Warcraft-universumin rodut ja ryhmittymät

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee kuvitteellisia rotuja, jotka esiintyvät Warcraft-tietokonepelisarjan universumissa.

Liittouma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draeneit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draeneit ovat vanha rotu, joka oli jo mukana ensimmäisessä Warcraftissa. Se on myös yksi Liittouman (engl. Alliance) pelattavista roduista. He voivat valita hahmoluokikseen maagin (engl. Mage), paladiinin (engl. Paladin), metsästäjän (engl. Hunter), papin (engl. Priest), shamaanin (engl. Shaman) tai soturin (engl. Warrior). Ennen shamaanin pystyi valitsemaan vain Laumalle, mutta draeneiden myötä hahmoluokka on tullut myös Liittouman käyttöön. Draeneit ovat jakautuneet kolmeksi geneettiseksi ryhmittymäksi: Kadonneet (engl. Lost Ones), Murtuneet (engl. Broken) ja normaalit draeneit. Pelattavien draeneiden ominaisratsu on elekk, joka muistuttaa norsua.

Draeneiden historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Archimonden ja Kil'jaedenin johtamat eredarit liittyivät Palavaan Legioonaan (engl. the Burning Legion), profeetta Velenin johtamat eredarit karkasivat Naarujen aluksella Myrskynpitäjällä (engl. Tempest Keep) ja laskeutuivat örkkien kotiplaneetalle. Nämä eredarit alkoivat kutsua itseään draeneiksi eli karkoitetuiksi ja nimesivät itsensä mukaan planeetan Draenoriksi. Kolmannen Sodan aikana, kun Kael'thas Sunstrider valtasi Mykrsynpitäjän (engl. Tempest Keep) itselleen, draeneit pakenivat sen suurimmalla siivellä, Exodarilla. Exodar "putosi" Azerothin päälle ja draeneit sopivat liiton Liittouman kanssa, sillä vihaavat örkkejä, jotka tappoivat heidät melkein sukupuuttoon, ja verihaltioita, jotka vangitsivat Naarut ja sabotoivat Exodaria.

Ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset (engl. Humans) on yksi Azerothin nuorimmista roduista. Ihmiset polveutuvat paimentolaisheimosta nimeltä Arathi, joka alisti valtaansa muut ihmisheimot ja perusti Arathorin valtakunnan. Arathin itse uskotaan olevan vrykuleiden mutatoituneita lapsia. Ihmisistä on kuitenkin kehittynyt hyvin viisas ja jalo kansa. Vaikka heillä ei ole pitkää historiaa, se on sitäkin tapahtumarikkaampi. Ihmiset puhuvat yleiskieltä (engl. Common language), mikä ei ole välttämättä heidän itse luomansa. Sitä ymmärtävät monet Azerothin ja Draenorin rodut.

Toisen Sodan aikana ihmisten senaikaiset johtajat, Lordaeronin kuningas Terenas Menethil II ja kaupunkivaltio Myrskytuulen (engl. Stormwind) väliaikaisruhtinas Anduin Lothar, perustivat Liittouman. Lordaeronin ihmiset olivat Liittouman johtava kansa, kunnes Lordaeronin tuhouduttua Kolmannessa Sodassa Myrskytuulen ihmisistä tuli johtava kansa ja sen kuninkaasta, Varian Wrynnistä, koko Liittouman korkea kuningas.

Myrskytuuli toimii World of Warcraftissa ihmisten pääkaupunkina ja heidän ominaisratsunsa on hevonen.

Kääpiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöt (engl. Dwarves) ovat pienikokoisia, lähes ihmisten kaltaisia olentoja, jotka ovat hyvin kiintyneitä kiveen. Kääpiöt haudataankin yleensä kiveen, jossa onkin jo muitakin kivihautoja, ne taas sijaitsevat luolassa joka sattuu myös olemaan kiveä. Vaikka kääpiöt ovatkin niin kiintyneitä kiveen, he rakastavat myös luontoa, eivätkä tuhoa sitä, koska käyttävät rakennusaineena kiveä.

Kääpiöitä on kolmea eri klaania: Pronssiparta (engl. Bronzebeard), johon kuuluvat kääpiöt asuvat yhä Rauta-ahjossa (engl. Ironforge), kääpiöiden alkuperäisessä pääkaupungissa, Villivasara (engl. Wildhammer) sekä Hämyrauta (engl. Dark Iron). Pronssiparran kääpiöt kuuluvat Liittoumaan. Villivasarat eivät varsinaisesti kuulu siihen, mutta tekevät yhteistyötä siihen kuuluvien rotujen kanssa. Hämyraudat puolestaan palvelevat tulielementtaalien johtajaa, Ragnarosia. Pronssiparrat vihaavat heitä eniten, koska keisari Dagran Thaurissan oli vietellyt Pronssipartojen kuningas Magni Pronssiparran tyttären, Moiran.

Pelin ainoat pelattavat kääpiöt eli Pronssiparrat ratsastavat pässeillä (engl. Rams).

Kuningas Magni Pronssiparta johti alun perin Pronssipartaa. Villivasaraa johti yliherttua Falstad Villivasara. Hämyrautaa johti alun perin keisari Dagran Thaurissan. Mutta kun musta lohikäärmeaspekti Kuolonsiipi Tuhoaja (engl. Deathwing the Destroyer) palasi, Magni aktivoi yhden titaanien luoman laatan suojellakseen kansaansa, mutta muuttuikin siinä olleen kirouksen vaikutuksesta timanttipatsaaksi. Sen jälkeen kaikki kolme kääpiöklaania muuttivat takaisin Rauta-ahjoon ja kääpiöt elävät siellä Kolmen Vasaran Neuvoston (engl. Council of Three Hammers) johdolla, joka koostuu kaikkien kolmen klaanin johtajista. Dagranin kuoltua, Moirasta oli tullut Hämyraudan johtaja ja Pronssiparran johtajaksi nousi Magnin aiemmin kuolleeksi luultu veli, Muradin. Neuvosto johtaisi Rauta-ahjoa siihen asti, kunnes Dagranin ja Moiran poika, Dagran Thaurissan II, olisi tarpeeksi vanha valtaistuimelle.

Maahiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahiset (engl. Gnomes) ovat teknologian mestareita ja lahjakkaita mekaanikkoja ja seppiä. Niillä on pakkomielle aina uudenlaisten teknologisten laitteiden kehittämiseen. He asuivat alun perin kotoisin Rauta-ahjon naapurikaupungista nimeltä Gnomeregan, kunnes troggit, yksi vanhimmista Lihan Kirouksen luomista roduista valloitti sen. Kääpiöt antoivat maahisten asua Rauta-ahjossa, kunnes nämä voivat palata Gnomereganiin.

Maahiset käyttävät ominaisratsuinaan mekanokävelijöitä (engl. Mechanostriders), mekaanisia kasuaarien näköisiä olentoja. Heitä johtaa kuningas ja ylinikkari Gelbin Mekkatorsio (engl. Gelbin Mekkatorque).

Worgenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Worgenit ovat Gilneasin ihmisistä syntyneitä susimaisia ja suuria olentoja, jotka kävelevät kahdella jalalla, mutta turvautuvat kaikkiin neljään käpäläänsä juostessaan. He ovat erittäin julmia, vaarallisia ja älykkäitä olentoja, jotka eivät käytä muita aseita kuin omia kynsiään ja hampaitaan.

Worgeneille on rakennettu oma kaupunginosa yöhaltioiden pääkaupunkiin Darnassukseen (lisäosan alkuperäinen suunnitelma oli se, että kaupunginosa oltaisiin rakennettu Myrskytuuleen (engl. Stormwind)). Worgenien aloitusalue katosi ajan myötä. Pelaaja voi valita esiintyykö worgenin vai ihmisen muodossa, mutta taistelussa hän muuttuu worgeniksi. Worgeneilla ei ole ominaisratsua, vaan he juoksevat mieluummin itse omilla käpälillään. Heitä johtaa Gilneasin kuningas, Genn Harmaaharja (engl. Genn Greymane).

Worgenien historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiset worgenit olivat yöhaltioita, jotka oli muutettu susihirviöiksi puolijumala Goldrinnin hampaasta tehdyn "Elunen viikatteen" avulla. Heidät karkoitettiin Smaragdiuneen, josta arkkimaagi Arugal on vapautti heidät taistelemaan hänen rinnallaan, mutta worgenit eivät suostuneet ja alkoivat levittää kirousta, joka muutti Gilneasin ihmisiä myös worgeneiksi. Kirous on saavuttanut pandemian kaltaisen tason, ja viimeiset taistelevat ihmisyydestään. Gilneas eristäytyi ulkomaailmasta Toisen Sodan jälkeen eroten näin Liittoumasta, mutta Hyljättyjen (engl. Forsaken) aloitettua maihinnousun aikomuksenaan vallata heidän maansa ja lisäosassa Cataclysm he liittyivät Liittoumaan saadakseen maansa takaisin ja päästäkseen eroon kirouksesta.[1]

Yöhaltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöhaltiat (engl. Night Elves, puhekielessä Nelf) aloittavat pelin Teldrassilin, nykyisen Maailmanpuun, luota Kalimdorin mantereelta. Heidän pääkaupunkinsa on Darnassus, joka sijaitsee Teldrassilin juurissa. Yöhaltioiden iho on väriltään liilasta vaaleaan. Heillä ovat pitkät korvat ja he ovat pitkiä ja vahvarakenteisia. Yöhaltiamiehet ovat vielä lihaksikkaampia kuin naiset. Heidän silmänsä hohtavat valkoisina kuun valoa. Yöhaltioiden kieli on darnassia, mistä nagojen kieli nazja sekä korkeahaltiakieli thalassia polveutuvat.

Yöhaltiat olivat Azerothin peikkojen (engl. Troll) jälkeen ensimmäinen rotu. He pitävät pimeästä ja rauhasta. Yöhaltiat liittyivät Liittoumaan sen jälkeen, kun he olivat - örkit ja ihmiset apunaan - estäneet Palavaa Legionaa tuhoamasta alkuperäistä Maailmanpuuta, Nordrassilia.

Yöhaltiat voivat valita hahmoluokikseen maagin, papin, metsästäjän, roiston (engl. Rogue), druidin, soturin tai kuolonritarin (engl. Death Knight).

Yöhaltioiden ratsuina toimivat sapelihammaskissat (engl. Saber cat).

Yöhaltioiden historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvät titaanit loivat maailmaan Ikuisuuden kaivon (engl. Well of Eternity), joka houkutteli villin paimentolaisheimon asumaan lähelleen. Ikuisuuden kaivon voimat tekivät tästä kansasta viisaita ja kuolemattomia, ja he alkoivat kutsua itseään nimellä Kal'dorei eli "tähtien lapset". Heidän taikuutensa käyttö hohti ulottuvuuksien läpi Pimeyden Titaani Sargeraksen silmiin. Yöhaltioilla oli kaunis kuningatar. Sargeras kuiskutteli kuningattaren korviin valheita paremmasta maailmasta joka syntyisi jos kuningatar avaisi ulottuvuuksien välisen portin. Sargeras ja tämän demoniarmeija olivat tuhonneet jo monia ulottuvuuksia ja Azerothin vuoro olisi seuraavana. Kuningatar alkoi apureidensa, Korkeasyntyisten (engl. Highborne), kanssa avata porttia, mutta nuori Elunen papitar Tyrande Kuiskaustuuli (engl. Tyrande Whisperwind) ja tämän ystävä Malfurion Myrskyraivo (engl. Malfurion Stormrage), joka oli ensimmäinen druidi ja puolijumala Cenariuksen oppipoika, huomasivat kuningattaren hulluuden ja yrittivät estää portin synnyn.

