän tarpeettomana. Mitä tässä olen seurannut, ei ole nähtävissä ongelmia joita ei ole voitu ratkaista. Jos ilmenee suuria ongelmia, asia voidaan ottaa uudelleen esille. Tarpeeton byrokratia haittaa ymmärtämystä ja voi olla että vie myös voimia siltä varsinaiselta työltä. --Derpent 20. syyskuuta 2011 kello 21.30 (EEST)

Näin pidempään seuranneena kannatan myös Otrfanin tavoin keskustelua aiheesta.--Urjanhai 20. syyskuuta 2011 kello 21.38 (EEST)

"Mitä tässä olen seurannut, ei ole nähtävissä ongelmia joita ei ole voitu ratkaista."" Noh, jos tänne kirkkain silmin tulee uutena ihmettelijänä ns. väärään aikaan ja sattuu katsomaan Ajankohtaista-sivua, jossa yhtenä otsikkona on Kommenttipyyntö/Jatkuva riitely, niin kyllä joku miettii pari kertaa, missäköhän sitä ollaan. Tämä kokonaiskeskustelu on sentään suurimmaksi osaksi sivistyneiden ihmisten erilaisten näkemys- ja kokemuserojen yhteensovittamista, ei mitään tarpeetonta voimientuhlausta. Tämä varsinainen "työ" ei onneksi ole työtä, vaan mukava harrastus useimmille. --Pxos 20. syyskuuta 2011 kello 22.18 (EEST)

Otrfan kiteytti tilanteen hyvin. Tuohon voisi huomauttaa vielä että uusien ratkaisumallien käsittely vasta ongelmien ilmetessä on hyvin työlästä. Pelkkä käsittely on poikkeuksellisen raskasta asioiden välittömän henkilöytymisen vuoksi, ja ratkaisuun pääsy on lähes tuuripeliä. Uusista ratkaisumalleista on syytä keskustella ennakkoon, kun asiat sujuvat rauhallisesti. Terv.--Riisipuuro 20. syyskuuta 2011 kello 22.58 (EEST)--

Tämä on erityisen henkilöitynyt ehdotus, kun välityslautakunnan päätöksen purkamisen jatkoksi samana päivänä esitetään uutta päätöstä. Täytyy olla aika sokea, ettei sitä näkisi, vaikka muuta väitetään. Olen edelleen ehdotusta vastaan, sillä erityisesti kyseisessä ristiriitatilanteessa vastapuolena olevalla ylläpitäjällä on jälleen vapaa tulkintamahdollisuus ja aseet kädessään, ja kuten on nähty, ylläpitäjä on aina vahvemmassa asemassa ja voi käyttäytyä melko vapaasti päätellen siitä, miten lautakunta suhtautui hänestä tehtyyn välityspyyntöön. Lautakunnan on tietysti ulospäin esiinnyttävä (nytkin) yksimielisenä. --Abc10 21. syyskuuta 2011 kello 09.16 (EEST)

Mitähän tulkittavaa ylläpitäjillä tässä mallissa on? --Otrfan 21. syyskuuta 2011 kello 09.34 (EEST)

Ehdotus perustuu niihin kokemuksiin mitä lautakunta on tapauksista, päätöksistään ja niiden toimeenpanosta saanut. Joka ikiselle joka on viitsinyt kahlata läpi lautakunnan yhteyssivua on selvää että parannettavaa on. Ehdotusta yritetään näemmä väen väkisin henkilöidä Ulrikaan, syytä en tiedä. Minun on vaikea ymmärtää miten rajoitusehdotus voi henkilöityä kehenkään joka ei ole mitään rajoituksia ansaitsevaa tehnyt. Yhtälailla vaikeaa on ymmärtää miten jonkun ylläpitäjän aivoitukset ja käyttäytyminen liittyvät siihen mitä työkaluja välityslautakunnalla on käytössään.

Mitä tulee lautakunnan esiintymiseen, VLK esiintyy ulospäin yksimielisenä silloin kun se on yksimielinen. Jokaisella jäsenellä on oikeus koska tahansa esittää varauksensa lautakunnan julkituomiin asioihin, ja näinhän on tapahtunutkin. Lautakunnan ei ole suinkaan pakko esiintyä ulospäin yksimielisenä, eikä se ole toivottavaakaan jos asia ei niin ole. Terv. --Riisipuuro 21. syyskuuta 2011 kello 14.30 (EEST)--

Minulle jää muuten hämäräksi mitä tarkoitat viittauksella päätöksen purkamisen jatkoksi samana päivänä esitetään uutta päätöstä. Viittaat selvästi Ulrikan välityspäätöksen purkautumiseen, mutta mitä jatkoa sille on esitetty? Ja mihin päätösesitykseen viittaat? Tämän ketjun aloittaneeseen lautakunnan keskustelupyyntöönkö? Terv. --Riisipuuro 21. syyskuuta 2011 kello 14.43 (EEST)--

Kysymys: miten rajoitettu käyttäjä toimittaisi viestin moderaattorille, sähköpostillako vai Wikipediassa kaikkien näkyvillä? Kumpaankin tapaan liittyy omat ongelmansa. Edellisessä se, miten voi tietää, vastaako moderaattorin siistimä viesti enää käyttäjän tarkoitusta, jälkimmäisessä taas se, että kalabaliikki siirtyy moderaattorin keskustelusivulle. -Ochs 20. syyskuuta 2011 kello 23.26 (EEST)

Tosiaan, no Otrfanin analogiaa jatkaen voisi perustaa Leikkikehän, jossa tämä rajoitettu käyttäjä voisi esittää näkemykset, ja sitten Välityslautakunta noukkii sieltä hyväksi katsomansa ajatukset yleiseen keskusteluun. Leikkikehään voisi joku Media-Wikin yli-insinööri laittaa "Ei keskustelua" -napin. --Pxos 20. syyskuuta 2011 kello 23.51 (EEST)

Toimiva ratkaisu voisi olla käyttäjäsivun alasivu (esim. Käyttäjä:Rajoitettu käyttäjä/Moderoitavat), johon käyttäjä jättäisi viestinsä sekä tiedon siitä mihin hän haluaa ne sijoitettavan. Moderaattori siirtäisi hyväksynnän jälkeen viestit alasivulta tarkoitettuun kohteeseen. Etukäteenhän ei voi tietenkään varmaksi sanoa, mutta uskoisin että huolella työnsä tekevän moderaattorin keskustelusivu ei tällä systeemillä räjähtäisi käsiin. Jos näin kuitenkin kävisi, voihan sitä perustaa vaikka ”Moderointiprojektin”, jonka keskustelusivulle mahdollinen moderaattoritoiminnasta syntynyt keskustelu ohjattaisiin. --Jukka Kolppanen 21. syyskuuta 2011 kello 03.56 (EEST)

-Vittu saatana, haistakaa huilu koko konkkaronkka!

-Noh, tämä sijoitetaan nyt tänne alasivulle.

-Vittu saatana, mihinkä?

-Tänne sinun alasivullesi.

Siis mitä vittua?

- Tämä on välityslautakunnan ohjaama keskustelusivu ja käytännön mukaisesti pääset ulos kun olet kunnolla.

Siis mikä piru tää juttu nyt on?

-Noh, selaapa koko käytäntö ja keskustelu, niin sitten ymmärrät.

-Vitut.

--Pxos 21. syyskuuta 2011 kello 04.43 (EEST)

Todennäköisemmin näkisin homman menevän niin, että "-Vittu saatana, haistakaa huilu koko konkkaronkka! → (väärinkäyttösuodatin estää muokkauksen ja näyttää infoboksin) → -Vittu saatana, haistakaa huilu koko konkkaronkka! → (väärinkäyttösuodatin estää muokkauksen ja näyttää infoboksin) → riittävästi toistoa jotta käyttäjä lukee mitä infoboksissa lukee ja menee viemään kommenttinsa omalle alasivulleen tai jättää kommentoimatta. Tosin ennen kuin oltaisiin tässä, niin oltaisiin tehty vähintään kommenttipyyntö ja ehkä sen lisäksi myös välityspyyntö. Käyttäjän on pitänyt elää aika hyvin pullossa, että olisi kyennyt ne huomaamattaan ohittamaan. --Zache 21. syyskuuta 2011 kello 05.24 (EEST)

Itse olisin sähköpostin tai muun vastaavan menetelmän kannalla. Ei moderoinnissa ole ideaa, jos moderoimatonkin kommentti on kaikkien luettavissa. Samoin keskustelun eteneminen voi mennä aika sekavaksi, sillä kuitenkin jotkut vastaavat moderointia odottavaan kommenttiin sivulla, jolla varsinaista keskustelua käydään. Lisäksi joka tapauksessa tarvitaan useita moderaattoreita keskusteluviiveen vähentämiseksi. Jos alkuperäinen viesti on useiden moderaattoreiden tiedossa, niin samalla voinevat keskenään sen verran valvoa toistensa moderointia, ettei alkuperäisen viestin sisältö oleellisesti muutu. Tosin jos alkuperäinen viesti ei moderoituna vastaa käyttäjän tarkoitusta tai käyttäjän tarkoitus on mennyt ohi moderaattorilta, niin ei se kyllä kovin hääppöinen kommentti ole ollut alkujaankaan. --Otrfan 21. syyskuuta 2011 kello 09.28 (EEST)

Suurin osa aktiivisista Wikipedian kirjoittajista ei näytä ottavan tähän kantaa vaan lähinnä kirjoittelee sama minulle tuttu joukko. Jos välityslautakunta puuttuisi syyhyn eikä seurauksiin, Wikipedia olisi hyvä paikka rakentaa tietosanakirjaa. Esitän Tappisen julkistaman esityksen upottamista sinne typerien ehdotusten hautuumaalle. --Ulrika 21. syyskuuta 2011 kello 18.49 (EEST)

Tähän mennessä keskusteluun ovat osallistuneet sinun lisäksesi Tappinen, Pitke, Zache, Opa, Otrfan, Riisipuuro, Iisak Lehtinen, Pxos, Piisamson, Abc10, Lax, Iivarius, Derpent, Urjanhai, Ochs ja Jukka Kolppanen.--Tanár 21. syyskuuta 2011 kello 21.01 (EEST)

Ulrikalla on paljon tuttuja... Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa ottamaan kantaa, joten vapaaehtoisesti kantaa ottavien kommenteilla mennään. Ehdotus on sikälikin hyvä, että ketään ei voi pakottaa "alistumaan" sen toteutukseen. Jos käyttäjä ottaa mieluummin eston kuin "lapsenvahdin", niin se varmastikin hänelle suodaan. Ihmettelen, miksi joku haluaa väen väkisin rajoittaa vaihtoehtoja. --Lax 22. syyskuuta 2011 kello 13.31 (EEST)

Käyttäjäsivun iw-linkit

Onko iw-linkkien lisäys käyttäjäsivulle [1] normaali käytäntö? --Opa 21. syyskuuta 2011 kello 14.26 (EEST)

Muokkauksen teki koeajossa oleva botti (ks. Wikipedia:Botit/hakemukset#HiW-Bot). Asiasta voisi huomauttaa bottihakemuksessa, sillä ei tuo toisten käyttäjäsivujen muokkaaminen taida ihan meidän käytäntöjen mukaista olla. --Alcedoatthis 21. syyskuuta 2011 kello 14.33 (EEST)

Sen sijaan omalle käyttäjäsivulleen saa toki lisätä iw-linkkejä. Iivarius 21. syyskuuta 2011 kello 15.06 (EEST)

Ne eivät mielestäni näy siellä kts. Käyttäjä:Erika39.--Opa 21. syyskuuta 2011 kello 15.27 (EEST)

Se taas johtuu Erika39:n sivun koodissa olevasta virheestä eli jälkimmäisestä gallery-komennosta puuttuu lopetusmerkki. --Lax 21. syyskuuta 2011 kello 15.30 (EEST)

Kouluestot

Koulujen alkamisen myötä niiden ip-avaruuksista tulee aika reipasta tahtia sotkemista, niin suurimpia sotkujen lähteitä voisi alkaa estellä ihan pitkillä avaruusestoillakin. Esimerkiksi 137.163.16.* (edu.hel.fi) avaruudesta tulee muokkauksia aika paljon ja niistä yli 2/3 kumotaan suoraan ja on sellainen jonka voisi kokeeksi pistää vaikka parin kuukauden estoon siten, että rekisteröimättömänä muokkaaminen ei olisi sallittua, mutta tunnuksen luominen ja tunnuksella muokkaaminen olisi sallittua. Tässä on huonona puolena se, että väistämättä ainakin osa sotkemisesta siirtyy tunnusten takaa tehtäväksi jota on vaikeampi havaita. Kuitenkin mikäli tuo tuntuu noin muuten toimivan ja se vähentäisi sotkemista, niin laajemmin käytettynä tuolla päästäisiin eroon siitä että koulujen yksittäisiä ip:tä estettäisiin jatkuvasti aina päivä kerrallaan (pahimpia tosin pitenevin estoin) ja silti niistä tulee jatkuvalla syötöllä sotkemista.

