Wienin kuvataideakatemia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wienin kuvataideakatemia
Friedrich Schillerin muistomerkki kuvataideakatemian edessä, kuva vuodelta 1898.
Sisätilojen koristelua

Wienin kuvataideakatemia (saks. Akademie der bildenden Künste Wien) on Wienissä Itävallassa sijaitseva korkeakoulu, jossa opiskellaan taideaineita. Akatemiassa on noin 900 oppilasta, joista neljännes on kotoisin Itävallan ulkopuolelta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienin kuvataideakatemia perustettiin 1692 paroni Peter Strudelin aloitteesta noudattaen Rooman Accadèmia di San Lucan ja Pariisin Académie Royalen antamaa esimerkkiä. Strudelin kuoleman johdosta 1714 koulu suljettiin väliaikaisesti, mutta se avattiin uudelleen 1726. Koulun ohjeeksi tuli opettaa maalausta, kuvanveistoa, arkkitehtuuria ja kaivertamista.[1]

Vuonna 1751 keisarinna Maria Teresian antaman säädöksen nojalla akatemiassa tehtiin hallinnollisia muutoksia. Säädöksen mukaan henkilökuntaan oli määrä kuulua rehtori, assessoreja, sihteeri ja professoreja. 1. huhtikuuta 1877 koulu avattiin uudessa rakennuksessa Wienin Schillerplatzin laidalla. Koulu sijaitsee yhä samassa rakennuksessa. Vuodesta 1920 alkaen koulu on hyväksynyt myös naisia oppilaiksi.[1]

19381945 akatemian taso laski merkittävästi tuolloin valtaa pitäneiden natsien alettua juutalaisten professorien poistamisen opettajakunnasta. Natsit asettivat myös tiukkoja säädöksiä opetukseen omien standardiensa mukaan.[1]

Koululla on ollut yliopiston asema vuodesta 1998 lähtien, mutta sen hallinto on säilynyt itsenäisenä.[1]

Hitler pyrki akatemiaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkupojasta asti innokkaasti piirtänyt 18-vuotias Adolf Hitler keräsi rohkeutensa toteuttaakseen unelmansa ja haki arvostettuun Wienin kuvataideakatemiaan 1907. Hitler oli optimistinen ja itsevarma, mutta pettyi pahasti, sillä hän karsiutui jo pääsykokeen toisessa vaiheessa. 113 hakijasta Hitler oli niiden 85 joukossa, jotka eivät päässeet sisälle.[2] Hitlerin lailla reputtaneissa oli myös kuvataideakatemian tuleva rehtori. Hitlerin kyky hahmottaa ja jäljentää rakennuksia huomattiin ja häntä kannustettiin hakemaan akatemian arkkitehtiosastolle. Tullakseen hyväksytyksi arkkitehtiosaston pääsykokeisiin Hitler olisi kuitenkin tarvinnut kahta vuotta aiemmin lopettamansa oppikoulun päästötodistuksen. ”...hylkäävä päätös iski kuin salama kirkkaalta taivaalta.”, Hitler kuvaili tunteitaan myöhemmin kirjassaan Taisteluni saatuaan tiedon reputtamisestaan.[3] Hän yritti toistamiseen seuraavana vuonna, muttei päässyt edes toiseen vaiheeseen.[2]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akatemia on jaettu seuraaviin instituutteihin:

  • Taiteet, jossa on kolme osastoa maalaukselle, piirtämiselle, visuaaliselle taiteelle, mediataiteelle ja kuvanveistolle
  • Taideteorian ja kulttuuritutkimuksen opinnot (taideteoria, filosofia, taidehistoria)
  • Konservaatio ja restaurointi
  • Luonnontieteet ja teknologia taiteessa
  • Opettajatutkinnot toisen asteen opettamista varten (käsityö, design, tekstiilitaide)
  • Taiteen ja arkkitehtuurin instituutti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Wienin kuvataideakatemian verkkosivut : historia Wienin kuvataideakatemia. Viitattu 11. syyskuuta 2007.
  2. a b John TolandandHitler, s. 25-28. Wordsworth Editions, 1976. ISBN 1-85326-676-0.
  3. Adolf Hitler: Taisteluni osa I, s. 26, 62-73. WSOY, Porvoo, 1941.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]