Korkeasyntyisten karkotuksen jälkeen Malfurionista ja Tyrandesta tuli yöhaltioiden uudet johtajat.

Lauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidet (engl. Goblins) ovat yleensä lyhyitä ja vihreitä olentoja. Tyypillistä hiisille on maahisten tavoin kiinnostus teknologiaan, mekaanisuuteen ja räjähteisiin, joten ei ole ihme, että useimmat heidän keksinnöistään on tahallaan tehty vaarallisiksi käyttää; hyvänä esimerkkinä ilotuliteraketilla kulkeva ralliauto.

Hiidet ovat Warcraft-sarjassa yleensä neutraaleja puolensa suhteen. Warcraft III:ssa he auttavat Laumaa ja lisäosassa Cataclysm hiidet ovat yksi uusi Lauman pelattavista roduista. Mahdolliset hahmoluokat heille ovat soturi, metsästäjä, shamaani, roisto, maagi, manaaja (engl. Warlock), pappi ja kuolonritari. Kuitenkin suurin osa hiisistä pysyy neutraaleina.

Lauman hiidet käyttävät ratsujen sijasta yhden henkilön kulkuvälineinä kolmipyöriä (engl. Trikes). Heitä johtaa kauppiasprinssi (engl. Trade Prince) Jastor Gallywix.

Hyljätyt epäkuolleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyljätyt epäkuolleet (engl. Forsaken Undead) olivat alun perin osa Vitsausta (engl. Scourge), mutta sitten he vapautuivat Lich-kuninkaan (engl. Lich King) hallinnasta ja liittyivät korkeahaltioiden entisen vartija-kenraalin, Sylvanas Tuulijuoksijan (engl. Sylvanas Windrunner), johdolla Laumaan. Warcraft-sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa ei varsinaisesti saa päättää omaa lajiaan, vaan ne määräytyvät pelien tehtävien mukaan. Lajin saa itse valita vasta World of Warcraftissa. Pelissä epäkuolleiden hahmoluokat ovat manaaja, maagi, soturi, varas, pappi ja kuolonritari (Viimeinen saatavilla vain Wrath of the Lich King -lisäosassa.). Epäkuollut aloittaa pelin Deathknellistä, aloituslaaksosta jossa ensimmäiset tehtävät tehdään. Pääasiassa laaksossa hankkiudutaan ainaki viidennelle tasolle ennen kuin jatketaan eteenpäin. Laaksosta pääsyn jälkeen pelaaja voi suunnata Brilliin ja sieltä lähellä sijaitsevaan Alakaupunkiin (engl. the Undercity), epäkuolleiden pääkaupunkiin. Sinne ei välttämättä ole pakko mennä, käytännössä pelaaja yleensä tekee tehtäviä sen lähimaastossa. Kun on saavuttanut kymmenennen tason voi jo siirtyä muualle, ensimmäiseksi Hopeamäntymetsään (engl. Silverpine Forest). Siellä taas pystyy olemaan ainakin tasoon 20 saakka. Sitten pelaaja saakin valita oman reittinsä mitä kulkea. Epäkuolleiden ominaisratsu on tasosta 20 lähtien luurankohevonen (engl. Skeletal Horse) ja myöhemmin tasolta 40 sotaluurankohevonen (engl. Skeletal Warhorse).

Peikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peikot (engl. Trolls) ovat Azerothin vanhimpia rotuja. Peikkoja on useita heimoja ja pelattavissa oleva Laumaan liittynyt heimo on nimeltään Mustakeihäs (engl. Darkspear), joka on yksi viidakkopeikkojen roduista. Viidakkopeikot asustavat normaalisti Itäisissä Kuningaskunnissa, mutta Mustakeihään peikot seilasivat örkkien mukana Kalimdoriin Kolmannen Sodan aikana. Mustakeihästä johti siihen aikaan Sen'jin, mutta Sodan jälkeen johtajaksi nousi Vol'jin. Alun perin Lauman Sotapäällikkön asema kuului örkeille, mutta Thrallin palattua örkkien johtajaksi Garroshin kukistumisen jälkeen, hän luovutti Sotapäällikön aseman Vol'jinille. World of Warcraftissa Vol'jinin löysi ennen Cataclysmiä Orgrimmarista samasta huoneesta kuin Thrallin. Peikkojen entinen kieli, zandali, on melkein unohdettu ja monet heistä puhuvat yleiskielen aliversiota (engl. Low Common).

Mustakeihäs on Warcraft III:n ja World of Warcraftin ainoa pelattava peikkorotu. Peikot saivat isoimman roolinsa Warcraft III: The Frozen Thronen bonus-kentässä, jossa kerrotaan Lauman sankari-mestari Rexxarin tarina. Peikkojen pelattavissa olevat hahmoluokat ovat soturi, metsäsätäjä, shamaani, pappi, maagi, roisto, druidi, manaaja ja kuolonritari. Pelattavien peikkojen rodunomaisina ratsuina toimivat raptorit.

Muita viidakkopeikkojen heimoja sekä mm. metsä- ja jääpeikkojen rotujen edustajia voi löytää ympäri World of Warcraftin maailmaa monelta eri alueelta. Erityisen paljon niitä saattaa löytää mm. Stranglethorn Valesta, The Hinterlandista ja Zul'Drakista. Pelissä on myös monia eri instansseja ja raideja joiden nimi alkaa etuliitteellä Zul- ilmaisten paikan olevan peikkojen alue, esim. Zul'Farrak (5-hengen instanssi 40-50 tason hahmoille) tai Zul'Aman (10-hengen raid).

Taureenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taureenit (engl. the Tauren) on pelattava rotu Warcraft III:ssa ja World of Warcraftissa. Taureenit ovat mystisiä ja sielullisia ihmisen ja naudan risteytyksiä. Heidän johtajansa oli alun perin ylipäällikkö Cairne Verisorkka (engl. Cairne Bloodhoof). Thrall, örkkien sotapäällikkö, auttoi Cairnea kulkemaan Barrens -alueen läpi Mulgoreen ja taureenit liittyivät Laumaan sen johdosta. Cataclysmin aikoihin Garrosh Helvetinhuuto (engl. Garrosh Hellscream) haastoi Cairnen, mutta Magatha Synktoteemi (engl. Magatha Grimtotem) myrkytti Garroshin aseen ja siten edesauttoi tätä tappamaan Cairnen. Sen jälkeen päälliköksi nousi Cairnen poika, Baine. Taurenit ovat saaneet vaikutteita mm. Amerikan alkuperäisasukkaiden preeriaintiaanien kulttuurista. Taureenien pääkaupunki on Ukkosjyrkänne (engl. Thunder Bluff) ja aloituspaikka Narash Camp. Taureenien ratsuina toimivat Kodo-nimiset matelijat.

Verihaltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verihaltiat (engl. Blood Elves) ovat entisiä korkeahaltioita, jotka vaihtoivat nimensä Warcraft III:n lisäosan tapahtumien seurauksena Warcraft-pelisarjan universumissa. Verihaltiat ovat myös yksi Lauman pelattavista roduista World of Warcraftin lisäosassa The Burning Crusade. Hahmoluokkanaan he voivat olla manaajia, metsästäjiä, paladiineja, maageja, pappeja tai varkaita. Hankittuaan lisä-osan Wrath of the Lich King pelaaja saa tehtyä kuolonritarin. Cataclysm-lisäosassa verihaltiat saivat uuden hahmoluokan, soturin, jolloin soturista tuli mahdollinen hahmoluokka jokaiselle rodulle.

Verihaltiat ratsastavat linnunnäköisillä haukkakävelijöillä (engl. Hawkstriders).

Örkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Örkit (engl. Orcs) olivat Draenor-planeetan asukkaita, jotka Palavan Legioonan demonit turmelivat pahuuden puolelle. Warcraft III:ssa örkkien sankari Grom Helvetinhuuto (engl. Grom Hellscream) vapautti heidät pahuuden vallasta. Warcraftin örkit ovat isompia ja lihaksikkaampia kuin ihmiset. Heistä suurimmalla osaa on vihreä iho, mikä johtui heidän tai heidän esi-isiensä väliaikaisesta korruptiosta, koska alun perin kaikilla örkeillä oli ruskea iho. Nykyään ruskeaihoisia ovat vain Mag'Har -örkit. Örkit ovat liitossa peikkojen ja härkää muistuttavien taureenien kanssa (Warcraft III -pelistä lähtien). Warcraft II:ssa he olivat myös liitossa jättien kanssa (engl. Ogres) (jätit olivat vanhan, demonien korruptoiman Lauman orjia.). Warcraftin örkit eivät ole pohjimmiltaan pahoja, vaan joskus jopa sankarillisia. World of Warcraft -nettiroolipelissä örkki on pelattavana rotuna yhtenä Lauman jäsenistä. Örkkien kieltä ymmärtävät kaikki Lauman rodut.

Örkkejä on useita klaaneja, joista nykyiseen Laumaan kuuluvat mm. Hallasuden (engl. Frostwolf), Sotalaulun (engl. Warsong), Ukkosherran (engl. Thunderlord) ja Mok'Nathalin klaanit, Mag'Harit sekä osa Murskattu Käsi (engl. Shattered Hand) ja Mustakallio (engl. Blackrock) -klaanien örkeistä. Loput Murskatun Käden örkeistä kuuluvat Illidan Myrskyraivon (engl. Illidan Stormrage) johtamaan Fel-Laumaan (engl. Fel Horde) ja loput Mustakallion örkeistä Pimeään Laumaan (engl. Dark Horde). Muita Fel-Lauman örkkiklaaneja ovat Luunpureskelija (engl. Bonechewer), Vuotavan Ontto (engl. Bleeding Hollow), Varjokuu (engl. Shadowmoon), Naurava Kallo (engl. Laughing Skull) sekä osa Lohikäärmeenkidan (engl. Dragonmaw) örkeistä. Muut Lohikäärmeenkidan örkit kuuluvat Mustakallion ja Mustan Virnistyksen (engl. Black Tooth Grin) klaanien ohella Nefarianin kanssa työskentelevään Pimeään Laumaan.

Örkkien ratsuina toimivat sudet. Pelattavien örkkien johtajana ja koko Lauman sotapäällikkönä toimi alun perin Hallasuden heimoon kuuluva Thrall, kunnes tämä lähtiessä opiskelemaan voimakkaammaksi shamaaniksi, uudeksi sotapäälliköksi nousi Sotalaulun päällikkö ja Gromin poika, Garrosh. Garroshin kukistuttua Orgrimmarin piirityksessä, Thrall otti örkkien johtajuuden takaisin, mutta luovutti sotapäällikön aseman peikkojen johtajalle, Vol'jinille.