Sotkemisella tarkoitan tässä nimenomaisesti sen tyyppistä muokkaamista, että artikkeliin lisätään sanoja tyyliin "homo sitä sun tätä" tai "fdsdfsadgd" tyyppisiä rimpsuja. --Zache 22. syyskuuta 2011 kello 08.05 (EEST)

Minä olen edellisinä vuosina lykkinyt pitkiä avaruusestoja Helsingin ja Lahden peruskouluille. Ei siitä ainakaan haittaa ollut. Mainitsemasi aliverkkokin kuulostaa varsin tutulle, on tainnut tulla estettyä muutamaksi kuukaudeksi useampaan kertaan. Olikohan 137.163.18.* toinen? Pitää tarkistaa. Lahden peruskoulujen IP-avaruuksista kaupungin tietohallintapäällikkö lähetti minulle estämistä varten jopa listan. Saattaa olla jossain tallella. --Otrfan 22. syyskuuta 2011 kello 08.20 (EEST)

Ei tarvitse tarkistaa. On se. --Zache 22. syyskuuta 2011 kello 08.30 (EEST)

Tsekkasin jo itsekin. Nuo kaksi ovat muistaakseni kaksi pahinta Hki:n aliverkkoa. Ne voisi estää vaikka kevääseen saakka. edit: onhan noille pitkiä estoja laittaneet aikaisempina vuosina muutkin kuin minä. Pisimmillään on ollut vuosi kerrallaan. --Otrfan 22. syyskuuta 2011 kello 08.35 (EEST)

Mistä/miten muuten näkee nuo avaruusestot? --Zache 22. syyskuuta 2011 kello 08.47 (EEST)

En tiedä onko suorempaa tietä, mutta itse hain ensin muokkauksia avaruudesta[2] (joita mediawiki ei osaa tosin näyttää) ja sieltä ylhäältä klikkaa "estä", jolloin pitäisi tulla tämän sivun[3], jolta aiemmat estot löytyvät. edit: ja se suorempi tie on näköjään tämä: [4] --Otrfan 22. syyskuuta 2011 kello 08.52 (EEST)

Näin näemmä myös. En vain osannut kirjoittaa ip-osoitetta siinä muodossa kuin mitä systeemi halusi. --Zache 22. syyskuuta 2011 kello 08.58 (EEST)

IP-avaruuden muokkauksien katseluun on muuten tällainen kätevä työkalu. Tuon avulla esimerkiksi Toiminnot:Muokkaukset/137.163.16.0/24 näyttää melkoisen listan avaruuden eri osoitteista tulleita muokkauksia. Jafeluv 25. syyskuuta 2011 kello 14.52 (EEST)

Ok, jos noita on jo aikaisemmin estelty pitkillä avaruusestoilla, niin seuraava kysymys on että pitäisikö sitä tehdä järjestelmällisemmin. Tms. että pidettäisiin vaikka listaa niistä osoiteavaruuksista joista tulee runsaasti sotkemista, ja jotka kuuluvat oppilaitoksille ja jotka ovat estettyinä? Listassa olisi siis estetty osoiteavaruus, kenenelle se kuuluu, minkä tyyppistä estoa harrastetaan ja miksi. Avaruusestot itsessään saisivat olla vähintään lukukauden pituisia/tai vuoden. --Zache 22. syyskuuta 2011 kello 09.07 (EEST)

Voisihan noista jossain kirjaa pitää. Syksyllähän noita olisi järkevin estää vaikka vuodeksi kerrallaan, heti kun huomaa että osoiteavaruus on samassa käytössä kuin aikaisemmin. Jos pitkiä avaruusestoja annetaan myöhemmin, niin ne kannattaa ajoittaa loppumaan kesäloma-aikaan/alkusyksystä. --Otrfan 22. syyskuuta 2011 kello 09.17 (EEST)

Kirjaa voisi pitää myös mobiiliavaruuksista, tilanteita varten joissa yksittäinen häirikkö palaa minuutin välein uudella ip-osoitteella. Tuolloin ei oikein toimi muu kuin lyhyt avaruusesto. --Jisis 22. syyskuuta 2011 kello 10.42 (EEST)

Sitten tuli vastaan tuollainenkin juttu, että noita estoviestejä voisi tunkata sen verran, että varsinkin laajojen tai pitkien avaruusestojen kohdalla se pistäisi tyyliltään neutraalimman ilmoituksen jossa kerrottaisiin, että kyseisestä ip-avaruudesta tulevan toistuvan sotkemisen takia muokkaaminen ilman tunnusta on estetty. Tyyliltään ilmoitus voisi olla enwikin protectedpagetextin tyyppinen tai vielä lyhyempi. Testasin myös, että näytettävän viestin tunnistaminen onnistuisi esimerkiksi estosyyn perusteella. --Zache 23. syyskuuta 2011 kello 08.41 (EEST)

Meillä on jo Malline:Avaruusesto, eikös se näy avaruusestoiselle muokkaajalle, jos on sisällytetty eston lisätietoja-kenttään? --Alcedoatthis 23. syyskuuta 2011 kello 08.47 (EEST)

Äh, en testannut nimenomaisesti avaruusestoilla (enkä kerkeä sitä tekemään just ny), mutta sen perusteella mitä testasin suorilla ip-estoilla, niin tuo kommentin viesti tulisi muun ilmoituksen yhteyteen. Joku voisi varmistaa asian. --Zache 23. syyskuuta 2011 kello 09.57 (EEST)

No nyt kokeilin. Eli viesti näkyy kuten tuossa edellä sanoin muun viestin yhteydessä (esimerkkikuva) ja tuossa on muuten sellainen bugi, että artikkelisivulla näkyy "muokkaa" teksti eikä "Näytä lähdekoodi" silloin kun ip on estettynä avaruuseston kautta. (esimerkkikuva) --Zache 25. syyskuuta 2011 kello 10.57 (EEST)

Onkohan tuo "Ota yhteys Internet-palveluntarjoajaasi" tarpeen, varsinkaan noin isolla präntättynä? Eivät pahemmin pysty Wikipedian estoihin vaikuttamaan. --Otrfan 25. syyskuuta 2011 kello 11.24 (EEST)

Ei ole. --Zache

Aloitin tekemään Wikipedia:Oppilaitosestot-infosivua ja pyöräytin wikitrustilla listan kumoamisista, mutta pitää vielä saada tehtyä jokin järkevä tapa mapata ip:t selväkielisiksi ennen kuin listasta on jotain iloa. (70000 uniikkia ip:tä oli dns-kyselyilläkin vähän hidasta ratkoa). Jos jotain kiinnostaa niin lähdekoodin yhteydessä näytettävän boksin voisi väsäillä. Sisältö saisi olla jotain tämän tyyppistä kuin, että "Et voi muokata tätä sivua, koska käytät sellaisen oppilaitoksen verkkoavaruutta josta tulevan sotkemisen vuoksi sieltä saa muokata ainoastaan tunnuksella. Lisätietoja asiasta löytyy oppilaitosestot sivulta. Tunnuksen voit rekisteröidä täältä." --Zache 25. syyskuuta 2011 kello 14.42 (EEST)

Väsäsin nyt estomallineen {{Oppilaitosesto}} --Zache 25. syyskuuta 2011 kello 17.05 (EEST)

Kieltenväliset linkit kirjanmerkkiin?

Eiko kielilinkkejä voi enää laittaa vieraskielisen artikkelin kirjanmerkkiin. Botti poisti tekemäni muokkauksen. Pitkässä artikkelissa oli mielestäni käytännöllisempää viitata suoraan artikkelin alaotsikkoon eikä alkuun. --Ism 23. syyskuuta 2011 kello 19.40 (EEST)

Voi toki, ja artikkelin alkuun viittaaminen olisi virheellistäkin, jos toisen artikkelin aihe on laajempi. Pywikipedia-botit eivät itse asiassa koskaan poista linkkejä, ellei niitä varta vasten käske niin tekemään. Olisikohan botin ohjaaja jotenkin mokannut? --Silvonen 23. syyskuuta 2011 kello 19.56 (EEST)

Entiset lupaavat ?

Onko meillä jo prosessia, jolla ehdotetaan lupava-statuksen poistoa ? Varmaankin avaamalla keskustelu perusteluin artikkelin keskustelusivulla, mutta olisiko joku näppärä malline artikkelisivulle ? Perusteluina voisi olla joko että aiheessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia joita ei ole päivitetty artikkeliin (esim. luotettavien lähteiden puuttuessa, kuten Sudan ) tai että artikkelia on arvioinnin jälkeen laajennettu niin että se on epätasapainoinen tai sisältää lähteetöntä tai resentististä huttua. --Tappinen 24. syyskuuta 2011 kello 17.17 (EEST)

Lupaavien artikkeleiden ohjeessa on kohta statuksen menetykselle myös. Ideana on se, että mikäli tuntuu että artikkeli ei ole enää lupaava niin se pistetään uudestaan arviointiin (vaihdetaan lupaava-malline "lupaava artikkeli -ehdotus" -mallineeksi), avataan artikkelin keskustelusivulla uusi arviointikeskustelu jossa perustellaan mikä artikkelissa on ongelmana. Arvioinnin aikana artikkeli pyritään korjaamaan ja/tai vastaamaan artikkelissa esitettyihin ongelmakohtiin. Mikäli arvioinnin aikana ei saavuteta konsensusta artikkelin lupaavuudesta, niin artikkeli ei ole enää lupaava. --Zache 24. syyskuuta 2011 kello 21.06 (EEST)

Tuo lienee ja onkin ihan hyvä menettely. Mainittujen syiden ohella vielä yksi syy voi olla, että lupaavuusarvioinnissa on jäänyt joku merkittävä puute huomaamatta esim. asiasisällössä.--Urjanhai 24. syyskuuta 2011 kello 21.17 (EEST)

Varmaan sen lupaava-taginkin (lae-mallineen lisäks) vois säilyttää siinä artikkelissa, kun laittaa uuteen arviointiin. Ei kai siitä mitään haittaa ole. Tietysti vielä järkevämpää vois olla lisätä päivitettävä-malline (tai joku muu korjattava-malline) artikkeliin, ja Zachen botit listais sitten päivitystä kaipaavat lupaavat artikkelit johonkin, josta vois katsella päivitystä kaipaavia. Toi uusi lae-arviointi voi olla vähän turhan dynaaminen tollaseen päivitystoiveiden esittämiseen ja toteuttamiseen. Sitten kun päivitettävä-malline olis ollu artikkelissa jonkun tietyn ajan (esim. 2 kk), vois artikkelin lykätä lae-arviointiin, joka olis tietysti nopeesti ohi, kun artikkelia ei kerran ole päivitetty pyynnöistä huolimatta. Gopase+f 25. syyskuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Artikkeleiden poisto- ja palautusäänestykset?

Voiko täällä aloittaa keskustelun artkkleiden poisto-ja palauttamisesta, varsinkin äänikynnyksistä. Olen siinä uskossa että sekä poistamiseen ja paluattamiseen tarvitaan 70% äänikynnyksen? Itsestäni nuo tuntuvast varsinkin korkeilta, ja joissakin tapauksissa, sekä poistaminen on ollut vaikeaa, kuten myös artikkelin uudelleen luominen on ollut yhtälailla mahdotonta kovan vastuksen vuoksi. Onko kyseessä ollut jokin muu syy, minkä takia artikkelia ei voi luoda uudestaan? Mirgon 25. syyskuuta 2011 kello 10.54 (EEST)

Tästä aiheesta taitaa olla käyty useampia keskusteluja jo aikaisemminkin. Prosentit on aikoinaan määritelty 70%/30%, jotta saataisiin aikaan jonkinlaista hystereesiä, eli suoralla enemmistöpäätöksellä (50%/50%) sama artikkeli saattaisi vuoroin poistua ja palautua eri äänestyksissä. Olen joskus ajatellut ehdottaa, että X:n vuoden jälkeen äänestykset mitätöityisivät, eli äänestyksessä säilytetyn artikkelin voisi vapaammin yhdistää muihin artikkeleihin tai poistetun artikkelin luoda uudelleen. Merkittävyyslinjaukset elävät ja muutamassa vuodessa pahin resentismi ehtisi väistyä ja kokonaisuudet hahmottua. Tuskinpa tuo hirvittävästi lisäkuormaa äänestyssivulla aiheuttaisi. Mutta kun ei kuitenkaan mene läpi, niin en moista edes ehdota. --Otrfan 25. syyskuuta 2011 kello 11.19 (EEST)

Päivämäärä- ja vuosilinkit?

Minulle on jäänyt epäselväksi, milloin päivämäärät pitää linkittää. Ohje:Linkit-osiossa lukee ”Päivämäärät ja/tai vuodet linkitetään vain, jos niillä on artikkelin kannalta oleellista merkitystä.” Mutta milloin päivämäärällä on merkitystä? Esimerkiksi en-wikissä päivämääriä ja vuosia on linkitetty aika harvoin.

Esimerkiksi nyt etusivulla olevan Aarno Arvelan syntymä- ja kuolinpäivämäärä ja –vuosi on linkitetty. (Sama koskee myös muita henkilöitä.) Näissä päivämääräartikkeleissa ei ole mitään, mikä toisi lisäarvoa kyseisen henkilön artikkeliin, paitsi tietenkin se, mitä muuta sinä vuonna/päivämääränä on tapahtunut. Tämä tuskin on kenellekään merkittävää tietoa, ja jos tuollaisen nippelitiedon haluaa löytää, sivun pystynee löytämään helposti itsekin ilman linkkiä.

