Warcraft-universumin rodut ja ryhmittymät

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee kuvitteellisia rotuja, jotka esiintyvät Warcraft-tietokonepelisarjan universumissa.

Liittouma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittouma (engl. Alliance) on ihmisten perustama ryhmittymä, joka on esiintynyt tavalla tai toisella kaikissa Warcraft-peleissä. Kahdessa ensimmäisessä Warcraft-peleissä he esiintyvät oman kamppanjansa sankareina ja World of Warcraftissa on yksi kahdesta sankarillisesta ryhmittymästä. Toinen ryhmittymä, Lauma, on kuitenkin heidän vihollisensa. Ihmisten lisäksi Liittoumaan kuuluivat alun perin korkeahaltiat (suurin osa erosi myöhemmin Liittoumasta), kääpiöt, maahiset. World of Warcraftissa Liittoumaan liittyvät myös yöhaltiat, draeneit, worgenit sekä Tushuin pandareenit.

Ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset (engl. Humans) ovat kaikissa Warcraft-peleissä esiintyvä rotu. Heidän kulttuurinsa muistuttaa keskiajan eurooppalaisia valtioita. Peleissä Warcraft: Orcs & Humans sekä Warcraft II: Tides of Darkness he ovat ihmisten kamppanjassa sankareita ja örkkien kamppanjassa vihollisia. Näissä peleissä ihmisten sanottiin taistelevan Taivaan nimissä ja örkit Helvetin nimissä. Mutta tämä idea hylättiin pelistä Warcraft III: Reign of Chaos alkaen.

Ihmiset ovat yksi Azerothin nuorimmista roduista. He polveutuvat paimentolaisheimosta nimeltä Arathi, joka alisti valtaansa muut ihmisheimot ja perusti Arathorin valtakunnan. Arathin itse uskotaan olevan vrykuleiden mutatoituneita lapsia. Ennen ensimmäisen Warcraft-pelin tapahtumia Arathorin maille oli muodostunut seitsemän uutta valtakuntaa, mutta tässä pelissä niistä esiteltiin vain Azerothin valtakunta (tunnettu World of Warcraftista alkaen nimellä Myrskytuuli (engl. Stormwind)). Warcraft II:ssa ihmisten muut valtakunnat, jotka oli perustettu Itäisten kuningaskuntien pohjoisosiin: Lordaeron (Liittouman perustaja), Gilneas, Stromgarde (Arathorin entinen pääkaupunki), Dalaran (perustajina Arathin velhot, joista tuli myöhemmin Kirin Tor), Kul Tiras ja Alterac. Ihmiset puhuvat yleiskieltä (engl. Common language), mikä ei ole välttämättä heidän itse luomansa. Sitä ymmärtävät monet Azerothin ja Draenorin rodut.

World of Warcraftissa ihmisille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: maagi, paladiini, pappi, roisto, manaaja, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), metsästäjä (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Heitä johtaa Myrskytuulen kuningas Varian Wrynn, joka on myös koko Liittouman korkea kuningas. Ihmisten ominaisratsuina toimivat hevoset.

Korkeahaltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeahaltiat (engl. High Elves) ovat Kalimdorista karkoitettuja Korkeasyntyisten (engl. Highborne) jälkeläisiä. He asettuivat Itäisten kuningaskuntien koillisosiin. Mutta sitten Amani-heimon peikot uhkasivat heitä. Arathorin ihmisten avulla he torjuivat uhan ja vastapalveluksena korkeahaltiat opettivat nämä käyttämään magiaa. Tämän jälkeen korkeahaltiat perustivat valtakunnan nimeltä Quel'Thalas ja nimesivät sen pääkaupungin Hopeakuuksi (engl. Silvermoon City). He myös loivat magiansa lähteeksi Auringon kaivon (engl. Sunwell), josa virtasi Ikuisuuden kaivosta mukaan otettua vettä.

Toisen sodan aikana kun Zul'jinin joukot varastivat korkeahaltioilta riimuja käyttäen niitä uusien jättimaagien (engl. Ogre Mages) kasvattaseen, jolloin haltiat liittyivät täysin haluin kääpiöiden ja maahisten tavoin osaksi Liittoumaa. Kolmannen sodan aikana Vitsauksen epäkuolleet kuitenkin hyökkäsivät Quel'Thalasiin. Auringon kaivo korruptoitui ja suuri osa korkeahaltioista sai surmansa. Heitä nostettiin kuolleista bansheeksi ja ghouleiksi muutettuina. Suurin osa selvitytyjistä liittyi prinsi Kael'thas Sunstriderin seuraan kutsuen itseään nimellä sin'dorei eli "veren lapset", tunnettu myös verihaltioina. Selvityjistä vain kymmenesosa säilytti vanhan nimensä ja oleskeli Kirin Torin suojeluksessa Dalaranissa.

Korkeahaltiat ovat nykyään osa Hopeista Liittoa (engl. Silver Covenant), joka vastustaa Lauman jäsenten hyväksymistä osaksi Kirin Toria. Heitä johtaa vartija-kenraali Vereesa Tuulijuoksija (engl. Vereesa Windrunner), jonka aviomies Rhonin oli eläessään Kirin Torin johtaja. Korkeahaltiat ovat World of Warcraftissa ei-pelattava rotu.

Kääpiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöt (engl. Dwarves) ovat pienikokoisia, lähes ihmisten kaltaisia olentoja. Kääpiöt ovat hyvin kiintyneitä kiveen, ja he olivat alun perin kaivostoimintaa. haudataankin yleensä kiveen, jossa onkin jo muitakin kivihautoja, ne taas sijaitsevat luolassa joka sattuu myös olemaan kiveä. Vaikka kääpiöt ovatkin niin kiintyneitä kiveen, he rakastavat myös luontoa, eivätkä tuhoa sitä, koska käyttävät rakennusaineena kiveä.

Kääpiöillä on kolme klaania: Pronssiparta (engl. Bronzebeard), Hämyrauta (engl. Dark Iron) ja Villivasara (engl. Wildhammer). Ja kaikki asustavat Khaz Modanin valtakunnassa. Pronssipartojen ja Villivasaroiden iho on samanvärinen kuin ihmisillä ja Hämyraudoilla on tummanharmaa iho. Pronssiparran kääpiöt kuuluvat Liittoumaan ja heidän pääkaupunkinsa on Rauta-ahjo (engl. Ironforge). Villivasarat eivät varsinaisesti kuulu siihen, mutta tekevät yhteistyötä siihen kuuluvien rotujen kanssa. Heidän pääkaupunkinsa on Aerien huippu (engl. Aerie Peak). Hämyraudat puolestaan ovat sekä Liittouman että Lauman vihollisia ja he palvelevat tulielementtaalien johtajaa, Ragnarosia. Pronssiparrat vihaavat heitä eniten, koska keisari Dagran Thaurissan oli vietellyt Pronssipartojen kuningas Magni Pronssiparran tyttären, Moiran. Dagranin kuoltua Moirasta tuli Hämyrautojen johtaja ja liitti isänsä kuoleman jälkeen heidät osaksi Liittoumaa.