Liittouman ja Lauman yhteiset rodut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandareenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandareenit (engl. Pandaren) ovat pandaa muistuttavia humanoideja kaukaiselta Pandarian saarelta, jossa ulkopuoliset rodut eivät ole käyneet. Lisäosan Mists of Pandaria tapahtumissa he joutuivat osaksi Liittouman ja Lauman sotaa ja tulivat kyseisen lisäosan myötä pelattavaksi roduksi. Pelaaja aloittaa pandareenillä pelatessa neutraalina, mutta valitsee puolen tasolla 10. Lisäksi pandareenit jakavat kaikkien muiden pelattavien rotujen, paitsi worgenien ja hiisien, kesken uuden hahmoluokan, munkin (engl. Monk). [2] Munkin lisäksi pandareeni voi valita hahmoluokakseen metsästäjän, maagin, papin, roiston, shamaanin tai soturin. Pandareenien ominaisratsuja ovat lohikäärmekonnat (engl. Dragon Turtles).

Pandareenien historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12 000 vuotta sitten Moguiksi kutsutut leijonakoiria muistuttavat humanoidit hallitsivat Pandariaa. Pandareenit kuitenkin syöksivät heidän vallasta ja alkoivat rakentaa Pandariasta oman valtakunnan.[3] 10 000 vuotta sitten Muinaisten Sodan (engl. War of the Ancients) aikaan Pandarian viimeinen keisari, Shaohao, käytti Pandarian pyhien vesien voimaa. Lopulta hän muutti itsensä hengeksi ja yhdistyi Pandariaan peittäen sen maagisella sumulla ja piilottaen sen muulta maailmalta, kunnes kansansa olisi valmis kohtaamaan Azerothin vaarat. Pandareenit kuitenkin vierailivat muilla mantereilla Vaeltavan saaren (engl. the Wandering Isle) päällä matkustamalla.

Cataclysmin tapahtumien aikana sumu Pandarian ympäriltä hälveni ja pandareenit joutuivat osaksi Liittouman ja Lauman sotia ja heitä alkoi liittyä kummallekin puolelle. Meditointiin, rankkaan harjoitteluun sekä moraaliseen harkintaan perustuvan Tushuin filosfiaa kannattavat pandareenit liittyivät Aysa Pilvilaulajan (engl. Aysa Cloudsinger) johdolla Liittoumaan. Sen sijaan toimimattomuutta vastustavan ja intohimoisen Houjinin filosofian kannattajat liittyivät Ji Tulitassun (engl. Ji Firepaw) johdolla Laumaan.

Palava Legioona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nathrezimit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nathrezimit eli yleiskielellä pelkoherrat (engl. Dreadlords) olivat ensimmäinen demonirotu, jonka Sargeras värväsi Palavaan Legioonaan. Ne ovat manipuloivia ja taitavia petkuttajia. Juuri he olivat alun perin vastuussa Sargeraksen muuttumisesta pahaksi uskottelemalla tälle, ettei pahuutta voi ikinä tuhota. Tunnetuimpia pelkoherroja ovat mm. Tichondrius, Anetheron, Mephistroth, Mal'Ganis, Balnazzar, Kathra'Natir ja Varimathras.

Tichondrius oli pelkoherrojen alkuperäinen johtaja. Kolmannessa Sodassa hän vastasi myös Legioonan uuden agentin, Lich-kuninkaan, silmällä pitämisestä. Kun Archimonde oli kutsuttu Azerothiin, Vitsaus (engl. Scourge) yritettiin siirtää hänen vastuulleen, mutta Arthas sai Vitsauksen eristettyä Legioonasta juonittelemalla Illidanin tappamaan Tichondriuksen. Uudeksi johtajaksi nousi Anetheron, kunnes joutui Ajan luolaston (engl. Caverns of Time) kautta tulevaisuudesta tulleiden seikkailijoiden surmaamaksi. Pelkoherrojen tämänhetkisenä johtajana epäillään toimivan Mephistroth.

Varimathras perusti Sylvanas Tuulijuoksijan (engl. Windrunner) kanssa Hyljättyjen Epäkuolleiden ryhmittymän. Mutta Wrath of the Lich Kingin aikaan hän petti Sylvanaksen ja otti Hyljätyt komentoonsa tappaen osan Liittouman väestä. Vaikka Varimathras ajettiin tiehensä ja Sylvanas sai Hyljätyt taas komentoonsa, Liittouman johtajan, Varian Wrynnin, oli enää lähes mahdotonta osoittaa minkäänlaista luottamusta Laumaa kohtaan ja julisti heitä vastaan uuden sodan.

Man'ari eredarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Man'ari eredarit ovat eredareja, jotka muuttuivat demoneiksi liittyessään Palavaan Legioonaan. Heidän johtajistaan, Archimondesta ja Kil'jaedenista, tuli myös Sargerasin ylimmät luutnantit. Lisäksi eredarien kielestä, eredunista, tuli lopulta Palavan Legioonan tärkein puhekieli.

Archimonden yöhaltiat tapasivat aiemmin Muinaisten Sodassa, jossa hänen luultiin kuolleen, mutta hän palasi Kolmannessa Sodassa, kun Arthas ja Khel'Thuzad toivat hänet Medivhin kirjalla Azerothiin. Archimonde kuitenkin kuoli, kun Malfurion Myrskyraivo käytti Cenariuksen torvea tuhotakseen hänet.

Kil'jaeden nähtiin ensi kertaa Azerothissa vasta Kolmannessa Sodassa. Sitä ennen Kil'jaeden oli Ensimmäisessä Sodassa nähty Dreanorissa, jossa hän oli tehnyt örkkimanaaja Gul'danista käskyläisensä, joka Medivhin avustuksella johdatti korruptoidut örkit Azerothiin. Toisen Sodan jälkeen hän loi Gul'danin entisestä opettajasta, shamaani Ner'zhulista ensimmäisen Lich-kuninkaan. Kolmannen sodan jälkeen Kil'jaeden palasi Kieppuvaan Tuoneen, mutta The Burning Crusaden päivityksessä Patch 2.4 Kael'thas Sunstrider yritti Auringon kaivon (engl. The Sunwell) kautta tuoda hänet Azerothiin, mutta Auringon kaivon energiasta syntynyt avatar, Anveena Teague, teki itsestään taas osan Kaivoa heikentääkseen Kil'jaedenia ajaen tämän takaisin Tuoneen.

Annihilanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annihilanit ja heidän alalajinsa syvänköherrat (engl. Pit Lords) ovat Kieppuvassa Tuonessa asuva demonirotu, jonka Archimonde värväsi Palavaan Legioonaan. Heidän vertaan käytettiin aikoinaan örkkien korruptoimiseen. Tunnetuimpia annihilaneja ovat Magtheridon, Azgalor sekä heidän alkuperäinen johtajansa, Mannoroth.

Grom Helvetinhuuto surmasi Mannorothin Kolmannessa Sodassa lopettaen örkkien korruptoinnin lopullisesti. Sen jälkeen Azgalorista tuli annihilanien uusi johtaja, kunnes joutui Ajan Luolaston kautta tulevaisuudesta tulleiden seikkailijoiden surmaamaksi. Annihilanien tämänhetkisestä johtajasta ei ole tietoa.

Magtheridon pakeni Ulkomaihin ja ryhtyi hallitsemaan sitä. Mutta sitten The Burning Crusaden tapahtumien aikaan Illidan vangitsi Magtheridonin tämän omaan luolaan ja otti Ulkomaat hallintaansa.

Vitsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epäkuolleiden Vitsaus (engl. Undead Scourge) (tunnettu joissain suomennoksissa Kalmoruttona) oli alun perin Palavaa Legioonaa palveleva tahdottomien epäkuolleiden ryhmittymä, jonka perusti alun perin entinen örkkien suuri shamaani Ner'zhul, josta Kil'jaeden oli tehnyt ensimmäisen Lich-kuninkaan. Lich-kuninkaan koti, Jääkruunun linnake (engl. Icecrown Citadel) pystytettiin Northrendiin ja hänen toimestaan alkoi Kolmas Sota.

Vitsauksen epäkuolleet hyökkäsivät ensin Lordaeroniin ja houkuttelivat prinssi Arthas Menethilin Northrendiin, jossa hänestä tuli Lich-kuninkaan ensimmäinen kuolonritari. Vaikka Ner'zhul ensin totteli Legioonan demoneita, hän pyrki tekemään Vitsauksesta itsenäisen ja Archimonden kuoleman jälkeen he lopulta alkoivat vastustaa näitä. Lopulta Arthas vapautti Jäätyneen valtaistuimen (engl. Frozen Throne) sisältä haarniskan, jonka sisällä Ner'zhulin sielu oli. Arthas asetti sen kypärän päähänsä ja tuli uudeksi Lich-kuninkaaksi.

Neljä vuotta Kolmannen Sodan jälkeen Lich-kuningas aloitti uudet hyökkäykset Azerothiin. Kaksi vuotta kestäneen sodan jälkeen Tirion Fordringin johdolla Arthas sai surmansa. Mutta ilmeni, että Vitsauksella oli aina oltava hallitsija. Arthaksen vankina ollut ja lohikäärmeiden tulen polttama Myrskytuulen suurlordi, Bolvar Fordragon, otti tämän paikan Lich-kuninkaana pitääkseen Vitsauksen aisoissa.

Nerubialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nerubialaiset ovat muinainen hämähäkkimäinen rotu, joka polveutuu C'Thunin luoman aqir-rodun Northrendiin vaeltaneista edustajista. Ne perustivat valtakunnan nimeltä Azjol-Nerub.

Lich-kuningas Ner'zhulin alkaessa vallata Northrendiä, nerubialaiset vastustivat häntä. Ne olivat immuuneja epäkuolleeksi muuttavalle rutolle sekä Ner'zhulin telepaattiselle äänelle. Kolmannen Sodan aikan ollessaan vielä Palavan Legioonan vallassa, Ner'zhul kuitenkin lopulta tuhosi suuren osan Azjol-Nerubista ja oppi herättämään kuolleita nerubialaisia oman tahtonsa vallassa oleviksi palvelijoiksi. Näiden joukossa oli myös nerubialaisten viimeinen kuningas, Anub'arak.

Vanhat Jumalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhat Jumalat (engl. Old Gods) olivat Azerothin alkuperäiset hallitsijat. Sitten titaanit, tavoitteenaan tuoda laki ja järjestys universumiin, saapuivat. Vanhat Jumalat vastustivat titaaneja. Mutta titaanit kukistivat helposti heidän elementtaaliluutnanttinsa Ragnaros Tuliherran (engl. the Firelord), Neptulon Virranmetsästäjän (engl. the Tidehunter), Therazane Kiviäidin (engl. the Stonemother) ja Al'Akir Tuuliherran (engl. the Windlord) karkoittamalla heidät Elementaalitasoon (engl. Elemental Plane). Lopulta he tappoivat osan Vanhoista Jumalista ja heikensivät eloonjääneitä.

Myöhemmin nämä eloonjääneet heräsivät ja loivat Lihan Kirouksen (engl. Curse of Flesh), jolle ei ole vielä löydetty turvallista poistamiskeinoa ja, joka tappaisi kaikki Azerothin lihalliset rodut, jos Vanhat Jumalat tuhottaisiin kokonaan. Niinpä titaanit vangitsivat heidät maan kuoren alle. Vanhat Jumalat ovat keränneet itselleen käskyläisiä päästäkseen taas levittämään pahuuttaan Azerothin. He turmelivat mustan lohikäärmeen, Neltharion Maanvartijan (engl. the Earth-Warder) tehden hänestä Kuolonsiiven. Lisäksi heitä palveli myös Hämärän Vasara (engl. Twilight's Hammer)-niminen kultti, joita johtavaan neuvostoon kuuluivat mm. Gul'danin entinen oppilas jättimanaaja Cho'gall ja Hämärä Isä (engl. Twilight Father), joka paljastui Arkkipiispa Benedictusiksi, Pyhän Valon Kirkon (engl. Church of the Holy Light) johtajaksi.