Toinen esimerkki on Ranskan vallankumous, jossa on linkit vallankumouksen vuosiin. Vuodet ovat toisaalta artikkelin kannalta merkittäviä, mutta itse vuosilukuartikkeleissa käytännössä toistetaan, mitä vallankumousartikkelissa on kerrottu ja mahdolliset muut tiedot eivät liity vallankumoukseen vaan ovat vain ”tapahtui samaan aikaan” -nippelitietoa. (Eli siis kaikki vuosilukuartikkelien vallankumoustieto pitäisi olla jo mainittu vallankumousartikkelissa ja kaikki muu sen vuoden tieto on ”turhaa”.)

Minusta siis vuosilukujen/päivämäärien linkittäminen on turhaa, mutta mikä on yleinen käytäntö? (Haluaisin poistella erityisesti henkilöartikkelien vuosi-/päivälinkkejä, mutta saako siitä varoituksen wikipedian sabotoinnista?) --88.115.116.114 22. syyskuuta 2011 kello 21.50 (EEST)

Määritelmien ja mallineiden syntymä- ja kuolinajat on ollut tapana wikittää. Muut vuosiluku- ja päivämääräwikitykset voinee pääsääntöisesti poistaa. --Otrfan 22. syyskuuta 2011 kello 21.52 (EEST)

Elokuva-artikkelien vuosiluvut voi linkittää Elokuvavuosi 2009 -tyyppisiin artikkeleihin sikäli kun niitä on. Sv-wikissä on muitakin tämäntyyppisiä, tyyliin sv:Vetenskapsåret 1713 . --Tappinen 22. syyskuuta 2011 kello 22.54 (EEST)

Onko vuosi- ja päivämäärälinkkien poistaminen turhaa vai peräti nollamuokkausta? Minusta on. Onko niistä varsinaisesti jotain haittaa? Kenelle? Miksi? --Htm 23. syyskuuta 2011 kello 03.17 (EEST)

Wikittäminen ei ole nollamuokkausta, kuten ei wikitysten poistokaan. Kyllä yliwikitystä on pidetty haitallisena. Hankaloittaa tekstin hahmotusta ja oleellisemmat wikitykset jäävät helposti huomaamatta linkkipuuron keskeltä. --Otrfan 23. syyskuuta 2011 kello 04.01 (EEST)

Joskus kannattaa lukea ennen kuin kirjoittaa. Vastaus Htm:n kysymykseen löytyy heti hänen linkittämänsä käytösohjeen ensimmäisestä virkkeestä. Nollamuokkaus on muokkaus, jossa tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta sivun asiasisältöön, ulkoasuun tai toiminnallisuuteen. Linkkien lisääminen ja poistaminen vaikuttavat sivun ulkoasuun ja toiminnallisuuteen, joten eivät tietenkään ole nollamuokkauksia. --Jmk 26. syyskuuta 2011 kello 09.07 (EEST)

Voi niitä poistellakin, kunhan rajoittaa poistot suoraan vuosilukuartikkeliin meneviin linkkeihin. Jos vuosiluku on linkitetty johonkin asiasta enemmän kertovaan artikkeliin kuten Tappisen yllä mainitsemassa tapauksessa tai vaikkapa artikkelissa Kalevi Pirkola, jossa vuosiluvut on linkattu ko. vuoden MM-kisa-artikkeleihin, niin sellaisiin ei tietenkään pidä koskea. Ranskan vallankumous ja vuosi 1789 ovat kyllä niin kiinteästi yhteydessä toisistaan, että siinä olisi esimerkki sellaisesta linkityksestä, jonka voisi jättää, mutta esimerkiksi kaikki bändien levynjulkaisuvuosien linkitykset vuosiartikkeleihin on syytä poistaa. --Lax 23. syyskuuta 2011 kello 11.51 (EEST)

Joo, joitain vuosilukuja kannattaa joissain yhteyksissä wikittää. Ranskan vallankumouksen lisäksi mieleen tulee Euroopan hullu vuosi, jossa wikitys 1848 on ihan aiheellinen. --Otrfan 23. syyskuuta 2011 kello 16.52 (EEST)

Mä en nyt oikein ymmärrä tätä lisäarvoteoriaa. Aika useinhan linkitetyt artikkelit käsittelevät hyvin vähän tai eivät lainkaan aihetta, josta niihin linkitetään - ihan siitä luonnollisesta syystä, että artikkeleiden aihe on eri. Jos ajatellaan henkilöartikkelia, niin syntymä- ja kuolinpäivämäärät ovat varmasti useimpien henkilöartikkeleiden tärkeimmät päivämäärät ja vuodet. Samoin on tapana linkittää syntymä- ja kuolinpaikkakuntaan - harvoin näissä on edes lyhyttä mainintaa ko. henkilöistä. Silti lukijaa voi kiinnostaa lukea syntymäpaikkakunnasta kuten myös syntymävuodesta. Jos lähtökohdaksi otettaisiin, että linkitetyissä artikkeleissa pitäisi kertoa jotakin oleellista linkittävän artikkelin aiheesta, lähes kaikki wikilinkit saisi poistaa. Tulkitsisin ohjeen niin, että vain oleellisimmat päivämäärät ja vuodet tulee linkittää: esimerkiksi henkilön kohdalla juuri syntymä- ja kuolinaika, sekä mahdolliset muut oikeasti tärkeät ajankohdat - esimerkiksi kuninkaalla kruunajaisajankohta jne. Useimmissa artikkeleissa päivämääriä ja vuosia ei liene muutenkaan vaivaksi asti. -- Piisamson 23. syyskuuta 2011 kello 19.53 (EEST)

Kannattaisin kyllä päivämäärien linkittämistä myös sellaisissa tapauksissa, joissa artikkelissa mainitun tapauksen vuosipäivästä on myöhemmin tullut (ainakin jossakin maassa tai joissakin piireissä) juhla- tai muistopäivä. Tyyppiesimerkkejä ovat eri maiden historiaa käsittelevissä artikkeleissa kunkin maan itsenäistymisen päivä tai siihen verrattavan muun huomattavan tapahtuman päivämäärä, josta on tullut maan kansallispäivä. -KLS 24. syyskuuta 2011 kello 16.35 (EEST)

Syntymäajan ja muiden päivämäärien linkittäminen tunnutaan tekevän pääasiassa sillä perusteella, että jotain on "tapana" linkittää, ei siksi että niistä olisi lukijalle jotakin hyötyä. Kukaan tuskin odottaa, että henkilöartikkelin lukija ei tietäisi mitä tarkoittaa "15. heinäkuuta" tai että olisi kovin todennäköistä, että tämä lukiessaan kiinnostuisi kyseisestä päivämäärästä niin paljon että haluaisi navigoida sivulta suoraan päivämääräartikkeliin. Tappisen mainitsemat elokuvavuosi 2009 -tyyppiset artikkelit ovat vähän relevantimpia, mutta pelkän vuosiluvun linkittäminen sellaiseen artikkeliin menee lukijan kannalta vähän pääsiäismunalinkin puolelle. Lukija tuskin odottaa linkkiä seuratessaan päätyvänsä elokuvavuosiartikkeliin ellei sitten satu pitämään hiirtä linkin päällä lukeakseen mihin linkki oikeastaan johtaa. Ohjeen tarkoittamaa "oleellista merkitystä" on esimerkiksi vuosiartikkelista seuraavaan/edelliseen vuoteen johtavilla linkeillä. Jafeluv 24. syyskuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Olen erittäin samaa mieltä Jafeluvin kanssa. En jaksa uskoa, että artikkelissa olevista päivämäärä- tai vuosilukulinkeistä olisi mitään iloa lukijalle. Haittapuolena se, että oikeasti hyödylliset linkit jäävät helpommin huomaamatta. Ei erityisen iso haitta, mutta jos ei hyötyä ole senkään vertaa, niin joutavat minusta ilman muuta pois. Arvioinneissa tai äänestyksissä olevista artikkeleista olen noita silloin tällöin poistellut, muiden muokkausten yhteydessä muistakin. --Ryhanen 24. syyskuuta 2011 kello 19.33 (EEST)

Kukaan tuskin odottaa, että esimerkiksi artikkelin Tarja Halonen lukija ei tietäisi mikä on Helsinki tai Suomi, tai että juuri luettuaan tämän artikkelin johdannon lukija kaipaisi tietoa Helsingistä. Silti paikkakuntiin tavataan linkittää ja hyvä niin. En tiedä onko tästä mitään tilastoa, mutta veikkaan että melko suuri osa luetuista sivuista tulee nimenomaan linkkien selaamisen kautta - ja jos esimerkiksi vuosilukuihin saisi linkittää vain vuosilukuartikkeleista, niihin harva edes törmäisi. Artikkelin alussa henkilön syntymä- ja mahdollinen kuolinaika on sulkeissa, joten on hiukan vaikea ymmärtää miten se vaikeuttaa muiden, tärkeämmäksi koettujen linkkien huomaamista. Artikkelin Tarja Halonen määritelmässä on kyllä kaksi heikosti valittua vuosilukulinkkiä: vuodet 2000 ja 2006, kun paljon parempi linkittämisen kohde olisi samojen vuosien presidentinvaalit. Kokonaan toinen asia on sitten se, etteivät vuosilukuartikkelit ole erityisen hyviä: kaukaisemmat vuodet ovat lyhyitä tynkiä ja viimeiset vuodet puolestaan pullollaan paikallisuutisia. Vuosilukuartikkeleiden heikko kunto ei kuitenkaan ole väistämätöntä, mutta ei se myöskään parane niitä piilottamalla. -- Piisamson 26. syyskuuta 2011 kello 01.46 (EEST)

Suomi- ja Helsinki-linkit ovat nekin kyllä aika turhia. Minusta niitäkin voisi karsia, samaan tapaan kuin en-wikin ohjeessa en:Wikipedia:Manual_of_Style_(linking)#What_generally_should_not_be_linked: Avoid linking the names of major geographic features and locations, nations, languages, religions, and common professions. --Ryhanen 26. syyskuuta 2011 kello 08.34 (EEST)

Juuri näin. --Jmk 26. syyskuuta 2011 kello 11.04 (EEST)

Melko jännittävä ohje, tuon perusteella linkkejä saisi siis ilmeisesti olla vain kyliin, mikrovaltioihin, kuolleisiin kieliin ja animistisiin uskontoihin. Linkkien turhuus riippuu paljolti tavasta, jolla Wikipediaa selaa. Toiset tukeutuvat enemmän näppäimistöön ja toiset enemmän hiireen, ja hiirellä selaajalle on kyllä aika suuri vaiva vetää näppäimistö esiin ja hakea artikkelia manuaalisesti yhteen hiirenklikkaukseen verrattuna. Ajatus, että kaikilla käyttäjillä on samat tarpeet ja että me pystytään ennakoimaan nämä tarpeet ja näin vähentämään linkit johonkin muutamaan "todella tarpeelliseen" ei kyllä oikein sovi nykyaikaan. Jos tällainen en-wikin ohje halutaan käyttöön fi-wikissä, asiaan pitää saada yhteisön kanta. -- Piisamson 26. syyskuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Kaikkea kannattaa linkittää. Neljä wikitettyä sanaa peräjälkeen on useimmissa tapauksissa liikaa, muuten wikittäminen on hyödyllistä. Iivarius 26. syyskuuta 2011 kello 11.36 (EEST)

Jep, suurinpiirtein jokainen sana pitäisi olla (automaagisesti) linkki jonnekin (tällöin toki ilman alleviivausta ja muusta tekstistä poikkeavaa väriä), jos ei wikipediaan niin sitten vaikka wikisanakirjaan. Hienoahan olisi jos tuon pystyisi vaikka omista asetuksistaan vaihtamaan minne linkitetään. Lukiessani vieraskielistä wikipediaa sanat menisivät wikisanakirjaan jne. Ongelmahan ei ole se että linkitetään, vaan ongelma on visuaalinen, tekstissä liikaa sanoja jotka ovat alleviivattuja ja erivärillä kuin muu teksti. --Anr 26. syyskuuta 2011 kello 15.25 (EEST)

Alleviivaus? Voihan vaihtaa asetuksista sellaisen ulkoasun, jossa linkit on eri värillä mutta ei alleviivattuja. -Htm 26. syyskuuta 2011 kello 18.45 (EEST)

Asetuksista on mahdollista valita linkkien alleviivaustapa muusta ulkoasusta riippumatta, ja ulkoasusäädöillä on mahdollista tehdä linkit samanväriseksi kuin loput tekstistä. Valmiista vaihtoehdoista modernissa linkit ovat samanvärisiä kuin leipäteksti, mutta ei liene vaikeaa muokata mitä tahansa ulkoasua vastaavaksi linkkien osalta. -- Piisamson 26. syyskuuta 2011 kello 19.31 (EEST)

Tällaista wikilinkitystä voi pitää jo häiriköintinä (kyseessä oli ilmeisesti Wikipedian parodiointi?). Mielestäni riittää että artikkelin kannalta tärkeimmät sanat, termit ja vuosiluvut on linkitetty. Tavallisessa henkilöartikkelissa syntymä- ja kuolinvuosi ovat kai ne olennaisimmat linkitettävät vuodet, muiden vuosien linkityksen kanssa maltti on valttia. --Alcedoatthis 30. syyskuuta 2011 kello 08.37 (EEST)