World of Warcraftissa kääpiöille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, paladiini, pappi, roisto, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), maagi (lisäosasta Cataclysm alkaen), shamaani (lisäosasta Cataclysm alkaen), manaaja (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Kääpiöiden ominaisratsuina toimivat pässit (engl. Rams).

Kuningas Magni Pronssiparta hallitsi alun perin Rauta-ahjoa, mutta hänen kuoltuaan ennen Catclysmin tapahtumia, johtajiksi nousi Kolmen Vasaran Neuvosto (engl. Council of Three Hammers), joka koostuu kaikkien kolmen klaanin johtajista. Villivasaroita johti Falstad Villivasara. Dagranin kuoltua, Moirasta oli tullut Hämyraudan johtaja ja Pronssiparran johtajaksi nousi Magnin aiemmin kuolleeksi luultu veli, Muradin. Neuvosto johtaisi Rauta-ahjoa siihen asti, kunnes Dagranin ja Moiran poika, Dagran Thaurissan II, olisi tarpeeksi vanha valtaistuimelle.

Maahiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahiset (engl. Gnomes) ovat kääpiöitäkin lyhyempiä, mutta älykäs rotu, joka on lahjakas sekä taikuuden että teknologian käsittelyssä. He olivat alun perin kotoisin Rauta-ahjon naapurikaupungista nimeltä Gnomeregan, joka oli hyvin kehittynyt. Mutta taistelussa troggeja vastaan he tulivat vapauttaneeksi suuren määrän ydinjätettä. Ne, jotka altistuivat säteilylle, muuttuivat "pitalisiksi maahisiksi" (engl. Leper Gnomes), jotka olivat vainoharhaisia ja väkivaltaisia. Ne hyökkäsivät jokaisen muuta rotua olevan olennon kimppuun. Säteilyltä selvinneet maahiset asettuivat Rauta-ahjoon.

Maahisista tuli osa Liittoumaa Warcraft II:ssa. He asustivat vielä sen tapahtumien jälkeen Rauta-ahjossa, kunnes lisäosa Cataclysm tapahtumien aikaan he alkoivat tunte aitsensä ulkopuolisiksi ja alkoivat valmistella paluuta Gnomereganiin.

World of Warcraftissa maahisille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: maagi, roisto, manaaja, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), pappi (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Maahisten ominaisratsuina toimivat mekanokävelijät (engl. Mechanostriders), mekaaniset kasuaarien näköiset olennot. Heitä johtaa kuningas ja ylinikkari Gelbin Mekkatorsio (engl. Gelbin Mekkatorque).

Yöhaltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöhaltiat (engl. Night Elves, tai kal'dorei eli "tähtien lapset" heidän omalla kielellään) ovat Azerothin vanhimpia inhimillisiä rotuja. Yöhaltiat esiintyivät ensi kerran Warcraft III:ssa. 10 000 vuotta sitten normaalien yöhaltioiden sekä Korkeasyntyisten välille syntyi erimielisyyksiä. Lordi Xaviusin johdolla Korkeasyntyiset käyttivät ikiaikaisen magiansa lähdettä, Ikuisuuden kaivoa (engl. Well of Eternity), tuodakseen pahaksi kääntyneen titaani Sargeraksen Azerothiin, joka lähetti Palava Legioonaksi kutsumansa demoniarmeijan Kalimdoriin pyrkien hävitttämään Azerothista kaiken elämän. Muut titaanit olivat kuitenkin asettaneet Lohikäärmeaspektit suojelemaan maailmaa erilaisilta uhilta ja auttoivat yöhaltioita estämään Korkeasyntyisten aikeet. Taistelun seurauksena kuitenkin Ikuisuuden kaivo tuhoutui ja Kalimdor hajosi useiksi eri mantereiksi. Itäiset kuningaskunnat, Northrend ja Pandaria irtautuivat Kalimdorista ja keskelle muodostui Kurimus (engl. Maelstrom).

Yöhaltiat rakensivat uuden Ikuisuuden kaivon, joka sijaitsi maailmapuu Nordrassilin alla. Vihreän Lohikääärmeaspekti Yseran siunaamana se antoi yöhaltioille kuolemattomuuden. 10 000 vuoden yöhaltiat saivat elää rauhassa, kunnes Palava Legioona palasi Azerothiin. Liittouman ja Lauman rodut saapuivat Kalimdoriin ja liittoutuivat yöhaltioiden kanssa käydäkseen viimeiseen taisteluun Legioonaa vastaan Hyjal-vuoren huipulla. Demonilordi Archimonden saadessa surmansa Palava Legioona voitettiin taas kerran, mutta Nordrassil tuhoutui ja yöhaltiat menettivät kuolemattomuutensa. He pystyttivät uuden maailmanpuun, Teldrassilin, ja rakensivat sen oksille uuden pääkaupunkinsa, Darnassuksen. Mutta Teldrassil ei saanut lohikäärmeiltä siunausta, joten yöhaltiat jäivät kuolevaisiksi.

Yöhaltioilla on suipot korvat. Heidän ihonsa väri vaihtelee liilasta vaaleaan. Heillä ovat pitkät korvat ja he ovat pitkiä ja vahvarakenteisia. Yöhaltiamiehet ovat vielä lihaksikkaampia kuin naiset ja joillakin heistä kasvaa päähän sarvet. Heidän silmänsä hohtavat joko sinisinä tai valkoisina kuin kuun valo. Mutta yöhaltioilla, joilla uskottiin olevan suuri kohtalo, on pihkankeltaiset silmät. Yöhaltioiden hiukset ovat siniset tai vihreät.

World of Warcraftissa yöhaltioille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: druidi, metsästäjä, pappi, roisto, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), maagi (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Yöhaltioita ovat jo 10 000 vuoden ajan johtaneet arkkidruidi Malfurion Myrskyraivo (joka kuitenkin vietti suuren osan ajastaan Samaragdiunessa) sekä Elunen papitar Tyrande Kuiskaustuuli (josta tuli ennen Catalcysmin tapahtumia Malfurionin puoliso). Yöhaltioiden ominaisratsuina toimivat sapelihammaskissat (engl. Saber cat).