Kääpiöarkeologi nimeltä Brann Pronssiparta (engl. Bronzebeard), kuningas Magnin veli, sai selville nykyään tunnetun tiedon titaaneista ja Vanhoista Jumalista tutkimalla titaanien rakennuttaman Ulduar-kaupungin seinäkuvia ja kirjoituksia Wrath of the Lich King-lisälevyn tarinassa. Brann jatkaa tutkimuksia Cataclysm -lisälevyn tarinassa, kaupungissa nimeltä Uldum.

World of Warcraftin lisäpäivityksessä Patch 1.9. pelaajat pääsivät haastamaan C'Thunin, Kaaoksen Jumalan. Lisäpäivityksessä Patch 3.1. taas teki ensiesiintymisensä Yogg-Saron, Kuoleman Jumala. Kolmas Vanha Jumala, N'Zoth ei ole vielä tehnyt varsinaista esiintymistä, mutta Cataclysmin päivityksessä Patch 4.3 oli mainintaa hänestä. Mists of Pandariassa paljastui, että Pandariassa asuva mantidien rotu palvoo titaanien jo tuhoamaa Vanhaa Jumalaa nimeltä Y'Shaarj, joka oli ennen kuolemaansa jättänyt Pandariaan negatiivisten tunteiden ruumiillistumina tunnetut olennot nimeltä Sha. Lauman senhetkinen sotapäällikkö, Garrosh Helvetinhuuto (engl. Garrosh Hellscream), on pyrkinyt hallitsemaan niiden voimia ja päivityksessä Patch 5.3 hän otti haltuunsa itse Y'Shaarjin sydämen. Garrosh imi itseensä kaiken voiman sydämestä Orgrimmarin piirityksen aikana, jolloin se lakkasi toimimasta.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohikäärmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohikäärmeet (engl. Dragons) ovat ikivanha rotu, jotka olivat yksi Azerothin voimakkaimmista roduista.

Lohikäärmeiden historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun titaanit olivat lyöneet Vanhat Jumalat (engl. Old Gods), he jättivät oppilaansa viisi Lohikäärmeaspektia (engl. Dragon Aspects) vartioimaan Azerothia. Nämä viisi olivat omien rotujensa ensimmäiset edustajat. Aluksi titaanien uskottiin itse luoneen lohikäärmeet, mutta 5-osaisen e-kirjasarjan Dawn of the Aspects tarinassa selvisi, että ennen oli ollut olemassa alkulohikäärmeitä (engl. Proto Dragons), joiden massiivinen johtaja, Galakrond, nieli omia jälkeläisiään muuttaen ne epäkuolleiksi. Aspektit olivat ainoat selvinneet alkulohikäärmeet ja myös ne, jotka tuhosivat Galakrondin.

Pronssiset lohikäärmeet hallitsevat aikaa. He muistuttavat kärsivällisyydeltään ja viisaudeltaan sinisiä lohikäärmeitä. Heidän aspektinsa on Nozdormu Ajaton (engl. Nozdormu the Timeless). Hän on Ajan Luolaston (engl. Caverns of Time) kautta varmistanut, että tietyt uhat, joita Azerothin asukkaat eivät itse lainkaan huomanneet vuosia sitten, tulisivat ilmi ajoissa.

Punaiset lohikäärmeet hallitsevat elämää. He ovat kaikkein uskollisimpia lohikäärmeitä maailmassa ja vannovat suojelevansa kaikkea elämää. Punaisten lohikäärmeiden aspekti on kuningatar Alexstrasza Elämäntuoja (engl. Alexstrasza the Life-Binder). Hän oli Toisen Sodan jälkeen Kuolonsiipi Tuhoajan vankina ja pakotettuna tottelemaan örkkejä. Alexstrasza kuitenkin pakeni ja muiden aspektien avulla heikensi Kuolonsiipeä vangiten hänet Grim Batoliin.

Vihreät lohikäärmeet hallitsevat luontoa ja unia. Heitä ei tosin näe muualla kuin Smaragdiunessa (engl. the Emerald Dream), paikassa jonne pääsee vain unien kautta. Vihreiden lohikäärmeiden aspekti on Ysera Uneksija (engl. Ysera the Dreamer) Hän toimi aikoinaan puolijumala Cenariuksen kasvattiäitinä. Hän on aspekteista ainoa, joka ei ole kokenut yhtä kovia traumoja kuin muut Kuolonsiiven aiheuttamista kärsimyksistä kärsineet.

Siniset lohikäärmeet hallitsivat magiaa. Kaikki maagien käyttämä ikiaikainen magia (engl. arcane magic) on peräisin heiltä. Sinisten lohikäärmeiden aspekti on Malygos Loitsunpunoja (engl. Malygos the Spellweaver). Kuolonsiipi juonitteli hänet Muinaisten Sodan aikana auttamaan häntä. Ja karkottamaan kaikki pronssiset, punaiset ja vihreät lohikäärmeet. Malygos myöhemmin katui tekojaan ja Wrath of the Lich Kingin tapahtumien aikana hän päätti poistaa kaiken magian Azerothin muiden rotujen käytöstä varmistaakseen, ettei Palava Legioona enää koskaan pääsisi uhkaamaan Azerothia. Dalaranin maagit päättivät, että Malygos oli surmattava. Malygosin kuoleman jälkeen sinisten lohikäärmeiden tulevaisuus jäi Azureogsin ja Kalecgosin (josta tuli myöhemmin uusi Sininen Aspekti) vastuulle.