Aineistolistoista

Poistin Turku-artikkelista 43 nimekkeen pituisesta kirjallisuuslistasta 40 ja jätin olennaiset. Ne on sinne palautettu kaikki. Onkos tästä olemassa mitään käytäntöä? Aiheesta muualla -linkkilistasta on jossakin sanottu että esim. 5 on hyvä, mutta eikö se päde muihin aineistoluetteloihin? Määrä näytti vähän kohtuuttomalta. --Checkpointcharlie 25. syyskuuta 2011 kello 13.33 (EEST)

Keskustelussa Keskustelu:Turku#Kirjallisuus palautus sai kannatusta. artikkeli Turku on suositeltu sivu, ja tällaisessa laajassa artikkelissa voi hyvin luetella laajasti myös merkittävää kirjallisuutta (niin kuin on kai taidettu luetella muissakin laajoja aiheita käsittelevissä laajoissa artikkeleissa). Päin vastoin luetteloa voisi mielestäni jopa täydentää (esim. hieno arkeologiateos "Turkua pintaa syvemmältä" ym.). Samanlaisen kirjallisuusmäärän etsiminen ilman tuota luetteloa olisi huomattava työmäärä, joka lukijalta säästyy, kun lista on artikkelissa. Näin (kuten kirjallisuus- ja aiheesta muualla -linkit yleensäkin) se auttaa Turkua koskevan tiedon etsimisessä ja tätä kautta myös artikkelin kehittämisessä. Tietenkin, jos on joku muu wikiprojekti, johon voi tallentaa laajoja bibliografioita, sitäkin voi ajatella käytettävän, mutta näin lyhyt luettelo ehkä sopii (näin laajaan) artikkeliinkin hyvin. Erittäin laajan bibliografian kohdalla voisi ehkä olla toisin. --Urjanhai 25. syyskuuta 2011 kello 13.47 (EEST)

Ja millä nyt esim. kaksi satunnaista osaa Turun historiateoksesta (mutta eivät loput) olisivat muita olennaisempia?--Urjanhai 25. syyskuuta 2011 kello 13.50 (EEST)

Kannatus palautukselle ei ollut kovin laajaa :) Mutta miten perusteltaisiin erilainen käytäntö kirja- ja linkkilistojen kohdalla, muuten kuin että joku tykkää kirjoista mutta ei linkeista? Täähän lista on erittäin laaja. Jos joku latoisi pöytään 43 linkkiä Aiheesta muualla -osioon, ne poistuisivat aika äkkiä ilman keskustelua. Vaikea niitäkään on enää löytää. Tähän pitäisi saaada yhtenäinen käytäntö joka koskee molempia. --Checkpointcharlie 25. syyskuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Ei kirjoja ja linkkejä voi suoraan rinnastaa tuolla tavalla ja lisäksi sekä relevanttien linkkien että relevanttien kirjojen määrä vaihtelee tapauskohtaisesti. En-wikissä pitkissä artikkeleissa on huomattavasti laajempia sekä kirjallisuus- että linkkilistoja, enkä näe mitään syytä pantata tai hävittää olennaista tietoa lukijalta. Jos aihe ja siitä kirjoitettu artikkeli on hyvin laaja, niin linkki- ja kirjallisuuslistatkin voivat hyvin olla vähän pidempiä, jos relevantteja linkkejä tai relevanttia kirjallisuutta on. (Joskin tyypillisesti se kumpia on enemmän, vaihtelee aiheittain.)--Urjanhai 25. syyskuuta 2011 kello 14.10 (EEST)

Olen samaa mieltä Urjanhain kanssa, tietosanakirjassa pitää jakaa tietoa muista saatavilla olevista tiedonlähteistä eikä pimittää niitä.--Compance 25. syyskuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Minulle on ihan sama mikä käytäntö on, kunhan sellainen on. Viisi linkkiä on kai joskus sovittu kun siihen vedotaan. En.wikissa voi olla erilaisia käytäntöjä tässäkin asiassa kuten on monessa eikä se ole peruste. Vähän enempi pitäisi saada keskuselijoita. --Checkpointcharlie 25. syyskuuta 2011 kello 14.15 (EEST)

Tyylioppaassa ei taideta sanoa mitään "Kirjallisuus"-osiosta. Useissa artikkeleissahan se – mielestäni ihan sopivasti – on omana osionaan eikä Aiheesta muualla -osion alla. Jonkin ylärajan asettaminen kirjojen määrälle tuntuu kyllä kohtuuttomalta ajatukselta, eiköhän se pidä harkita tapauskohtaisesti. Jos aiheeseen liittyvän kirjallisuuden määrä on sangen pieni, silloin varmaan kannattaa mainita kaikki relevantit teokset (jollain tavoin aiheen kannalta keskeisin tietokirjallisuus). Aiheena Turku on tietysti niin laaja, että jonkinlainen tiukempi rajaus lienee sen kohdalla välttämätön, mutta ei varmasti kaikkein keskeisintäkään Turku-tietokirjallisuutta voida mitenkään puristaa viiteen tai kymmeneenkään kirjaan; väistämättä sitä on mainittava enemmän. Ongelman voisi tietysti yrittää kiertää delegoimalla, eli esim. Turun historiaan liittyvä oheiskirjallisuus mainittaisiinkin ainoastaan artikkelissa Turun historia jne. Tällöin pääartikkeliin jäisi huomattavasti suppeampi kirjallisuusluettelo. --Risukarhi 25. syyskuuta 2011 kello 15.15 (EEST)

Kymmenien kirjojen lista on kyllä kohtuuttoman suuri, kun pyritään tietosanakirjamaiseen käsittelyyn. Perusteokset on hyvä olla, mutta joka haluaa perehtyä aiheeseen tarkemmin, löytää varmasti kirjastojen tietokantojen ja kirjastonhoitajien avulla tarvitsemansa. Kaikkea ei kuitenkaan voi luetteloida, ja 43 on joka tapauksessa jonkun tekemä Turku-valikoima, josta voi puuttua keskeistäkin aineistoa ja mutta toisaalta siinä voi olla epäolennaisuuksia. --Abc10 26. syyskuuta 2011 kello 09.13 (EEST)

Ei se laajassa aiheessa välttämättä ole liian suuri (ottamatta nyt kantaa juuri tämän luettelon sisältöön), joskin juuri tämän luettelon nykyisessä sisällössä varmaan voi olla säätöä kumpaankin suuntaan. Nyt vielä kukaan ei ole ehtinyt vastata myöskään siihen, sopisivatko mahdolliset laajemmat listat johonkin muuhun projektiin kuten esim. Wikiaineistoon. Eli osaisiko kukaan nyt sanoa tästä mitään? Sillä sillähän tuo nyt ratkeaisi kerralla ilman että tietoa jouduittaisiin millään vaihtoehdolla hävittämään.--Urjanhai 26. syyskuuta 2011 kello 09.21 (EEST)

Wikiaineisto on hyvä paikka, ja sinne voi tehdä laajankin tietokannan kirjoineen ja lehtiartikkeleineen. Siellä taitaa olla myös kirjailijabibliografioita, ainakin on Wikisourcessa. --Abc10 26. syyskuuta 2011 kello 09.41 (EEST)

43 tuntuu todellakin liioittelulta, mutta en ole varma onko tarpeellista määritellä yhtä lukua. Tärkeintä on, että kirjat ovat hyödyllisiä ja käsittelevät artikkelin aihetta. Näinhän Turku-artikkelissa ei ole, vaan suuri osa kirjoista käsittelee jotakin artikkeliin liittyvää yksityiskohtaa, josta on oma artikkeli, kuten Turun historiaa, Turun linnaa tai Ruissaloa. Laajempia kirjallisuusluetteloita voisi tosiaankin kasata Wikiaineistoon, sitä varten kai meillä on {{Wikiaineisto-rivi}}. -- Piisamson 26. syyskuuta 2011 kello 11.11 (EEST)

Suositellut artikkelit etusivulla

Olen aina välillä miettinyt, kerkiääkö kaikki suositellut sivut etusivun artikkeleiksi. Näin soisi olevan, koska niiden eteen on tehty lujasti työtä. Toisaalta herää kysymys, paljonko on ajallista väliä ns. viimeksi suositeluksi hyväksytyn suositellun sivun ilmestymiseksi etusivulle. Jokin sivuhan voi olla tarvittaessa kahdestikin, jos niin sovitaan. Voidaan sopia toisinkin. Onko tämä ollenkaan ajankohtainen kysymyskään? Välillä kannattanee kuitenkin miettiä. --Höyhens 26. syyskuuta 2011 kello 23.55 (EEST)

Äänestyksen arkistoinnin yhteydessä sivu laitetaan seuraavalle vapaalle viikkopaikalle, eli jokaisen SA:n pitäisi kyllä päästä etusivulle. Toistaiseksi suositeltuja on tullut suunnilleen yksi viikossa, ja hiljaisina aikoina täytettä on saatu aiemmin valituista. Jos suositeltuja artikkeleita alkaa tulla tiuhempaan tahtiin, oikea ratkaisu lienee etusivullaoloajan lyhentäminen. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 00.00 (EEST)

Etusivullaoloaikaa tuskin kannattaa alkaa lyhentämään vaikka suositeltuja sivuja alkaisikin tulemaan tiuhempaa tahtia. Tämä siksi koska todennäköisesti muutos ei ole pysyvä, ja melko pian olisi kuitenkin suositelluista sivuista pulaa. Sitä varten on hyvä olla muutama SS varastossa, joiden avulla selviää kuivan kauden yli. Koska eiköhän kuitenkin uusien suositeltujen sivujen määrä pysy aika lailla samana pidemmällä aikavälillä tarkastellessa. -DragonMaster- 27. syyskuuta 2011 kello 00.15 (EEST)

Todennäköisesti pysyy vielä kymmenisen vuotta. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 00.24 (EEST)

Wikipedian mittapuulla niin pitkälle on vaikea mennä sanomaan mitään. Voi olla että tahti pysyy senkin jälkeen samana, voi olla että tahti tiuhenee tai ehkä se harvenee, vaikea sanoa. Viikko on passeli aika uusille suositelluille sivuille etusivulla, sitä ei kannata alkaa muuttamaan. -DragonMaster- 27. syyskuuta 2011 kello 01.01 (EEST)

Päin vastoin, suositelluistahan on ollut pulaa, ja joitakin vanhoja on jouduttu laittamaan uudestaan. Käyttäjä PtG lienee ollut asiassa aktiivinen. -Ochs 27. syyskuuta 2011 kello 00.03 (EEST)

Onko jossain listaa sivuista, jotka ovat olleet enemmän kuin kerran etusivulla? En sitäpaitsi näe edes sitä listaa jossa kerrottiin taannoin varmaan kursiivilla että mitkä sivut ovat olleet etusivulla, mitkä eivät. Mutta jotenkinpäinhän tämän pitää vuosien saatossa keräytyä eli ei se ole mikään suosituimman status että on 52 parhaan artikkelin joukossa. --Höyhens 27. syyskuuta 2011 kello 00.11 (EEST)

Etusivulla olleet suositellut päivämäärineen löytyy täältä. Jafeluv 27. syyskuuta 2011 kello 00.14 (EEST)

Tuosta voi laskea, että vuoden 2009 alusta lähtien peräkkäisinä puolivuotiskausina on tullut 20, 14, 17, 24 ja 13 artikkelia. Yhtenäkään kautena ei siis ole päästy tahtiin artikkeli/viikko. Kriteerit eivät ainakaan ole löystymässä, ja käyttäjiä, jotka jaksavat ja osaavat tehdä suositeltuja artikkeleja, on melko vähän. Etusivullaoloaikaa pitäisi ennemminkin pidentää, jollei haluta ruveta kierrättämään artikkeleja laajemminkin. -Ochs 27. syyskuuta 2011 kello 00.34 (EEST)

Voi olla, mutta mahdollisuuksiahan on muitakin. kaikki riippuu siitä miten sovitaan. En ole ehdottamassa mitään muutosksia nyt. --Höyhens 27. syyskuuta 2011 kello 00.40 (EEST)

Mielestäni sellainen systeemi olisi hyvä, että jos kaikki suositellut sivut ovat olleet kertaalleen etusivulla, niin voitaisiin aloittaa uusintakierros, jolloin yksi artikkeli olisi etusivulla vaikkapa yhden vuorokauden. Tällöin yksi kierros kestäisi vähintään hieman yli kymmenen kuukautta. Tietysti aina kun valittaisiin uusi suositeltu sivu, niin se pääsisi seuraavana maanantaina viikoksi etusivulle, jonka jälkeen jatkettaisiin taas vanhojen kierrättämistä vauhdilla yksi per päivä. -DragonMaster- 27. syyskuuta 2011 kello 01.01 (EEST)

Etusivutahdin voi tasoittaa pidentämällä etusivuajan 11 vuorokauteen. DragonMasterin idea vaikuttaa myös kehityskelpoiselta. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 01.06 (EEST)