Draeneit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draeneit ovat osa vanhaa eredarien rotua. Toisin kuin muut eredarit, nämä pakenivat Pimeyden Titaani Sargaksen korruptiota. Nimi "draenei" tarkoittaa "karkoitettuja". He matkustivat ulottuvuuksienvälisen rodun, Naarujen, avaruusaluksella Myrskylinnoituksella (engl. Tempest Keep) läpi Kieppuvan tuonen (engl. Twisting Nether). Yli 200 vuotta ennen ihmisten ja örkkien ensimmäistä sotaa, he saapuivat örkkien kotiplaneetalle ja nimesivät sen Draenoriksi. Palava Legioona kuitenkin seurasi heitä ja korruptoi örkit hyökkäämään draeneita vastaan. Draenorin murskutauessa palasiksi Toisen sodan aikana, osa draeneista pakeni avaruusalus Myrskylinnoituksen siivellä, Exodarilla, Azerothiin. Exodar teki pakkolaskun Azuremystin saarelle. He liittyivät osaksi Liittoumaa havaittuaan ihmisten olevan heidän tavoin Pyhän Valon (engl. Holy Light) kunnioittajia.

Draeneiden ihonväri vaihtelee sinisestä ja purppuraan. Miespuoliset draeneit ovat taureenien kokoisia ja naispuoliset taas yöhaltioiden kokoisia. Heillä on samanlaiset hännät kuin liskoilla sekä kaviot kuin hevosilla. Heiltä lähtee päistään myös lonkeroita.

Draeneit mainittiin ensi kerran Warcraft II:ssa ja Warcraft III:ssa tekivät ensiesiintymisen "Kadonneet" (engl. Lost Ones), demonisen magian mutatoimat draeneit. Vähemmän mutatoituneista dreaenita taas kutsutaan "Murtuneiksi" (engl. Broken): Täysin korruptoitumattomat draeneit tekevät ensiesiintymisen vastaa World of Warcraftin lisäosassa The Burning Crusade.

Draeneit ovat The Burning Crusadessa Liittouman uusi pelattava rotu. Draeneille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, maagi, paladiini, pappi, shamaani, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Draeneiden johtajana toimii profeetta Velen. Heidän ominaisratsuina toimivat elekkit, norsua muistuttavat olennot.

Worgenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Worgenit ovat ihmissusia muistuttava rotu. He esiintyivät ensi kerran World of Warcraftissa. Alkuperäiset worgenit olivat yöhaltioita, jotka oli muutettu susihirviöiksi puolijumala Goldrinnin hampaasta tehdyn "Elunen viikatteen" avulla. Heidät karkoitettiin Smaragdiuneen, josta arkkimaagi Arugal on vapautti heidät taistelemaan hänen rinnallaan, mutta worgenit eivät suostuneet ja alkoivat levittää kirousta, joka muutti Gilneasin ihmisiä myös worgeneiksi. He ovat erittäin julmia, vaarallisia ja älykkäitä olentoja, jotka eivät käytä muita aseita kuin omia kynsiään ja hampaitaan.

Worngeiksi muuttava kirous on saavuttanut pandemian kaltaisen tason, ja viimeiset taistelevat ihmisyydestään. Gilneas eristäytyi ulkomaailmasta Toisen sodan jälkeen eroten näin Liittoumasta. Tämä ansiosta he myös säästyivät Kolmannen sodan aikana Lich-kuninkaan hyökkäyksiltä. Mutta Kuolonsiiven paluun tuhotessa Harmaaharjan muurin (engl. Greymane Wall) ja Hyljättyjen aloitettua maihinnousun aikomuksenaan vallata heidän maansa. Lisäosassa Cataclysm he liittyivät Liittoumaan saadakseen maansa takaisin ja päästäkseen eroon kirouksesta.[1]

Worgenit ovat Cataclymissä' Liittouman uusi pelattava rotu. Worgeneille on rakennettu oma kaupunginosa yöhaltioiden pääkaupunkiin Darnassukseen (lisäosan alkuperäinen suunnitelma oli se, että kaupunginosa oltaisiin rakennettu Myrskytuuleen (engl. Stormwind)). Worgenien aloitusalue katosi ajan myötä. Pelaaja voi valita esiintyykö worgenin vai ihmisen muodossa, mutta taistelussa hän muuttuu worgeniksi. Worgeneille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: druidi, metsästäjä, maagi, pappi, roisto, manaaja, soturi ja kuolonritari. Worgeneilla ei ole ominaisratsua, vaan he juoksevat mieluummin itse omilla käpälillään. Heitä johtaa Gilneasin kuningas, Genn Harmaaharja (engl. Genn Greymane).

Tushuin pandareenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tushuin filosofiaa seuraavat pandareenit ovat liittyneet osaksi Liittoumaa. Kyseinen filosofia perustuu rauhalliseen harkintaan sekä meditointiin, tiukkaan harjoitteluun ja moraaliseen ymmärrykseen. Tätä filosofiaa noudattavia pandareenejä johtaa Aysa Pilvilaulaja (engl. Aysa Cloudsinger).

Lauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauma (engl. Horde) oli alun perin örkkien ja jättien ryhmittymä, joka kahdessa ensimmäisessä Warcraft-pelissä oli Palavan Legioonan korruptoima. Tällöin he yrittivät vallata ihmisten kuningaskunnat. He olivat saaneet väliaikaisiksi liittolaisikeen myös metsäpeikot sekä hiidet Warcraft III:ssa nuori sotapäällikkö Thrall vapauttaa orjuutetut örkit ja liittoutuu Mustakeihäs-heimon peikkojen sekä Mulgoren tasangoilla elävien taureenien kanssa. Örkit olivat vähällä korruptoitua taas, kunnes siitä vastuussa ollut demoni sai surmansa. World of Warcraftissa on Lauma on yksi kahdesta sankarillisesta ryhmittymästä. Toinen ryhmittymä, Liittouma, on kuitenkin heidän vihollisensa. World of Warcraftissa örkkien, peikkojen ja taureenien lisäksi Laumaan liittyvät myös Vitsauksen vallasta vapautunut Hyljätyiksi kutsuttu epäkuolleiden ryhmittymä, verihaltiat, Kezanin hiidet sekä Huojinin pandareenit.

Örkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Örkit (engl. Orcs) olivat kahden ensimmäisen Warcraft-pelin vihollisia. Warcraft III:sta alkaen örkit ovat kuitenkin esiintyneet myös sankarillisina. Örkit ovat pääosin klaaneiksi jakautuneita virheäihoisia ja lihaksikkaita humanoideja, joilla on lyhyet syöksyhampaiden kaltaiset torahampaat. Heillä oli alun perin ruskea tai punainen iho. Heidän ihonsa värin vaihtuminen vihreäksi johtui. Kunnia on örkeille henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia. Ennen sotia shamanismilla oli heidän kulttuurissan merkittävin osa.