Mustat lohikäärmeet hallitsevat maata, kiveä ja laavaa. He ovat tällä hetkellä ainoa Azerothin lohikäärmerotu, joka on läpensä paha. Vanhat Jumalat saivat kuiskauksillaan heidän aspektinsa, Neltharion (nykyään Kuolonsiipi), kääntymään pahaksi. Vanhat Jumalat kuiskauksillaan houkuttelivat hänet kääntymään pahaksi ja luomaan riipuksen nimeltä Lohikäärmeen Sielu (engl. Dragon Soul), joka myöhemmin sai uuden nimen: Demonin Sielu (engl. Demon Soul). Kuolonsiipi juonitteli Malygos Loitsunpunojan auttamaan häntä suunnitelmissaan. Mutta Muinaisten Sodan jälkeen muut aspektit varastivat riipuksen ja piilottivat sen suojaten sen loitsulla, jonka ansiosta Kuolonsiipi ei koskaan voisi itse käyttää sitä. Tuhansia vuosia myöhemmin Toisen Sodan jälkeen Demonin Sielu tuhottiin ja muut lohikäärmeaspektit haastoivat Kuolonsiiven ja heikensivät häntä. Kuolonsiipi vetäytyi Syväholmeeseen (engl. Deepholm). Ja niin mustien lohikäämeiden johtajuus jäi hänen vanhimman poikansa, Nefarianin, ja vanhimman tyttärensä, Onyxian, käsiin. Vaikka Nefarian ja Onyxia surmattiin, kolme vuotta entisen Lich-kuninkaan, Arthas Menethilin, kuoleman jälkeen Kuolonsiipi palasi ja herätti heidät ja puolisonsa, Sintharian, henkiin epäkuolleina. Kuolonsiipi sai avukseen myös tulielementtaalien johtajan, Ragnarosin, sekä ilmaelementtaalien johtajan, Al'Akirin.

Lopulta Lauman entinen johtaja, Thrall, sai vihiä sitä, että Lohikäämeen Sielu olisi ainut keino tuhota Kuolonsiipi ja että hänen velvollisuutensa olisi tuhota Kuolonsiipi yhdistämällä sen muiden Lohikäärmeaspektien voimiin. Ensin se piti kuitenkin käydä Ajan Luolaston kautta Muinaisten Sodassa etsimässä se. Kun Kuolonsiipi lopulta surmattiin, Aspektit menettivät voimansa ja kuolemattomuutensa. He kuitenkin uskoivat, ettei Azeroth enää tarvinnut heidän apuaan.

Murlocit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murlocit ovat sammakkomainen humanoidirotu, joka elävät merten rannoilla ja vesistöissä. Ne ovat olleet Azerohtissa jo kauan, vaikka Itäisten Kuningaskuntien roduille ne ovat aivan uusi laji. Brann Pronssiparran tutkimusten mukaan ne kehittyivät Northrendissä eläneistä gorloceista. Mutta muinaiset yksilöt elivät meressä eivätkä olleet varhaisilla maalla eläville roduille tunnettuja.

Murloceiden alalajeihin kuuluvat muun muassa kuningatar Azsharan orjuuttamat mur'gulit sekä andarian lumottujen altaiden älyllistämä kalamainen rotu, jinyu.

Nagat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nagat ovat käärmemäisiä olentoja, jotka ovat kuolemattomia haltijoiden tapaan. Nagoilla on viisi metriä pitkä häntä. He olivat ennen osa Korkeasyntyisiä, yöhaltiakuningatar Azsharan valittuja, jotka siirtyivät (nykyään tuhottuun) Azsharan palatsiin. Palatsissa oli Ikuisuuden kaivo, joka korruptoi Azsharan ja muita Korkeasyntyisiä. Kaivon vahvistamana he yrittivät tuoda Sargerasin Azerothiin. Mutta he epäonnistuivat ja tuhosivat Ikuisuuden Kaivon. Kun kaivo tuhoutui, he muuttuivat yöhaltioista nagoiksi, paeten heti merten syvyyksiin nukkumaan ja odottaamaan oikeaa aikaa. 5 000 vuotta myöhemmin nagat heräsivät ja paljastivat olemassaolonsa muulle maailmalle. Yksi heidän ryhmittymistään, jota johti leidi Vashj, liittoutui Illidanin kanssa ja houkuttelivat Kael'thas Sunstriderin johtaman verihaltiajoukon tekemään saman.

Naarut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naarut ovat ulottuvuuksien välillä kulkeva energiaperäinen rotu.

Kun Sargeras hyökkäsi Argusiin, he ilmestyivät ja auttoivat Myrskynpitäjällä profeetta Velenin johtamat eredarit, jotka kutsuivat itseään dreaneiksi, pakoon örkkien kotiplaneetalle, jonka draeneit nimesivät Draenoriksi. Naarut antoivat draeneille kyvyn käyttää Pyhää Valoa (engl. the Holy Light). Kolmannessa Sodassa draeneit pakenivat yhdellä Myrskynpitäjän siivistä, Exodarilla, Azerothiin. Muut siivet jäivät verihaltioiden valloittamiksi ja yksi Naarujen ryhmittymistä, Sha'tar, pakeni Shattrathiin, jossa heitä ryhtyivät palvelemaan Khadgar ja muut Toisessa Sodassa Draenoriin jääneet Liittouman sankarit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Worgen - Game Guide - World of Warcraft
  2. World of Warcraft: Mists of Pandarian esikatselupaneeli BlizzCon 2011-tapahtumassa
  3. Bestiary - Game Guide - World of Warcraft

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]