Ei ainakaan pidennetä yhtäjaksoista etusivulla oloaikaa, koska sisällön "mielenkiintoisuus" on siellä vain pari päivää ja sitten se on vanhaa. (esim) Yksi mitä ollaan mietitty joskus on, että silloin kun etusivulle ei ole uutta suositeltua artikkelia voisi kokeilla sillä paikalla jotain muuta. Esimerkiksi meillä taisi olla joitain kymmeniä hyviä/suositeltuja artikkeleita (esim) joissa on käytetty suositeltua kuvaa niin siihen voisi esimerkiksi pistää vaikka viikoksi vaikka päivän kuvan jossa olisi päivittäin vaihtuva iso kuva ja pieni selostus mitä kuvassa on. (+linkki artikkeliin). Toinen variaatio tästä oli pistää Commonsin vuoden kuvat esittelyyn etusivulle äänestyksen ajaksi ja joka tapauksessa homma jäi siihen, että kukaan ei saanut aikaiseksi. --Zache 27. syyskuuta 2011 kello 07.13 (EEST)

Jos paikalle välttämättä halutaan muuta täytettä, suositeltuja luetteloita olisi myös 9 kappaletta käytettävissä. Toisaalta en näe ongelmaa jo kertaalleen etusivulla olleiden artikkelien kierrättämisessä toiseenkin kertaan, varsinkin jos edellisestä etusivulla olosta on ehtinyt kulua useampi vuosi. 244 suositellun artikkelin tasainen kierrättäminen tarkoittaisi noin 4,5 vuoden kiertoaikaa äkkiseltään laskettuna vaikka uusia suositeltuja ei valittaisi tuona aikana yhtään. Jafeluv 27. syyskuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Ongelmana on se, että monet varhaisemmista suositelluista artikkeleista ei täytä nykyisiä vaatimuksia, varsinkaan viitteistyksen osalta. Olen pyörittänyt uusintakierrokselle artikkeleita, kun uudet artikkelit ovat loppuneet. Ensi viikolla alkaa taas kolmen viikon sarja vanhoja suositeltuja. Tähän luetteloon olen yliviivannut ne artikkelit, jotka ovat olleet jo uusintakierroksella. Olen yrittänyt oman arvioini mukaan laittaa artikkeleita uudelle kierrokselle. Olen tarkastanut artikkelit lähinnä pintapuolisesti, en sisällöltä. Listasta näkee, että monet aivan ensimmäisistä SA:sta on nykyään taas viitteistetty kunnolla, mutta hieman uudemmat, vuodelta 2007 ja vuoden 2008 ensimmäiseltä puoliskolta peräisin olevat artikkelit ovat jääneet nykykehityksen jälkeen. Vuoden 2008 loppupuolella alkoi nähdäkseni vaatimus viitteistyksen kattavuudesta. --PtG 27. syyskuuta 2011 kello 10.59 (EEST)

Jos suositeltu sivu ei täytä nykyvaatimuksia, sen ei edes pitäisi olla suositeltuna enää. Sellaiset artikkelit vain vertaisarviointiin ja äänestykseen. Eli voitaisiin kuitenkin olettaa, että mikä tahansa suositeltu sivu pitäisi kehdata pistää tarvittaessa etusivulle. Tuossa aikaisemmassa kommentissani sanoin että uusintakierros kestäisi hieman yli kymmenen kuukautta artikkeli per päivä tahdilla. Mulle sattui kuitnekin pieni laskuvirhe; olin vahingossa laskenut mukaan myös entiset suositellut sivut. Oikeasti uusintakierros siis kestäisi hieman yli kahdeksan kuukautta. Sitten jos oletetaan, että uusia suositeltuja tulisi kuukausittain noin kolme, niin vanhojen suositeltujen uusintakierros kesäisi lähes kolme vuotta (aika tietysti pitenee jatkuvasti kun suositeltujen määrä lisääntyy). -DragonMaster- 27. syyskuuta 2011 kello 15.23 (EEST)

Periaatteessahan useimmat vanhemmistakin artikkeleista täyttää edelleen viralliset vaatimukset, sillä kriteereissä sanotaan, että lähteet tulisi mainita ja viitteet käyttö on vain suotavaa. Tätä kohtaa tulkitaan kuitenkin nykyään huomattavasti tiukemmin, mikä on sinällään nostanut meidän uusien SA-artikkelien tasoa. SA-artikkeleiden statuksiahan on aina välillä poisteltu, mutta parempihan olisi, jos niitä jälleen tuotaisiin nykytulkinnan tasolle. Vertaisarviointiinhan pitäisi periaatteessa viedä vain artikkeleita, joita on itse valmis parantamaan, joten se nostaa kynnystä tuoda artikkeleita uudelleenarvioitavaksi. --PtG 28. syyskuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Niinhän ne täyttää. Toisaalla hylätään samat vaatimukset täyttäviä artikkeleita SA-äänestyksissä. koska de facto vaatimukset ovat kehittyneet huimasti, vaikka käytäntöä ei olekaan päivitetty sitten ammoisten aikojen. (Valmistelenkin juuri ehdotusta artikkelistatuskriteeraiden uudistamiseksi/selkeyttämiseksi. Jos kiinnostaa.) Mielestäni statuksenpoistokeskusteluissa/äänestyksissä ei pitäisi olla mitään edellytystä, että aiheen aloittaja on valmis korjaamaan artikkelia takaisin SA-tasolle. Sehän on aivan nurinkurista -- teoriassa voisi olla tilanne, jossa alle HA-tason jäävät ikivanhat SA:t säilyttävät statuksensa, koska nykymuokkaajista ketään ei aihe kiinnosta niin paljoa, että olisi valmis korjaamaan sitä paljoa. Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 12.58 (EEST)

Tosiasiassa tuollaista esitettyä vaatimusta "parannuspakosta" ei ole ollut. Sen sijaan on katsottu asialliseksi, että aloittaja hieman listaaa artikkelin ongelmia, jotta joku toinen on saanut mahdollisuuden korjata artikkelia. Se ei voi olla kenellekään kohtuuton vaatimus vertaisarvioinnin aloittamiseksi. Gopase+f 30. syyskuuta 2011 kello 13.02 (EEST)

Sehän hyvä sitten. Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 13.14 (EEST)

Merkattaisiinko da- ja sv-lupaavat

Tanskan- ja ruotsinkielisissä wikipedioissa valitaan myös lupaavia artikkeleita. Merkattaisiinko da- ja sv-iw-linkit tahollaan lupaaviin artikkeleihin? Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 18.25 (EEST)

Eikö näin jo tehdäkin (esim. Aarhus)? Jos siis tuota ikonia iw-linkin vieressä tarkoitit. -DragonMaster- 30. syyskuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Niinpä tehdäänkin! Nyt minä perjantailomalle kun tämmöstä pukkaa! Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 20.24 (EEST)

Miksiköhän nuo kuvakkeet eivät toimi itselläni vieläkään? Teksti kyllä näkyy kun vie hiiren päälle, mutta kuvake on sama neliö.-Henswick 2. lokakuuta 2011 kello 14.09 (EEST)

Ne näyttävät toimivan lähinnä Vector-ulkoasulla, mutta eivät esimerkiksi Monobookilla. -- Piisamson 3. lokakuuta 2011 kello 16.02 (EEST)

Hmm, en ihan täysin pysynyt keskustelussa perässä. Eli halutaan että suomenkielisen wikipedian iw-linkkien yhteyteen merkittäsiin da ja sv-wikeissä olevat lupaavat? (Samalla tavalla kuin SA-artikkeleihin osoittavien iw-linkkien yhteydessä on tähti ja HA-artikkeleihin osoittavien vihreä pallo) Niin tuo synkronointi tapahtuu pywikipedialla ja se on ainakin periaatteessa toteutettu jo. Synkronointia ei kuitenkaan ole ajeltu mitenkään järjestelmällisesti vaan bottia on ajeltu aina "silloin tällöin". Jostain on tuosta keskustelukin, mutta anyway säännöllinen toteutus on siitä kiinni että saisin aikaiseksi. Jos taas halutaan, että suomenkielisten LA artikkelien iw-merkinnät ilmeistyisivät muiden kielisten wikipedioiden sivuille niin se tapahtuisi niiden itsensä toimesta (todennäköisesti kuitenkin asian ehdottaminen nopeuttaa asiaa :) --Zache 2. lokakuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Hyvä idea. Ehkä se kannustaa kehittämään meikäläisiäkin artikkeleita. --Checkpointcharlie 30. syyskuuta 2011 kello 19.30 (EEST)

Ehdokkaat äänestäjinä VLK:n valinnassa

Nykytulkinnan VLK-ehdokas saa äänestää muita kuin itseään. Tämä tulkinta on haastettu äänestysten yhteydessä joka toinen vuosi: ensin käytäntökeskustelussa, sitten 2007, 2009 ja vielä 2011. Toivottiin, että tästä keskustellaan äänestyksen jälkeen. Kannattaako siis vakiintunutta käytäntöä muuttaa? Yhtenä perusteena vanhan säilyttämiselle on ollut, ettei kannata jäävätä toistakymmentä aktiivikäyttäjää äänestyksestä. Tänä vuonna äänestäjiä oli 63 ja 14 ehdokkaasta 10 äänesti. -tKahkonen ☺ 3. lokakuuta 2011 kello 01.15 (EEST)

Ei vakiintunutta käytäntöä välttämättä tarvitse muuttaa, mutta sen voisi kirjata käytäntöön. Nykykäytäntö ei oikein ota huomioon VLK:n vaaleissa käytettävää vaalitapaa, joten käytäntö ei ole yksiselitteinen. --Otrfan 3. lokakuuta 2011 kello 07.55 (EEST)

Ehdotan että vakiinunutta käytäntöä muutetaan niin että myös itseään saisi äänestää. Nyt osa ehdokkaista jättää äänestämättä (ilmeisesti) oman sijoituksensa heikkenemisen pelossa. Vähän omituiseltahan se tuntuu äänestää muita edelle pestiin johon itse on ehdolla. Perusteluja: noin ylipäätään on omituista ellei ehdokas osallistu äänillään vaaliin, jonka hän on katsonut niinkin merkittäväksi että on itse mukana; tämä ei erityisemmin kannusta yhteisöä osallistumaan. Poisjääneiden ehdokkaiden ääniosuus olisi näissä vaaleissa ollut merkittävä (yli 6 % äänen antaneista, joita oli yhteensä 63). Lisäksi kun ehdokkaat ovat valikoitunutta väkeä wikipedistien kokeneemmasta päästä olisi yhteisölle tärkeää saada heidänkin näkemyksensä mukaan. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 08.56 (EEST)--

Eikös ehdokkaaksi suostuminen ole ääni, jonka ehdokas antaa itselleen? Pitke 3. lokakuuta 2011 kello 09.14 (EEST)

Ei ainakaan YP- ja muissa vastaavissa äänestyksissä, joissa kannatus lasketaan prosentteina. Jos noin olisi, niin menisi prosenttilaskut uusiksi. --Otrfan 3. lokakuuta 2011 kello 09.20 (EEST)

Tarkoitinkin hengessä, en laskuissa. Pitke 3. lokakuuta 2011 kello 09.30 (EEST)

No jos vain hengessä, niin olkoon samantien vaikka kaksi ääntä. --Otrfan 3. lokakuuta 2011 kello 09.34 (EEST)

Jos jokainen äänestää itseään, niin kenenkään sijoitus VLK-vaalissa ei muutu mihinkään. Jokainen vain saa yhden äänen lisää. Että sikäli aivan sama, saako vai eikö. --Jmk 3. lokakuuta 2011 kello 09.53 (EEST)

Ja ne muut joita ehdokas kannattaa saavat myös. Muutos nykyiseen on yhdenlaisen taktikoinnin vähenemeinen. Kannatan riisipuuron näkemystä ja perusteluja--Opa 3. lokakuuta 2011 kello 10.01 (EEST)

Lisäksi pelkästään itseään äänestävältä voi aina kysyä syytä toimintatapaan ja sellainen taktiikka antaa mielenkiintoisen kuvan ehdokkaasta.--Opa 3. lokakuuta 2011 kello 10.08 (EEST)

"Taktikointi" voi myös lisääntyä, jos esimerkiksi joku ehdokas ei tohdi äänestää itseään vaikka se olisi sallittua. --Jisis 3. lokakuuta 2011 kello 10.52 (EEST)

Kuvaamasi häveliäisyyden johdosta kultakin häveliäältä ehdokkaalta jäisi huomioimatta yksi ääni, ääni hänelle itselleen. Nykyisessa tilanteessa taktikoivat ehdokkaat eivät äänestä ollenkaan ja huomioimatta jäävät heidän kaikki äänensä, arviolta vajaat puoli tusinaa ääntä kultakin. Taktikoinnin vaikutukset eivät missään nimessä lisäänny. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 11.06 (EEST)--

En usko, että esimerkiksi nyt äänestämättä jättäneet ovat välttämättä halunneet erityisemmin taktikoida. On mahdollista, että he ovat vain halunneet pysyä äänestyksessä täysin neutraalina. Joka tapauksessa ehdokkaan antamien äänten merkitys lisääntyy jos itseään saa äänestää. Ääripäinä ehdokas, joka äänestää kaikkia muita kuin itseään ja ehdokas, joka äänestää pelkästään itseään. Eroa syntyy kaksi ääntä nykyisen yhden sijasta. --Jisis 3. lokakuuta 2011 kello 11.21 (EEST)