Kun Palava Legioona seurasi draeneita planeetta Draenorille, he korruptoivat örkit jouttamalla näille annihilanien johtajan, Mannorothin, verta. Legioonan alkeellista sotakoneistoa käyttäen he tunkeutuivat Tumman Portaalin läpi Azerothiin. He onnistuivat tuhoamaan Myrskytuulen kuningaskunnan, mutta sen kansalaiset ajoivat Lordaeronin ihmisten avustuksella örkit takaisin Dreanoeriin.

Azerothiin jääneet örkit vietiin vankileireille. Tämän aikana verenhimoisuus alkoi kadota örkeistä ja lopulta nuori örkki nimeltä Thrall pakeni Durnholdesn linnoituksesta ja yhdessä vapaana säilyneen Sotalaulu-klaanin (engl. Warsong clan) johtajan, Grom Helvetinhuudon (engl. Grom Hellscream), avulla, he muodostivat Uuden Lauman ja pakenivat laivoilla Itäisistä kuningaskunnista Vitsauksen hyökkäyksiä. Matkan aikana he rantautuivat saarille, joilla asuvat Mustakeihäs-heimon peikot liittyivät heihin Kul Tirasin uhattua heitä. Saapuessaan Kalimodriin, Thrall sai liitolaisikseen myös Cairne Verisorkan johtamat taureenit.

Mutta sitten Mannoroth ilmestyi, ja korruptoi jälleen Grom Helvetinhuudon ja tämän örkkijoukon. Korruption alla örkit surmasivat yöhaltioita suojelleen puolijumala Cenariuksen. Mutta Grom vapautui korruptiosta ja auttoi Thrallia surmaamaan Mannorothin, vaikka se maksoi Gromin hengen. Autettuaan vielä ihmisiä ja yöhaltioita kukistamaan Palavan Legioonan Hyjal-vuoren taistelussa, örkit vaelsivat autiomaahan nimeten sen Durotariksi (Thrallin isän, Durotanin, mukaan) ja perustaen sinne kaupungin nimeltä Orgrimmar (nimeten sen entien sotapäällikön, Orgrim Tuomiovasaran mukaan).

Cataclysmin aikoihin Thrallin oli keskityttävä enemmän shamaanivoimiensa kehittämiseen suojellakseen Azerothia Kuolonsiiveltä, joten hän nimitti Gromin pojan, Garrosh Helvetinhuudon, Lauman uudeksi sotapäälliköksi. Mutta toisin kuin Thrallin diplomaattinen johtamistapa, Garroshin tapa oli väkivaltaisempi ja aggressiivisempi. Hänestä tuli lopulta niin hullu ja vallanhimoinen, että suurin osa muusta Laumasta kääntyi häntä vastaan ja Liittouman kanssa syöksivät hänet vallasta. Thrall palasi örkkien johtoon, mutta nimitti peikkojen päällikön, Vol'jinin, Lauman uudeksi sotapäälliköksi.

Örkeille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, roisto, shamaani, manaaja, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), maagi (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Heidän ominaisratsuina toimivat sudet.

Jätit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätit (engl. Ogre) ovat örkkien tavoin klaaneissa elävä rotu. Heitä hallitsevat yleensä klaanien fyysisesti vahvimmat yksilöt. Mutta toisinaan maageiksi ryhtyneet jätit usein kontrolloivat klaania johtajansa auktoriteetin ulkopuolella.

Jätit olivat örkkien liittolaisia jo pelissä Warcraft: Orcs & Humans. Heillä on samanlainen rooli myös Warcraft II: Tides of Darkness.

World of Warcraftissa jätit eivät ole pelattava rotu. Alkuperäisen Lauman kukistumisen myötä heidän klaaninsa olivat levittäytyneet eri puolille Azerothia. Heistä ainoastaan Kivileka (engl. Stonemaul) -heimon jätit ovat enää Laumalle ystävällisiä, vaikka he eivät suoraan näitä enää tuekkaan.

Peikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peikot (engl. Trolls) ovat Azerothin vanhimpia rotuja. Heidät luokiteltiin alun perin metsä-, viidakko-, jää- ja aavikkopeikkoihin. He palvelevat enimmäkseen eläinhenkiä, mutta voodoo ja shamanismi ovat heidän keskuudessaan myös tunnettuja. Ennen Kalimdorin jakautumista useammaksi mantereeksi, peikot koivat suuria tappioita haltioita vastaan, eivätkä he siksi pidä näistä.

Toisessa sodassa Amani-heimon metsäheimon metsäpeikot liiittyivät Laumaan saadakseen tukea Quel'Thalasin tuhoamiseen. Mutta Orgrim Tuomiovasara epäonnistui tuen antamisessa, jolloin heidän yhteistyönsä raukesi. Warcraft III:ssa Thrallin seilatessa Kalimdoria kohti hän tutusti Sen'jinin johtamaan heimoon nimeltä Mustakeihäs (engl. Darkspear). Nämä liittyivät Laumaan örkkien auttaessa heitä taistelussa murloceja vastaan.

Sen'jinin kuoltua heimon johtajaksi nousi hänen poikansa, Vol'jin. Vol'jin oli isänsä tavoin Thrallille uskollinen, mutta vastusti avoimesti Garrosh Helvetinhuutoa tämän noustua Lauman sotapäälliköksi. Vol'jin alkoi suunnitella kapinaa sotapäällikköä vastaan. Kun Garrosh oli syösty vallasta, Thrall nimitti Vol'jinin Lauman uudeksi sotapäälliköksi.

Peikoille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, maagi, pappi, roisto, shamaani, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), druidi (lisäosasta Cataclysm alkaen), manaaja (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Heidän ominaisratsuina toimivat raptorit.

Taureenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taureenit (engl. the Tauren, shu'halo heidän omalla kielellään) ovat yksi Azerothin vanhimmista roduista. He muistuttavat nautamaisilta piirteiltään Minataurosta ja heidän kulttuurinsa muistuttaa Amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuuria. He ovat opiskelleet sekä druidismia että shamanismia.

Taureenien suurin heimo on Verisorkka (engl. Bloodhoof), jotka asustavat kaupungissa nimeltä Ukkosjyrkänne (engl. Thunder Bluff). Heitä johti jo ensiesiintymisensä aikoihin Warcraft III:ssa ylipäällikkö Cairne Verisorkka. Hänen kuoltuaan ennen Cataclysmin tapahtumia, uudeksi johtajaksi nousi Cairnen poika, Baine. Taureenit liittoutuivat örkkien ja peikkojen kanssa jo pian sen jälkeen, kun tapasivat nämä.

Taureenien nimi tulee mahdollisesti kreikkalaisesta sanasta taurus, joka tarkoittaa härkää. Englanninkielinen nimi tauren on anagrammi sanasta nature (suom. luonto).