Itse en sinänsä usko hirveisiin taktikointeihin yleensäkään, siksi en edes maininnut asiaa ehdotuksen perusteluissa. Äänestämättä jättävän ehdokkaan ei tarvitse olla mikään taktikoiva iso paha susi, sen kun vaan pelaa varman päälle. Jos noita varman päälle pelaajia on jonakin vuotena vaikapa viisi kappaletta, voi joltakin ehdokkaalta jäädä viisi ääntä pois. Porukat pitäisi saada äänestämään, se miten kukin äänensä antaa olkoon hänen oma asiaansa. Ei taktikoituja ääniä voi erottaa vilpittömällä mielellä annetuista mitenkään. Jos joku äänestää vain itseään niin so be it, hän on mielestään ainoa sopiva. Äänestyssysteemin tulisi rohkaista äänestämään eikä hukata mielipiteitä tai antaa hyötyjä äänestämättä jättämisestä. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 13.17 (EEST)--

Entä jos joku vaikka kysyisi niiltä neljältä, miksi he jättivät äänestämättä? Ei tarvitsisi spekuloida syitä. Iivarius 3. lokakuuta 2011 kello 11.50 (EEST)

En äänestänyt, koska äänestyssysteemi oli outo ja koko ruljanssi pääsi livahtamaan huomaamattani ohi. Jos olisin ollut paremmin ajan tasalla, olisin varmaankin äänestänyt noin puoltatusinaa ehdokasta, joiden tekemisiä tunnen paremmin. Pitke 3. lokakuuta 2011 kello 12.41 (EEST)

Kysymys on periaatteellinen enemmän kuin jonkin vaalien määrättyihin ehdokkaisiin liittyvä. Meillä tulisi olla äänestyssysteemi jossa saataisiin mahdollisimman hyvin yhteisön mielipiteet esille. Äänestyssysteemin tulisi rohkaista äänestämään eikä hukata mielipiteitä tai antaa hyötyjä äänestämättä jättämisestä. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 13.17 (EEST)--

Vuosi sitten yritin äänestää heti äänestyksen alkuvaiheessa, mutta koko ajan tulleiden päällekkäisten muokkauksien takia jäi viimeiseen päivään (piti vielä myöhemmin illalla laittaa lisää ääniä, mutta unohtui). Tänä vuonna en edes yrittänyt äänestää äänestyksen alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa tilanne oli jo sen verran selvä, ettei äänillä olisi ollut juuri mitään merkitystä. Tuo on tietysti huono peruste, sillä jos tusinan verran käyttäjiä jätti äänestämättä samasta syystä, niin tilanne olisi hyvinkin voinut muuttua. Lisäksi tuli mieleen, että äänestyksen loppuvaiheessa annetut äänet jo käytännössä paikkansa varmistaneille tulkitaan mielistelyksi (meinasin käyttää toista sanaa, mutta tuo taitaa olla korrektimpi), sillä allekirjoittanut suurella todennäköisyydellä joutuu vielä VLK:n kanssa tekemisiin, kiitos edellisen VLK:n päätöksen. --Otrfan 3. lokakuuta 2011 kello 16.50 (EEST)

Niin kuin oikeissakin vaaleissa äänestäjä voi myös huomata esimerkiksi jälkikäteen äänestäneensä väärin, ja niin voi helposti käydä julkisessa vaalissa, jos oma äänestäminen jää vaalin loppuvaiheeseen ja ajattelee, että eihän tuo voi olla huono ehdokas, kun se on saanut noin paljon ääniä, vaikka oma fiilis (joka Antonio Damasion mukaan on olennainen osa kaikkea järkevää päätöksentekoa) olisi toinen. Mistä edelleen seuraa, että vasta useiden vaalien jälkeen äänestäjä kunnolla ymmärtää mitä mistäkin omasta äänestysratkaisusta milloinkin seuraa. Mistä edelleen seuraa, että järkevin lopputulos syntyy, jos mahdollisimman moni äänestää, vaikka tulos jo tuntuisi selvältäkin (joskaan tämä ei tarkoita, että ehdokkaana olevan olisi pakko äänestää, sen paremmin itseään kuin muita, eikä tästä seuraa myöskään kannanottoa siihen, tulisiko tai ei ehdokkaan saada äänestää joko itseään tai muita). --Urjanhai 4. lokakuuta 2011 kello 10.11 (EEST)

Katsoin itseni esteelliseksi, koska olin itse ehdokkaana. Jos itseään olisi voinut äänestää, olisin silloinkin jättänyt sen tekemättä (tai antanut äänen kaikille ehdokkaille, jolloin ääneni olisivat olleet tuloksen kannalta "turhia").--Nedergard 4. lokakuuta 2011 kello 09.15 (EEST)

Tulos ei olennaisesti muutu, vaikka ehdokkaiden äänet poistettaisiinkin, mutta 10 äänestäjää pois 63:sta on aika paljon. Jos tuolle linjalle joku haluaisi lähteä, miksei hän saman tien vaatisi äänestyksen yli kauttaan jatkavien lautakuntalaisten jääväämistä? Nykyinen järjestys on hyvä, joskaan en näe Riisipuuron ehdotuksen olennaisesti huonontavan vaan ehkä hippusen parantavan asiaintilaa. Iivarius 3. lokakuuta 2011 kello 11.50 (EEST)

Ehkä yksinkertaisinta olisi, että jokaiselle ehdokkaalle laskettaisiin automaattisesti yksi ääni itseltä. Se että lähtee ehdokkaaksi, kaiketi tarkoittaa että kannattaa itsensä valintaa. --ML 3. lokakuuta 2011 kello 13.21 (EEST)

Kannatan samaa. Ei ole mielekästä kysellä ehdokkailta, miksi nämä ovat tai eivät ole äänestäneet itseään. --Thi 3. lokakuuta 2011 kello 13.38 (EEST)

Alla esittämistäni syistä ehdokkaalla pitää kyllä mielestäni olla oikeus myös olla äänestämättä itseään.--Urjanhai 3. lokakuuta 2011 kello 13.43 (EEST)

En usko taktikointiin enkä automaattiseen yhden äänen laskemiseen. Arvioni on, että ne ehdokkaat, jotka eivät äänestäneet, todennäköisemmin halusivat yksinkertaisesti pysyä neutraaleina, ja vaikka asettuisikin ehdokkaaksi, niin voi silti hyvin haluta olla äänestämättä itseään, jos esimerkiksi ehdokkuuden perusteena on ollut vaikkapa lisätä valinnanvaraa vaalissa ja tavoitteena on vain varasija tai jos esim. koko ehdokaslistan tultua tietoon on sitä mieltä, että riittävän päteviä tai pätevämpiä löytyy muistakin ehdokkaista. Eli ei siis voida olettaa, että kaikki ehdolle asettuneet olisivat jotain pieniä Paavo Väyrysiä.--Urjanhai 3. lokakuuta 2011 kello 13.43 (EEST)

Tuolloin, kun ehdokas äänestäisi tilanne olisi sama kuin nyt; äänestys saisi aikaan eroa äänestettyjen kontra muiden ehdokkaiden välille, ja äänestävä ehdokas itse lukeutuisi jälkimmäiseen joukkoon. Kun ehdokas antaa äänensä ja voisi "kompensoida" muille antamansa äänet oman äänikertymänsä suhteen antamalla äänen myös itselleen, syntyisi eroa äänestävän ehdokkaan ja äänestettyjen kontra niiden muiden ehdokkaiden välille. Yleinen pohjaääni ei ratkaise tilannetta, ongelma on ehdokkaan äänestämisestä nyt väkisin syntyvä suhteellinen ero. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 13.48 (EEST)--

Mietin että mahdollisuus äänestää itseään asettaa ehdokkaan vähän hankalaan asemaan. Jos ei äänestä itseään, voi herätä kysymys että eikö ehdokas pidä itseään kelvollisena VLK:ään? Toisaalta jos äänestää itseään, niin siitäkin voi syntyä toisella tavalla negatiivinen mielikuva, jota Urhanjai kuvaa. --ML 3. lokakuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

Samaa mieltä. Yhden mielestä itsensä äänestäminen on faux pas ja toisen mielestä ei. Syntyy lähinnä satunnaisia eroja ehdokkaiden kesken sen suhteen että äänestävätkö he itseään ja toisekseen tuo päätös voi vaikuttaa muiden äänestyskäyttäytymiseen. --Jisis 3. lokakuuta 2011 kello 14.01 (EEST)

Eiväthän ne erot mitään satunnaisia ole, vaan kuvastavat ehdokkaan mielipiteitä. Mikä siinä on väärin että jotkut jättäisivät äänestämättä itseään ja jotkut eivät jos he ovat sitä mieltä että se on paras vaihtoehto. Dilemma siitä äänestääkö ollenkaan, itseään, vai muita on aina olemaassa. Yhtä lailla nyt on hankalassa asemassa kun joutuu valitsemaan sen välillä antaako mielipiteensä vaikuttaa ja hyväksyy siitä saatavan miinusäänen itselleen vai jättääkö kokonaan äänestämättä. Eikös sekin päätös voi vaikuttaa yhtä lailla muiden äänestyskäyttäytymiseen? Olennaista on ettei jätetä äänestämättä systeemin laskutavan vuoksi. Kukin äänestäkööt miten tahtoo. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 15.03 (EEST)--

Jos nyt on hankalassa asemassa "miinusäänen" takia, miksi tilanne paranisi siitä, että antaa tavallaan kaksi miinusääntä. Ensin antaa miinusäänen sen vuoksi, että haluaa vaikuttaa ketä lautakuntaan menee, ja toisekseen antaa miinusäänen siksi että ei halua missään tapauksessa äänestää itseään kuten Crimson Cherry Blossom alla. --Jisis 3. lokakuuta 2011 kello 15.39 (EEST)

Onpahan itse päätetty olla äänestämättä itseä ja otettu siksi se miinusääni. Kyllähän sekin vapaus taytyy ehdokkaalla olla. Nythän se miinusääni tulee pakolla kun äänestät. Terv. --Riisipuuro 3. lokakuuta 2011 kello 16.28 (EEST)--

Jos äänestys olisi ei-julkinen, vapaaehtoinen mahdollisuus äänestää itseään olisi kyllä varsin ongelmaton. Uskon että tällöin myös useimmat ehdokkaat äänestäisivät itseään, koska se on yleensä ainoa looginen ratkaisu sen jälkeen kun on ehdokkaaksi lähtenyt. Sama mahdollisuus julkisessa äänestyksessä johtaa siihen, että välttääkseen antamasta "paavoväyrysmäistä" mielikuvaa itsestään, moni elleivät useimmat jättävät äänestämättä itseään. Toisaalta ne jotka itseään äänestävät (joka minusta on se rohkeampi ja loogisempi ratkaisu) saavat aivan turhaa negatiivista huomiota, joka ei liity mitenkään VLK-pätevyyteen. Äänestyksen laittaminen salaiseksi saattaa vain olla vaikeaa ja tuskin onnistuu ainakaan ilman Metan apua.--ML 3. lokakuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Valitaan sekä julkinen välityslautakunta että salainen Geheimraat, jonka päätöksistä ei ole mahdollista valittaa. Wikimedia Foundation on varmaan innoissaan tästä kokeilusta. :) --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 02.39 (EEST)

Jos ehdokkaaksi asettuu, se oman käsitykseni mukaan tarkoittaa vain sitä, että on valmis hyväksymään sen, että voi tulla valituksi ja on valmis ottamaan luottamustoimen siinä tapauksessa vastaan, mutta mielestäni on väärä tulkinta, että ehdolle asettuminen tarkoittaisi, että haluaa tulla valituksi. Joku ehkä haluaa jossakin tilanteessa, joku ehkä ei, joku voi haluta antaa muiden äänestäjien päättää. Tämähän rinnastuu siihen, että joku esimerkiksi voi antaa tasaisessa äänitilanteessa äänen jollekin ehdokkaalle, jota ei varsinaisesti kannata, jos tämän kanssa tasoissa on ehdokas, jota missään nimessä ei ainakaan haluaisi edes varasijalle. Samoin joku ehdolle asettunut voi koko ehdosasettelun selvittyä esimerkiksi tulla siihen johtopäätökseen, että hyviä ehdokkaita on muutenkin riittävästi, jolloin ei ole tarpeen välttämättä äänestää itseään vaan voi jättää oman mahdollisen valintansa muiden harkittavaksi. Tai joku voi, riippumatta siitä, haluaako tulla valituksi tai ei, joka tapauksessa antaa mahdollisen valintansa vain ja ainoastaan muiden kuin itsensä ratkaistavaksi, jne, jne. Tai jos joku haluaa äänestää itseään, niin ehkä hänelläkin voi olla siihen joku peruste. --Urjanhai 4. lokakuuta 2011 kello 09.59 (EEST)

Ehdokkaaksi ei pidä suostua, jos ei ole halukas ja valmis ottamaan työtä vastaan, tai jos ei pidä itseään sopivana siihen. Pitke 4. lokakuuta 2011 kello 10.05 (EEST)

Saman sanoi Urjanhai yllä heti alussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että äänestäisi itseään. Esimerkiksi minulla on tapana äänestää viittä ehdokasta (kuudetta äänestin, jotta ei tarvitsisi arpoa). Jos olisin ollut mukana, en välttämättä olisi äänestänyt itseäni. Olisin ehkä ollut kuudenneksi paras ehdokas omasta mielestäni ja siksi jättänyt äänestämättä itseäni. -tKahkonen ☺ 4. lokakuuta 2011 kello 12.52 (EEST)

Minä en ainakaan ikinä äänestäisi itseäni. ––Crimson Cherry Blossom™ 3. lokakuuta 2011 kello 15.16 (EEST)