Taureeneille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: druidi, metsästäjä, shamaani, manaaja, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), paladiini (lisäosasta Cataclysm alkaen), pappi (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Heidän ratsuina toimivat Kodo-nimiset matelijat.

Hyljätyt epäkuolleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyljätyt epäkuolleet (engl. Forsaken Undead) ovat Warcraft III:n lisäosassa The Frozen Throne esiintyvä epäkuolleiden ryhmittymä, jonka perusti bansheeksi muuttunut vartija-kenraali, Sylvanas Tuulijuoksija (engl. Sylvanas Windrunner). Illidan Myrskyraivon sekä hänen käskyläistensä hyökkäykset Northrendiin olivat heikentäneet Lich-kuninkaan voimia, jolloin Sylvanas oli saanut takaisin vapaan tahtonsa ja alkoi kerätä kokoon muita vapaan tahdon säilyttäneitä epäkuolleita nimeten heidät Hyljätyiksi ja vallaten Lordaeronin rauniot.

World of Warcraftissa Hyljätyt olivat liittyneet Laumaan, vaikka eivät paljon heistä välittäneetkään. Liittoumakin näkee suurimman osan epäkuolleista vain hirviöinä. Lordaeronin maista Hyljättyjen vallassa olivat Tirisfalin lehto ja Hopeamäntyjen metsä. Heidän pääkaupunkinaan toimii Arthaksen entinen tukikohta, Alakaupunki (engl. the Undercity). Hyljätyt pyrkivät löytämään itsellen paikan maailmasta, jossa suurin heistä vihaa heitä. Cataclysmissä heihin liittyy lisää epäkuolleita, mukaan lukien val'kyrit, joukko epäkuolleita vrykuleja.

Epäkuolleille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: maagi, pappi, roisto, manaaja, soturi, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), metsästäjä (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). heidän ominaisratsunaan toimii tasosta 20 lähtien luurankohevonen (engl. Skeletal Horse) ja myöhemmin tasolla 40 sotaluurankohevonen (engl. Skeletal Warhorse).

Verihaltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verihaltiat (engl. Blood Elves) ovat entisiä korkeahaltioita, jotka vaihtoivat nimensä Warcraft III:n lisäosan The Frozen Throne tapahtumien seurauksena. Kun Vitsaus tuhosi Quel'Thalasin ja Auringon kaivon, 90 % korkeahaltioista seurasi prinssi Kael'thas Sunstrideriä ja he alkoivat kutsua itseään "verihaltioiksi". Puolustaessaan valtakuntansa raunioita, he tulivat liittoutuneeksi nagojen kanssa. Tästä hyvästä Liittouman kenraali Garithos julisti verihaltiat maanpettureiksi ja toimitti heidät vangeiksi Dalaraniin. Leidi Vashjin johtama nagojen joukko kuitenkin vapautti verihaltiat ja he pakenivat uudelleenavatun Tumman Portaalin kautta Ulkomaihin, jossa he ryhtyivät Illidanin palvelijoiksi.

World of Warcraftissa Eversongin metsiin jäänyt verihaltioiden joukko palvelee Kaeläthasin sijasta väliaikaisruhtinas Lor'themar Theronia. Verihaltioille kehittyneen ja magiaan kohdistuvan riippuvuuden takia, Liittouma on lakannut luottamasta verihaltioihin., joten he liittyivät Laumaan ja jäivät asumaan Quel'Thalasin pääkaupunkiin, Hopeakuuhun (engl. Silvermoon City.

Verihaltiat jakautuvat kolmeen ryhmään: thalassialaiset haltiat (Lauman verihaltiat), Illidari (Illidanille ja Kael'thasille uskolliset verihaltiat) sekä Näkijät (engl. Scryers), jotka kapinoivat Kael'thasia vastaan ja pakenivat Shattrathiin Khadgarin ja Naarujen luokse.

Verihaltiat ovat The Burning Crusadessa Lauman uusi pelattava rotu. Verihaltioille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, maagi, paladiini, pappi, roisto, manaaja, kuolonritari (lisäosasta Wrath of the Lich King alkaen), soturi (lisäosasta Cataclysm alkaen) ja munkki (lisäosasta Mists of Pandaria alkaen). Verihaltioiden ominaisratsuina toimivat linnunnäköiset haukkakävelijät (engl. Hawkstriders).

Hiidet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidet (engl. Goblins) ovat yleensä lyhyitä ja vihreitä olentoja. He olivat alun perin vähä-älyisiä ja heitä pidettiin peikkojen orjina Kezanin saarella. Altistuminen Kajamite-nimiselle malmille kehitti kuitenkin heidän älyään ja he saivat tilaisuuden vapauttaa itsensä peikkojen orjuudesta. Malmin ehtyessä ja älykkyyden vähetessä hiidet alkoivat harrastaa kaupankäyntiä. Toisen sodan aikoihin he tarjosivat Laumalle teknologista tukea, mitä Liittouma oli saanut kääpiöiltä ja maahisilta. Lauman kukistumisen jälkeen suurin osa hiisistä pysyi neutraaleina.

Warcraft III:ssa ja World of Warcraftissa hiidet olivat perustaneet useita kartelleja kaupankäyntiä varten pääkaupunkinsa, Alakaivoksen (engl. Undermine), ulkopuolelle. Joillakin kauppiasprinsseillä (engl. Trade Princes)on kuitenkin läheisemmät välit Laumaan kuin Liittoumaan.

Cataclysmin aikoihin hiisien kotisaaret muuttuivat tulivuorenpurkausten takia turvattomiksi paikoiksi elää. Tehtyään haaksirikon Kadonneille saarille (engl. Lost Isles), hiidet muistivat jälleen vanhat sopimuksensa örkkien kanssa ja osa heistä hyväksyi näiden pyynnnön liittyä takaisin Laumaan. Hiisille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, maagi, pappi, roisto, shamaani, manaaja, soturi ja kuolonritari. Lauman hiisiä johtaa kauppiasprinssi Jastor Gallywix. Hiidet käyttävät ratsujen sijasta yhden henkilön kulkuvälineinä kolmipyöriä (engl. Trikes).

Huojinin pandareenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huojinin filosofiaa seuraavat pandareenit ovat liittyneet osaksi Liittoumaa. Kyseinen filosofia perustuu impulsiiviseen toimintaan sekä uskoon, jossa kodin puolustaminen on tärkeintä, hinnalla millä hyvänsä. Tätä filosofiaa noudattavia pandareenejä johtaa Ji Tulitassu (engl. Ji Firepaw).

Palava Legioona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palava Legioona (engl. The Burning Legion) on demonisten rotujen muodostama maailmojenvälinen järjestö, joka esiintyi ensi kertaa pelissä Warcraft III: Reign of Chaos. Sen perusti pahaksi kääntynyt titaani Sargeras. Legioonan tunnetuimpia rotuja ovat man'ari eredarit (kuten Archimonde ja Kil'jaeden), nathrezimit (kuten Tichondrius) ja annihilanit (kuten Mannoroth). Kukin rotu värvätty tai orjuutettu Legioonaan demonisen veren avulla. Nathrezimit olivat pahoja alun perin, mutta man'ari eredarit ja fel-örkit muuttuivat Legioonan palvelijoiksi voiman antamisen ja korruption kautta.

He olivat vastuussa kahdesta ensimmäisestä sodasta ihmisten ja örkkien välillä korruptoimalla örkkejä. Kolmannessa sodassa he saapuivat itse Azerothiin käyttäen tällä kertaa Vitsauksen luomia epäkuolleita. Huomatessaan Vitsauksen johtajan, Lich-kuninkaan, alkaneen pyrkiä itsenäiseksi. Illidan Myrskyraivo lähetettiin alun perin tuhoamaan Lich-kuningas, mutta hän epäonnistui ja hyökäsi Legioonan. Illidanin kuoleman jälkeen verihaltioiden prinssi Kael'thas yritti kutsua Kil'jaedenin Azerothiin Auringon kaivon kautta, mutta tämäkin epäonnistui.

Nathrezimit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nathrezimit eli yleiskielellä pelkoherrat (engl. Dreadlords) olivat ensimmäinen demonirotu, jonka Sargeras värväsi Palavaan Legioonaan. Ne ovat manipuloivia ja taitavia petkuttajia. Juuri he olivat alun perin vastuussa Sargeraksen muuttumisesta pahaksi uskottelemalla tälle, ettei pahuutta voi ikinä tuhota. Tunnetuimpia pelkoherroja ovat mm. Tichondrius, Anetheron, Mephistroth, Mal'Ganis, Balnazzar, Kathra'Natir ja Varimathras.

Man'ari eredarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Man'ari eredarit ovat eredareja, jotka muuttuivat demoneiksi liittyessään Palavaan Legioonaan. Heidän johtajistaan, Archimondesta ja Kil'jaedenista, tuli myös Sargerasin ylimmät luutnantit. Lisäksi eredarien kielestä, eredunista, tuli lopulta Palavan Legioonan tärkein puhekieli.

Annihilanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annihilanit ja heidän alalajinsa syvänköherrat (engl. Pit Lords) ovat Kieppuvassa Tuonessa asuva demonirotu, jonka Archimonde värväsi Palavaan Legioonaan. Heidän vertaan käytettiin aikoinaan örkkien korruptoimiseen. Tunnetuimpia annihilaneja ovat Magtheridon, Azgalor sekä heidän alkuperäinen johtajansa, Mannoroth.

Vitsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epäkuolleiden Vitsaus (engl. Undead Scourge) (tunnettu joissain suomennoksissa Kalmoruttona) oli alun perin Palavaa Legioonaa palveleva tahdottomien epäkuolleiden ryhmittymä, joka esiintyi ensi kerran pelissä Warcraft III: Reign of Chaos. Sen perusti alun perin entinen örkkien suuri shamaani Ner'zhul, josta Kil'jaeden oli tehnyt ensimmäisen Lich-kuninkaan (engl. Lich King). Lich-kuninkaan koti, Jääkruunun linnake (engl. Icecrown Citadel), pystytettiin Northrendiin ja hänen toimestaan alkoi Kolmas sota.

Vitsauksen epäkuolleet hyökkäsivät ensin Lordaeroniin ja houkuttelivat prinssi Arthas Menethilin Northrendiin, jossa hänestä tuli Lich-kuninkaan ensimmäinen kuolonritari. Vaikka Ner'zhul ensin totteli Legioonan demoneita, hän pyrki tekemään Vitsauksesta itsenäisen ja Archimonden kuoleman jälkeen he lopulta alkoivat vastustaa näitä. Lopulta Arthas vapautti Jäätyneen valtaistuimen (engl. Frozen Throne) sisältä haarniskan, jonka sisällä Ner'zhulin sielu oli. Arthas asetti sen kypärän päähänsä ja tuli uudeksi Lich-kuninkaaksi.

Neljä vuotta Kolmannen sodan jälkeen Lich-kuningas aloitti uudet hyökkäykset Azerothiin. Kaksi vuotta kestäneen sodan jälkeen Tirion Fordringin johdolla Arthas sai surmansa. Mutta ilmeni, että Vitsauksella oli aina oltava hallitsija. Arthaksen vankina ollut ja lohikäärmeiden tulen polttama Myrskytuulen suurlordi, Bolvar Fordragon, otti tämän paikan Lich-kuninkaana pitääkseen Vitsauksen aisoissa.

Vanhat Jumalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhat Jumalat (engl. Old Gods) olivat Azerothin alkuperäiset hallitsijat. Sitten titaanit, tavoitteenaan tuoda laki ja järjestys universumiin, saapuivat. Vanhat Jumalat vastustivat titaaneja. Mutta titaanit kukistivat helposti heidän elementtaaliluutnanttinsa Ragnaros Tuliherran (engl. the Firelord), Neptulon Virranmetsästäjän (engl. the Tidehunter), Therazane Kiviäidin (engl. the Stonemother) ja Al'Akir Tuuliherran (engl. the Windlord) karkoittamalla heidät Elementaalitasoon (engl. Elemental Plane). Lopulta he tappoivat osan Vanhoista Jumalista ja heikensivät eloonjääneitä.

Myöhemmin nämä eloonjääneet heräsivät ja loivat Lihan Kirouksen (engl. Curse of Flesh), jolle ei ole vielä löydetty turvallista poistamiskeinoa ja, joka tappaisi kaikki Azerothin lihalliset rodut, jos Vanhat Jumalat tuhottaisiin kokonaan. Niinpä titaanit vangitsivat heidät maan kuoren alle. Vanhat Jumalat ovat keränneet itselleen käskyläisiä päästäkseen taas levittämään pahuuttaan Azerothin. He turmelivat mustan lohikäärmeen, Neltharion Maanvartijan (engl. the Earth-Warder) tehden hänestä Kuolonsiiven. Lisäksi heitä palveli myös Hämärän Vasara (engl. Twilight's Hammer)-niminen kultti, joita johtavaan neuvostoon kuuluivat mm. Gul'danin entinen oppilas jättimanaaja Cho'gall ja Hämärä Isä (engl. Twilight Father), joka paljastui Arkkipiispa Benedictusiksi, Pyhän Valon Kirkon (engl. Church of the Holy Light) johtajaksi.

Kääpiöarkeologi nimeltä Brann Pronssiparta (engl. Bronzebeard), kuningas Magnin veli, sai selville nykyään tunnetun tiedon titaaneista ja Vanhoista Jumalista tutkimalla titaanien rakennuttaman Ulduar-kaupungin seinäkuvia ja kirjoituksia Wrath of the Lich King-lisälevyn tarinassa. Brann jatkaa tutkimuksia Cataclysm -lisälevyn tarinassa, kaupungissa nimeltä Uldum.