Sama täällä. Kyllä muiden antamien äänien pitäisi riittää. Jos pidettäisiin asiat yksinkertaisena, ja asia säilyy nykyisenä eli ehdokas ei äänestä itseään. Jokainen kuitenkin lienee jäävi arvioimaan yhteisön luottamusta itseensä eikös näin. Yhden äänen ero muihin on melko mitätön: jos ehdokas on äänien arvoinen hän myös niitä saa. Pitke 4. lokakuuta 2011 kello 07.58 (EEST)

Oikeessahan maailmassa tällaisessa tilanteessa siirryttäisiin tarvittaessa suljettuun lippuäänestykseen, jota voisi vaatia suoritettavaksi vaalitavaksi kuka tahansa äänestäjistä. No me ei olla oikeessa maailmassa, joten ehdottaisin, että ehdokkaat saavat edelleenkin äänestää toisia ehdokkaita jos haluavat. Ketäänhän ei voida pakottaa äänestämään. En usko, että äänestyksen kieltäminen (tai salliminen) johtaisivat parempaan lopputulokseen kuin nykyinen. Ainoa oikea vaihtoehtohan olisi suljettu lippuäänestys, jota ei varmaankaan kannata ruveta wikipediassa toteuttamaan. Gopase+f 4. lokakuuta 2011 kello 08.19 (EEST)

Olen Riisipuuron ja Urjanhain esittämien näkökulmien vuoksi sillä kannalla, että itseäänkin voisi äänestää. Sinänsä merkitys on vähäinen mutta en näe perusteita äänestyskiellollekaan. Teknisenä asiana, eikö äänestykseen saisi joka osioon painikkeen "lisää ääni"? Se lisäisi allekirjoituksen automaattisesti vähän hotcat-toiminnon tapaan. Tällä estettäisiin päällekkäiset muokkaukset, jotka hankaloittavat äänestämistä alkuvaiheessa. -tKahkonen ☺ 4. lokakuuta 2011 kello 12.52 (EEST)

Niinkuin ylempänä tarkensin, niin en kuitenkaan tuolla halunnut ottaa kantaa siihen, tulisiko vaiko ei itseään saada äänestää. (Vaan siis ainoastaan siihen, että ehdolle asettuminen ei aina välttämättä ole ääni itselle.) --Urjanhai 4. lokakuuta 2011 kello 21.19 (EEST)

Höh. Onhan se nähty (muuallakin kuin tässä vaalissa), että itsensä asettaminen ehdokkaaksi ei kovin hyviä fiboja ihmisissä herätä. Miten te nyt yhtäkkiä olette valmiit pitämään itsensä äänestämistä positiivisena asiana, vaikka oikeastaan samasta asiasta on kyse? Keskustelun alkuperäisajatusta käytännön muuttamiseksi niin, että ehdokas ei saisi äänestää ketään, en kannata. Enemmistö ehdokkaista jää lautakunnan ulkopuolelle, ja olisi perin outoa, jos he eivät saisi vaikuttaa sen kokoonpanoon. --Lax 4. lokakuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Kompromissi: valittavat ehdokkaat eivät saa äänestää, mutta valitsematta jäävät saavat. --Jmk 4. lokakuuta 2011 kello 18.04 (EEST)

Jos sä koet sen tarpeelliseksi ja pystyt heidät karsinoimaan etukäteen, niin mikä ettei... Tai voidaanhan valittujen äänet hylätä jälkikäteen, ja jos se tuo muutoksia valittujen nimiin, niin sitten hyväksytään ja hylätään taas uudelleen, jne. --Lax 4. lokakuuta 2011 kello 18.08 (EEST)

En "mä koe sitä tarpeelliseksi". Mutta kommenttisi antoi ymmärtää, että "sä koet sen tarpeelliseksi" että nimenomaan lautakunnan ulkopuolelle jäävät ehdokkaat saavat vaikuttaa sen kokoonpanoon. --Jmk 5. lokakuuta 2011 kello 03.35 (EEST)

Kommenttisi loppuosa pitää minun osaltani paikkansa, kunhan "nimenomaan"-sana poistetaan siitä, mutta ratkaisuehdotus, että ehdokkaista vain valitsematta jäävät saisivat äänestää, on sinun. Siedettävä nykytilanne Kahkosen tekemän täsmennyksen kera kuitenkin kelpaa minulle, joten hyvä, jos siihen nyt päädytään. --Lax 5. lokakuuta 2011 kello 12.06 (EEST)

Jos ei tuollaista kompromissia. Käyttäjän harkinta ja äänen arvo ei ole yhtään sen huonompi, vaikka hän tulisikin valituksi VLK:aan, ja toisaalta äänten laskusta tulisi aikamoinen soppa. Teoriassa olisi kai mahdollinen tilanne, jossa ehdokas A ja B yhden äänen erolla olisivat vuoroin valittuja, vuoroin eivät riippuen siitä missä vaiheessa loputonta ääntenlaskua oltaisiin. Pitke 5. lokakuuta 2011 kello 16.11 (EEST)

Noin yleisesti ottaen voisi ehkä tuntua eettisemmältä, että ei äänestäisi itseään, mutta jos niin kerran saa tehdä valtiollisissakin vaaleissa, niin en sitten tiedä. EDIT: Tai ehkä nyt ei sittenkään. Tekee kuka kehtaa (sanan länsimurteisessa merkityksessä) - tai jos päätetään olla sallimatta, niin sitten ei, tiedä sitten. --Urjanhai 4. lokakuuta 2011 kello 21.19 (EEST)

Koskisiko itsensä äänestämisen salliminen pelkästään VLK-vaaleja? --Otrfan 4. lokakuuta 2011 kello 21.23 (EEST)

Jos sallitaan, ehdokas joutuu valitsemaan kahden vaihtoehdon väliltä: äänestääkö omahyväisesti itseään vai ollako tekopyhä siinä mielessä, ettei muka kannattaisi itseään, vaikka on asettunut ehdolle. Mielestäni nykytilanne on suhteellinen siedettävä siinä mielessä, ettei tällaista tarvitse pohtia. --Jisis 4. lokakuuta 2011 kello 21.29 (EEST)

Taitaa olla selvempi (ja ehkä myös eettisempi) tosiaan tämä nykyinen. Ja niin kuin sanoin, niin en usko tuohon alussa arveltuun taktikointiin ehdokkaiden äänestämättömyyden syynä.--Urjanhai 4. lokakuuta 2011 kello 21.41 (EEST)

Samoin, en minäkään varsinaiseen taktikointiin usko, mutta passiivinen varman päälle ajattelukin saattaa jättää ne äänet antamatta. Selvää kuitenkin on että asiasta on kovin erilaisia mielipiteitä, ja itsensä äänestäminenkin tuntuu herättävän jo negatiivisia ajatuksia ehdokkaasta (mitä hieman kummastelen). On myös myönnettävä salaisen ja julkisen äänestyksen ero. No, keskustelu sai aikaan ainakin mielenkiintoisia kommentteja, ja on hyvä esitys siitä miten moninaisia yhteisön ajatukset voivat olla. Terv. --Riisipuuro 4. lokakuuta 2011 kello 22.33 (EEST)--

Kirjasin vallitsevan käytännön välityskäytäntöön[5]. Tulkinta äänestyskäytännöstä ("Jos äänestys koskee tiettyä henkilöä...") on siis että kyseessä on monen henkilön valinta, jossa osallistutaan muiden valitsemiseen mutta ei itsensä. Itsensä valitsematta jättämiseen siinä osallistutaan, niin kuin Otrfan huomautti äänestyskeskustelussa, mutta ei sen nyt tarvitse olla ihan justiinsa. -tKahkonen ☺ 5. lokakuuta 2011 kello 01.36 (EEST)

Äänioikeuden tarkka raja

Käytäntösivulla Wikipedia:Äänestys on teksti "Käyttäjätunnuksen ääni hylätään, jos sen muokkaushistoria äänestyksen alkaessa on lyhyt. Yleisesti muokkaushistoria luokitellaan lyhyeksi, kun artikkelimuokkausten määrä jää alle sadan. --" Tämä on nyt vähän taas saivartelua (minun puoleltani), mutta onko tuo raja tarkka (tasan sata) vai onko siinä käytännössä ollut tulkinnanvaraa eli jos muokkaaja on tehnyt paljon keskustelumuokkauksia, muu avaruus -muokkauksia (Wikipedia, mallineet), mutta äänestyksen alkaessa artikkelimuokkauksia on vaikkapa kahdeksankymmentä, niin onko käyttäjän ääntä hyväksytty "muiden ansioiden perusteella"? Tartun nyt lähinnä tuohon yleisesti-sanaan. Mikäli tosiasiassa kyseessä on puhdas joko–tai-tilanne luvun 100 suhteen, voisiko muotoilua tarkentaa ehdottomampaan suuntaan tyyliin "äänioikeuteen vaaditaan vähintään sata tehtyä artikkelimuokkausta ennen äänestyksen alkamista". Etenkin, kun ilmeisesti kuka tahansa muu äänioikeutettu käyttäjä voi hylätä ääniä. --Pxos 5. lokakuuta 2011 kello 16.56 (EEST)

Jatkaisin tuosta vielä kysymällä muokkausten laajuudesta. Periaatteessa sataan muokkaukseen pääsee ymmärtääkseni muokkaamalla kirjain kerrallaan. Kullakin on tyylinsä. Joku voi rakentaa artikkelia suurempina paloina ja lähettää yhtenä wikimuokkauksena useita satoja merkkejä kerrallaan. Minulla on se (toivottavasti väärä) vaikutelma, että laskuissa ei oteta huomioon tätä eroa, joten jos näin on, teknisesti sataan muokkaukseen pääsee varsin pienelläkin panostuksella, jos pokka muuten pitää. ¨Neander 5. lokakuuta 2011 kello 17.28 (EEST)

Niin no, äänioikeuden rajan funktio on estää äänestysten manipulointi liha- ja sukkanukkeilulla, tms äänestystulokseen vaikuttaminen vaikka siten että hommaa kaikki kaverinsa mukaan äänestykseen ja minusta tuo on toiminut aika hyvin siinä. Raja varmaan vois olla vielä alempikin ja homma toimisi silti, mutta 100 on ihan mukava pyöreä luku. --Zache 5. lokakuuta 2011 kello 17.39 (EEST)

Aiheesta oli keskustelu joku aika sitten. Raja on tasan 100 muokkausta ja muokkauksia ei sen kummemmin analysoida. Jos ongelmia käytännössä ilmenee, niin sitä voidaan kiristää – tähän asti en muista ongelmia olleen. --Otrfan 5. lokakuuta 2011 kello 18.54 (EEST)

Ilmeisesti kyseessä on tämä keskustelu. Täytyykin lukea se nyt. --Pxos 5. lokakuuta 2011 kello 19.06 (EEST)

Kappas, siitä oli peräti vuosi ja oli ihan äänestyskin. Niin se aika menee ja muisti sen mukana. --Otrfan 5. lokakuuta 2011 kello 19.10 (EEST)

Koska asiasta on käyty keskustelu ja koska nykyinen muotoilu on vahvistettu erikseen äänestyksessä, niin hyvä niin. Vedän kysymykseni (ehdotukseni) siis pois. Turha turista kahta kertaa samasta asiasta. --Pxos 5. lokakuuta 2011 kello 19.20 (EEST)

Erikoinen peruste estolle

Jotenkin tuntuu siltä, ettei tämän eston kohdalla ole menetelty aivan käytäntöjen mukaisesti: Keskustelu käyttäjästä:luontopoika#Ouluwiki. Voiko Wikipediassa tosiaan saada ikuisen eston sen takia, että on muokannut jotain ihmeen Ouluwikiä? --Compance 5. lokakuuta 2011 kello 18.39 (EEST)

Ei varmaankaan koskaan ole suomenkielisessä Wikipediassa ollut ylläpitäjä, vaan kyseinen lause tarkoittanee, että ikuinen esto ja ylläpidonmenetys on tapahtunut OuluWikissä. Se, miksi siitä on pitänyt mainita täällä, lienee hämärän peitossa, joskaan ei ehkä suuremman pohdiskelun arvoinen asia. Iivarius 5. lokakuuta 2011 kello 18.42 (EEST)

Käyttäjä ei ole muokannut Wikipediaakaan eston saamisen jälkeen. --Compance 5. lokakuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Loki&type=block&page=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4%3ALuontopoika estolokissa ei ole silti merkintää estosta. Jos on, kuten ilmoittaa, ollut tapahtuma-ajankohtana 14-vuotias, niin kiinnostuksenkohteen vaihtuminen lienee ihan normaalia. Iivarius 5. lokakuuta 2011 kello 18.47 (EEST)

Eikä Johney, anteeksi, Taubblindheit, muistaakseni ole edes ollut ylläpitäjänä Wikipediassa, vaikka hänestä muutamia ylläpitäjyysäänestyksiä tehtailtiin: ei siis olisi itse kyennyt ketään estämään. Korjatkaa toki jos muistan väärin. --Cary 5. lokakuuta 2011 kello 18.52 (EEST)

Muistaakseni ei vaihtunut kiinnostuksen kohde, vaan käyttäjätunnus. --Otrfan 5. lokakuuta 2011 kello 19.05 (EEST)