World of Warcraftin lisäpäivityksessä Patch 1.9. pelaajat pääsivät haastamaan C'Thunin, Kaaoksen Jumalan. Lisäpäivityksessä Patch 3.1. taas teki ensiesiintymisensä Yogg-Saron, Kuoleman Jumala. Kolmas Vanha Jumala, N'Zoth ei ole vielä tehnyt varsinaista esiintymistä, mutta Cataclysmin päivityksessä Patch 4.3 oli mainintaa hänestä. Mists of Pandariassa paljastui, että Pandariassa asuva mantidien rotu palvoo titaanien jo tuhoamaa Vanhaa Jumalaa nimeltä Y'Shaarj, joka oli ennen kuolemaansa jättänyt Pandariaan negatiivisten tunteiden ruumiillistumina tunnetut olennot nimeltä Sha. Lauman senhetkinen sotapäällikkö, Garrosh Helvetinhuuto (engl. Garrosh Hellscream), on pyrkinyt hallitsemaan niiden voimia ja päivityksessä Patch 5.3 hän otti haltuunsa itse Y'Shaarjin sydämen. Garrosh imi itseensä kaiken voiman sydämestä Orgrimmarin piirityksen aikana, jolloin se lakkasi toimimasta.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohikäärmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohikäärmeet (engl. Dragons) ovat ikivanha rotu, jotka olivat yksi Azerothin voimakkaimmista roduista. Kun titaanit olivat lyöneet Vanhat Jumalat (engl. Old Gods), he jättivät oppilaansa viisi Lohikäärmeaspektia (engl. Dragon Aspects) vartioimaan Azerothia. Nämä viisi olivat omien rotujensa ensimmäiset edustajat. Aluksi titaanien uskottiin itse luoneen lohikäärmeet, mutta 5-osaisen e-kirjasarjan Dawn of the Aspects tarinassa selvisi, että ennen oli ollut olemassa alkulohikäärmeitä (engl. Proto Dragons), joiden massiivinen johtaja, Galakrond, nieli omia jälkeläisiään muuttaen ne epäkuolleiksi. Aspektit olivat ainoat selvinneet alkulohikäärmeet ja myös ne, jotka tuhosivat Galakrondin.

Pronssiset lohikäärmeet hallitsevat aikaa. He muistuttavat kärsivällisyydeltään ja viisaudeltaan sinisiä lohikäärmeitä. Heidän aspektinsa on Nozdormu Ajaton (engl. Nozdormu the Timeless). Hän on Aikojen luolan (engl. Caverns of Time) kautta varmistanut, että tietyt uhat, joita Azerothin asukkaat eivät itse lainkaan huomanneet vuosia sitten, tulisivat ilmi ajoissa.

Punaiset lohikäärmeet hallitsevat elämää. He ovat kaikkein uskollisimpia lohikäärmeitä maailmassa ja vannovat suojelevansa kaikkea elämää. Punaisten lohikäärmeiden aspekti on kuningatar Alexstrasza Elämäntuoja (engl. Alexstrasza the Life-Binder). Hän oli Toisen Sodan jälkeen Kuolonsiipi Tuhoajan vankina ja pakotettuna tottelemaan örkkejä. Alexstrasza kuitenkin pakeni ja muiden aspektien avulla heikensi Kuolonsiipeä vangiten hänet Syväholmeen (engl. Deepholm).

Vihreät lohikäärmeet hallitsevat luontoa ja unia. Heitä ei tosin näe muualla kuin Smaragdiunessa (engl. the Emerald Dream), paikassa jonne pääsee vain unien kautta. Vihreiden lohikäärmeiden aspekti on Ysera Uneksija (engl. Ysera the Dreamer) Hän toimi aikoinaan puolijumala Cenariuksen kasvattiäitinä. Hän on aspekteista ainoa, joka ei ole kokenut yhtä kovia traumoja kuin muut Kuolonsiiven aiheuttamista kärsimyksistä kärsineet.

Siniset lohikäärmeet hallitsivat magiaa. Kaikki maagien käyttämä ikiaikainen magia (engl. arcane magic) on peräisin heiltä. Sinisten lohikäärmeiden aspekti on Malygos Loitsunpunoja (engl. Malygos the Spellweaver). Kuolonsiipi juonitteli hänet Muinaisten Sodan aikana auttamaan häntä. Ja karkottamaan kaikki pronssiset, punaiset ja vihreät lohikäärmeet. Malygos myöhemmin katui tekojaan ja Wrath of the Lich Kingin tapahtumien aikana hän päätti poistaa kaiken magian Azerothin muiden rotujen käytöstä varmistaakseen, ettei Palava Legioona enää koskaan pääsisi uhkaamaan Azerothia. Dalaranin maagit päättivät, että Malygos oli surmattava. Malygosin kuoleman jälkeen sinisten lohikäärmeiden tulevaisuus jäi Azureogsin ja Kalecgosin (josta tuli myöhemmin uusi Sininen Aspekti) vastuulle.

Mustat lohikäärmeet hallitsevat maata, kiveä ja laavaa. He ovat tällä hetkellä ainoa Azerothin lohikäärmerotu, joka on läpensä paha. Vanhat Jumalat saivat kuiskauksillaan heidän aspektinsa, Neltharion (nykyään Kuolonsiipi), kääntymään pahaksi. Vanhat Jumalat kuiskauksillaan houkuttelivat hänet kääntymään pahaksi ja luomaan riipuksen nimeltä Lohikäärmeen sielu (engl. Dragon Soul), joka myöhemmin sai uuden nimen: Demonin sielu (engl. Demon Soul). Kuolonsiipi juonitteli Malygos Loitsunpunojan auttamaan häntä suunnitelmissaan. Mutta Muinaisten Sodan jälkeen muut aspektit varastivat riipuksen ja piilottivat sen suojaten sen loitsulla, jonka ansiosta Kuolonsiipi ei koskaan voisi itse käyttää sitä. Tuhansia vuosia myöhemmin Toisen Sodan jälkeen Demonin sielu tuhottiin ja muut lohikäärmeaspektit haastoivat Kuolonsiiven ja heikensivät häntä. Kuolonsiipi vetäytyi Syväholmeeseen (engl. Deepholm). Ja niin mustien lohikäämeiden johtajuus jäi hänen vanhimman poikansa, Nefarianin, ja vanhimman tyttärensä, Onyxian, käsiin. Vaikka Nefarian ja Onyxia surmattiin, kolme vuotta entisen Lich-kuninkaan, Arthas Menethilin, kuoleman jälkeen Kuolonsiipi palasi ja herätti heidät ja puolisonsa, Sintharian, henkiin epäkuolleina. Kuolonsiipi sai avukseen myös tulielementtaalien johtajan, Ragnarosin, sekä ilmaelementtaalien johtajan, Al'Akirin.