Eikäs tuo ollut ArttuS:n alter ego? --Otrfan 5. lokakuuta 2011 kello 18.51 (EEST)

Sukunimi artikkelin täsmenteenä

Havaitsin, että käyttäjä Чръный человек on käynyt siirtämässä muutamasta Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispasta kertovia artikkeleita nimille, joissa sukunimeä on käytetty täsmenteenä [6]. En pidä ratkaisua oikein onnistuneena, enkä muista tuollaisia täällä ennen nähneeni, joten lätkin niihin kaikkiin Nimi korjattava -mallineet. Muissa kieliversioissa näkyy kuitenkin tuollaisia nimiä käytetyn. Pitäisikö ne sittenkin sallia myös täällä? Suomenkielisessä Wikipediassa ei toisaalta kuitenkaan nähdäkseni ole (ainakaan toistaiseksi) artikkelia useammasta Herman tai Serafim -nimisestä arkkipiispasta. --Risukarhi 8. lokakuuta 2011 kello 15.25 (EEST)

Siirsin takaisin alkuperäisille nimilleen kaksi viimeisintä artikkelia, jotka kyseinen käyttäjä oli siirtänyt ja laitoin huomautuksen käyttäjän keskustelusivulle. Sukunimen käyttö täsmenteenä ei taida olla hyvä ratkaisu. Käyttäjän aikaisemmatkin sivujen siirtämiset pitäisi tarkistaa. --Alcedoatthis 8. lokakuuta 2011 kello 15.45 (EEST)

Huomautus ei tosin välttämättä pure, sillä epäilen, että käyttäjä ei ole suomenkielinen eikä välttämättä edes osaa suomea. Sen tietysti saamme tietää, jos hän vastaa. Muissa käyttäjän muokkauksissa ei nähdäkseni ole vikaa, mutta nuo arkkipiispatapaukset ovat kaikki analogisia jo mainittujen kanssa. --Risukarhi 8. lokakuuta 2011 kello 15.49 (EEST)

Samaa arvelen itsekin, mutta onpahan huomautettu. Takaisin siirtämättä on vielä kaksi arkkipiispaa, joiden nimestä olisi hyvä päästä selvyyteen ennen toimenpiteitä. Onko käyttäjän kaksi ensimmäistä siirtoa tehty SFS 4900:n mukaisesti? Joku venäjän kielen taitaja voisi tarkastaa asian. --Alcedoatthis 8. lokakuuta 2011 kello 15.55 (EEST)

Tein muutoksia ja täsmennyssivun ennen kuin huomasin tämän. Korjatkaa jos ei tunnu hyvältä. --Loytokoira1 8. lokakuuta 2011 kello 16.11 (EEST)

Nimestä Herman kertova artikkeli oli tarkoitus siirtää täsmenteettömälle nimelle, joten tein sen. Uusi täsmennyssivu oli tarpeeton duplikaatti, joten poistin sen. Kun arkkipiispa Hermanista kertova artikkeli tuli aikoinaan siirretyksi uudelle nimelle, siellä oli jäänyt wikilinkit korjaamatta. Korjasin (luullakseni) tämän sekasotkun. --Alcedoatthis 9. lokakuuta 2011 kello 02.35 (EEST)

Osittain offtopic. Käyttäjä on venäjänkielinen ja ymmärtää englantia, ei suomea. Hänellä on kiinnostavia taipumuksia oikeinkirjoituksen suhteen, kuten kiinnostus vanhoihin ortografioihin. Käyttäjänimikin perustuu johonkin aakkostoon, joka ei ole ikinä tullut käyttöön. Muokkaus artikkeliin Anatoli Marienhof on kiinnostava, koska osa käyttäjistä haluaa näköjään vaihtaa sen takaisin muotoon Mariengof. En tiedä kumpi olisi oikea tapa koska henkilö oli venäläinen, jolla oli saksalainen sukunimi. Läntisissä kielilinkeissä näyttää olevan h:llinen versio. Muuten kai noi piispasotkut on kunnossa. --Höyhens 9. lokakuuta 2011 kello 03.06 (EEST)

Etunimien merkittävyys

Mikä mahtaa olla muuten merkittävyyskäytäntö etunimien kohdalla? Ovatko kaikki suomenkieliset etunimet automaattisesti oman artikkelin arvoisia? Mietin tätä tuon artikkelin Usva (nimi) vuoksi. Väestörekisterikeskuksen nimihaun perusteella nimeä Usva on sadan vuoden aikana annettu "alle 173:lle" henkilölle (laskujeni mukaan haarukka on 145–173), kuluvana vuonna toistaiseksi 12:lle. Wikipediassa ei ole yhtään henkilöä, jonka etunimi olisi Usva. Artikkelista on parin viime päivän aikana poistettu ilman keskustelua sekä Merkittävyys kyseenalaistettu että Hauki on kala -mallineet; se on nyt sisällöltään niukin naukin minitynkä. Pitäisikö säilyttää? --Risukarhi 9. lokakuuta 2011 kello 14.44 (EEST)

Vielä harvinaisempi Pii (nimi) ainakin säilytettiin. --Quadriplegia 9. lokakuuta 2011 kello 14.47 (EEST)

Jos tarkkoja ollaan, niin haarukka on 145-166. Vilkkaimpana vuosikymmenenä keskimäärin n. 9 lasta sai vuosittain tuollaisen nimen. Joku ahkerikko vois tietty laskea, kuinka paljon noin harvinaisia nimiä on. Piillä on se etu, että artikkelille löytyi muutakin sisältöä kuin tilastotiedot. Jos ei löydy, niin eipä ole kovin informatiivinen artikkeli. --Lax 9. lokakuuta 2011 kello 14.56 (EEST)

Tuossa Piissä tosin näyttäisi olevan sekoitettu etunimestä kertova artikkeli ja täsmennyssivu; enemmistöllä sivulla luetelluista henkilöistä ja hahmoista Pii ei ole etunimenä, joten ne eivät kuuluisi ollenkaan kyseisestä etunimestä kertovaan artikkeliin. Ne kuuluisivat pelkästään sivulle Pii, jossa osa niistä jo onkin. --Risukarhi 9. lokakuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Sisältöä voi tosiaan olla vaikea saada kasaan. Ainakaan Suuri etunimikirja (Pentti Lempiäinen) ei kerro nimestä mitään. Onkohan sitä mainittuna missään muussakaan etunimikirjassa? Googlella ei löydy mitään informatiivista. --Quadriplegia 9. lokakuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

Venäjän vaakuna

Miksei artikkelissa Venäjän vaakuna todeta, että nykyään eli vuodesta 1993 Pyhä Yrjö ratsastaa valkoisella ratsulla oikealta vasemmalle, toisin kuin vuoteen 1917 heraldisesti oikein vasemmalta oikealle? --85.77.45.116 11. lokakuuta 2011 kello 03.16 (EEST)

Koska et ole sitä sinne lisännyt. Toisaalta venäjänkielisen wikipedian mukaan nykyinen Yrjö ratsastaa oikealle, mutta eräissä 1800- ja 1900-lukujen versioissa vasemmalle. Syytä en lähde veikkailemaan. Asiasta kannattanee jatkaa sivulla Keskustelu:Venäjän vaakuna, jonne siirrän tähänastisen. --Höyhens 11. lokakuuta 2011 kello 16.27 (EEST)

Voidaanko vierailija tieto siirtää albumin artikkeliin

Meillä on ollut aikaisemmin keskustelua vierailijana osiosta mutta silloin oli vain muutama mielipide.

Kysyisin nyt vähän toiselta kantilta, voidaanko nuo vierailijana-listat poistaa ja siirtää se tieto löytyväksi levyn artikkeliin kuten tässä Jollet rakasta albumin kohdalla on kerrottu.

Tällöin diskografiat pysyisivät selvempinä kun niissä olisi vain sooloalbumit ja sooloalbumilla tarkoitetaan sitä nimeä mikä on albumin kannessa.--Musamies 12. lokakuuta 2011 kello 18.32 (EEST)

En kannata. Juha Lehden diskografiassa tulee olla lueteltuna esimerkiksi hänen vierailunsa Lasse Mårtenson -tribuuttilevylle kappalella Muistatko syyskuunIivarius 12. lokakuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

Uusia luokkia

Onko mahdollista perustaa uusia luokkia, kuten esimerkiksi "hiviin kuolleet/AIDS sairastuneet"? Mirgon 12. lokakuuta 2011 kello 21.01 (EEST)

Wikipedia:Poistettavat sivut/Henkilöiden luokittelu sen mukaan, mihin sairauteen he ovat kuolleet Gopase+f 12. lokakuuta 2011 kello 21.04 (EEST)

Harmillista :/ Tosin pidän itse tätä pienoisena "puutteena", kun aids/hiv:iin on kuollut paljon tunnettuja henkilöitä. Heidän kauttaan tätäkin puolta voi tuoda esille. Ainakin muuallaon "luokiteltu", joten olisi hyvä perustaa muutama tarkoin määritellyt luokat eri sairauksiin kuolleille. Muistaakseni olen nähnyt "itsemurhat" tai "teloitettu" luokkia. Mirgon 12. lokakuuta 2011 kello 22.27 (EEST)

Älä unohda luetteloa yhtenä vaihtoehtona. Gopase+f 12. lokakuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Mahdollisesti toimiva ratkaisu, kiitos.Tosin löysinLuettelo tunnetuista HIV-positiivisista Mirgon 12. lokakuuta 2011 kello 22.37 (EEST)

Estonkiertäjän muokkaukset

Artikkeliavaruudessa jopa jossain määrin ymmärrän estonkiertäjien hyödyllistenkin muokkausten kumoilemisen. No, en oikeastaan.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi en saa pitää omalla käyttäjäkeskustelusivullani varsin hupaisaa sananvaihtoa estonkiertäjän kanssa. Missä käytännössä näin sanotaan? Iivarius 14. lokakuuta 2011 kello 15.52 (EEST)

Estokäytännössä lukee nyt, että "eston kiertämisen yhteydessä tehdyt muokkaukset voidaan palauttaa, jos se nähdään tarpeelliseksi." Käytäntö on siis muotoiltu niin, että se sallii eri tulkintoja tilanteesta riippuen. Toistuvissa estonkiertämisissä on mielestäni ihan perusteltua kumota kaikki muokkaukset, ettei eston kiertoon kannustettaisi. --Alcedoatthis 14. lokakuuta 2011 kello 16.07 (EEST)

Näin tarpeelliseksi palauttaa keskustelusivullani käydyn hupaisan sananvaihdon. En kuitenkaan aio syyllistyä muokkaussotaan palauttamalla sitä tässä välissä takaisin, mutta yhä edelleen sen haluaisin keskustelusivulleni. Enkä myöskään tajua, mitä hyötyä tai estonkiertoon kannustavaa siinä olisi estonkiertäjälle. Iivarius 14. lokakuuta 2011 kello 16.15 (EEST)

Voihan ne käydä etsimässä sivun historiasta aina halutessa. ;) ––Crimson Cherry Blossom™ 14. lokakuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

Älä ruoki trollia, jne. "Hupaisa sananvaihto" tuskin on sellainen syy, että tota tarvis palauttaa. Artikkelihistoria riittänee hupailun tallennuspaikaksi. Gopase+f 14. lokakuuta 2011 kello 16.47 (EEST)

Miksen saisi ruokkia trollia omalla keskustelusivullani? Ja mitä kaikkea voin poistaa keskustelusivultani hupailuna? Asian tuntiij:n kommentit nyt varmaan ainakin? Iivarius 14. lokakuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Koska täällä on sohlaamista ihan riittämiin ilman, että siitä palkitaan huomiolla. --Zache 14. lokakuuta 2011 kello 16.58 (EEST)

Viime kädessä (sunkin) keskustelusivun sisällöstä päättää yhteisö. Omat kotisivut kannattaa perustaa toisaalle. Gopase+f 14. lokakuuta 2011 kello 16.59 (EEST)

Hieman aihetta sivuten: Käyttäjän Acro luomia sivuja poistettiin hetki sitten läjittäin (oli ilmeisesti saman estetyn käyttäjän luoma uusi tunnus). Jo ennen poistoa olin ruvennut tekemään tiettyjä parannuksia ja korjauksia artikkeliin Marjut Lindberg (nähdäkseni HS:n pääkirjoitustoimittaja on merkittävä henkilö, mutta sisältö oli yksipuolinen), mutta en ehtinyt tallentaa niitä ennen artikkelin poistamista. Uskaltaako tässä nyt luoda tuota artikkelia (paranneltuna) uudelleen, ettei leimaannu estetyn käyttäjän apuriksi? --Risukarhi 14. lokakuuta 2011 kello 17.01 (EEST)

Anna mennä vaan. Ei se artikkeli ole pannassa, vaan se että estetty käyttäjä tekee artikkeleita. --Harriv 14. lokakuuta 2011 kello 17.25 (EEST)

Uskaltaa. Sivun palautusta voit pyytää sivun poistaneelta ylläpitäjältä. Gopase+f 14. lokakuuta 2011 kello 17.55 (EEST)

Ei nähdäkseni maksa vaivaa palauttaa, kun oma versioni lienee alkuperäistä parempi ja muokkaushistoriaa sillä vanhalla versiolla oli vain sen alkuperäinen luominen. Loinkin jo artikkelin uudelleen. --Risukarhi 14. lokakuuta 2011 kello 17.56 (EEST)