Lopulta Lauman entinen johtaja, Thrall, sai vihiä sitä, että Lohikäämeen sielu olisi ainut keino tuhota Kuolonsiipi ja että hänen velvollisuutensa olisi tuhota Kuolonsiipi yhdistämällä sen muiden Lohikäärmeaspektien voimiin. Ensin se piti kuitenkin käydä Ajan Luolaston kautta Muinaisten sodassa etsimässä se. Kun Kuolonsiipi lopulta surmattiin, Aspektit menettivät voimansa ja kuolemattomuutensa. He kuitenkin uskoivat, ettei Azeroth enää tarvinnut heidän apuaan.

Mogut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mogut ovat kiinalaisia leijonakoiria muistuttavia humanoideja, jotka ovat kotoisin Pandariasta. He olivat alun perin titaanien palvelijoita, kunnes päättivät orjuuttaa kotimantereensa muut rodut. Vuosituhansien vallan jälkeen muut rodut pandareenien johtamina syöksivät heidät vallasta 12 000 vuotta sitten. Kukistamisestaan huolimatta mogut yrittivät vielä saada valtansa takaisin, muun muassa herättämällä kuolleista ensimmäisen keisarinsa, Lei Shenin.

Murlocit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murlocit ovat sammakkomainen humanoidirotu, joka elävät merten rannoilla ja vesistöissä. Ne ovat olleet Azerohtissa jo kauan, vaikka Itäisten Kuningaskuntien roduille ne ovat aivan uusi laji. Brann Pronssiparran tutkimusten mukaan ne kehittyivät Northrendissä eläneistä gorloceista. Mutta muinaiset yksilöt elivät meressä eivätkä olleet varhaisille maalla eläneille roduille tunnettuja.

Murloceiden alalajeihin kuuluvat muun muassa kuningatar Azsharan orjuuttamat mur'gulit sekä Pandarian lumottujen altaiden älyllistämä kalamainen rotu, jinyu.

Naarut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naarut ovat ulottuvuuksien välillä kulkeva energiaperäinen rotu.

Kun Sargeras hyökkäsi Argusiin, he ilmestyivät ja auttoivat Myrskynpitäjällä profeetta Velenin johtamat eredarit, jotka kutsuivat itseään dreaneiksi, pakoon örkkien kotiplaneetalle, jonka draeneit nimesivät Draenoriksi. Naarut antoivat draeneille kyvyn käyttää Pyhää Valoa (engl. the Holy Light). Kolmannessa Sodassa draeneit pakenivat yhdellä Myrskynpitäjän siivistä, Exodarilla, Azerothiin. Muut siivet jäivät verihaltioiden valloittamiksi ja yksi Naarujen ryhmittymistä, Sha'tar, pakeni Shattrathiin, jossa heitä ryhtyivät palvelemaan Khadgar ja muut Toisessa Sodassa Draenoriin jääneet Liittouman sankarit.

Nagat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nagat ovat käärmemäisiä olentoja, jotka ovat kuolemattomia haltijoiden tapaan. Nagoilla on viisi metriä pitkä häntä. He olivat ennen osa Korkeasyntyisiä (engl. Highbrone), yöhaltiakuningatar Azsharan valittuja, jotka siirtyivät (nykyään tuhottuun) Azsharan palatsiin. Palatsissa oli Ikuisuuden kaivo, joka korruptoi Azsharan ja muita Korkeasyntyisiä. Kaivon vahvistamana he yrittivät tuoda Sargerasin Azerothiin. Mutta he epäonnistuivat ja tuhosivat Ikuisuuden kaivon. Kun kaivo tuhoutui, he muuttuivat yöhaltioista nagoiksi, paeten heti merten syvyyksiin nukkumaan ja odottaamaan oikeaa aikaa. 5 000 vuotta myöhemmin nagat heräsivät ja paljastivat olemassaolonsa muulle maailmalle. Yksi heidän ryhmittymistään, jota johti leidi Vashj, liittoutui Illidanin kanssa ja houkuttelivat Kael'thas Sunstriderin johtaman verihaltiajoukon tekemään saman.

Nerubialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nerubialaiset ovat muinainen hämähäkkimäinen rotu, joka polveutuu C'Thunin luoman aqir-rodun Northrendiin vaeltaneista edustajista. Ne perustivat valtakunnan nimeltä Azjol-Nerub.

Lich-kuningas Ner'zhulin alkaessa vallata Northrendiä, nerubialaiset vastustivat häntä. Ne olivat immuuneja epäkuolleeksi muuttavalle rutolle sekä Ner'zhulin telepaattiselle äänelle. Kolmannen sodan aikan ollessaan vielä Palavan Legioonan vallassa, Ner'zhul kuitenkin lopulta tuhosi suuren osan Azjol-Nerubista ja oppi herättämään kuolleita nerubialaisia oman tahtonsa vallassa oleviksi palvelijoiksi. Näiden joukossa oli myös nerubialaisten viimeinen kuningas, Anub'arak.

Pandareenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandareenit (engl. the Pandaren) ovat pandaa muistuttavia humanoideja kaukaiselta Pandarian mantereelta, jossa ulkopuoliset rodut eivät olleet käyneet ennen lisäosan Mists of Pandaria tapahtumia. He tekivät ensiesiintymisensä Warcraft III:n lisäosassa The Frozen Throne, jossa panimomestari Chen Myrskykäpälä (engl. Chen Stormstout) esiintyy sivuhahmona.

Pandareenit nousivat mantereensa hallitsevaksi roduksi 12 000 vuotta sitten syöstyään vallasta mogut. Muinaisten sodan aikana Pandarian viimeinen keisari, Shaohao, käytti Pandarian pyhien vesien voimaa ja peitti maansa sumuun kätkien sen muulta maailmalta, kunnes Kuolonsiiven kukistuttua sumu alkoi hälvetä.[2] Pandareenit kuitenkin vierailivat muilla mantereilla Vaeltavan saaren (engl. the Wandering Isle) päällä matkustamalla.

Mists of Pandariassa pandareenit liittyvät uudeksi roduksi sekä Liittoumaan että Laumaan. Pelaaja aloittaa pandareenillä pelatessa neutraalina, mutta valitsee puolen tasolla 10. Pandareeneille on saatavilla seuraavat hahmoluokat: metsästäjä, maagi, pappi, roisto, shamaani, soturi ja munkki. Pandareenien ominaisratsuja ovat lohikäärmekonnat (engl. Dragon Turtles).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]