Vuosien 1917–1923 vallankumoukset
 |
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Vuosien 1917–1923 vallankumoukset | |
|---|---|
_(14595451159).jpg) Bolševikkivallankumous Moskovassa, Venäjällä. | |
| Päiväys | 8 maaliskuuta 1917–16 kesäkuuta 1923 |
| Paikka | Maailmanlaajuinen (pääasiassa Eurooppa ja Aasia) |
| Syyt | Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous |
| Tavoitteet | Maailmankommunismi, Maailmanvallankumous, Kansallinen vapautus, Konstitutionalismi, Irredentismi |
Vuosien 1917–1923 vallankumoukset olivat Venäjän vallankumouksen inspiroimien poliittisten levottomuuksien ja vallankumouksien ajanjakso joka seurasi ensimmäistä maailmansotaa. Vallankumoukset olivat pääasiassa sosialistisia tai siirtomaavallan vastaisia.
Euroopan kommunistiset vallankumoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjällä tapahtui vuonna 1917 kaksi vallankumousta, joiden seurauksena Venäjän keisarikunta kaatui. Helmikuun vallankumouksessa valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle ja lokakuun vallankumouksessa lopulta bolševikeille, jotka perustivat Venäjän neuvostotasavallan.
Vuosina 1917–1922 käytiin Venäjän sisällissota, joka päättyi Venäjän neuvostotasavallan voittoon.
Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksassa alkoi marraskuussa 1918 keisari Vilhelm II:n vastainen vallankumous, jonka seurauksena Saksasta tuli tasavalta 10. lokakuuta 1918. Sosialistit taistelivat Weimarin tasavaltaa vastaan 11. elokuuta 1919 asti.
Unkari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mihály Károlyi oli perustanut Unkarin demokraattisen tasavallan niin sanotun krysanteemivallankumouksen aikana. Maaliskuussa 1919 tapahtui uusi vallankumous, jonka seurauksena perustettiin Unkarin neuvostotasavalta. Unkarin neuvostotasavalta lakkasi olemasta Romanialaismiehityksen jälkeen.
Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1919–1920 italialaiset työläiset kapinoivat hallitusta vastaan miehittämällä tehtaita. Vallankumouksellista ajanjaksoa seurasi, fasististen mustapaitojen väkivaltainen reaktio ja marssi Roomaan.
Ei-kommunistiset vallankumoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irlanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irlannissa Pääsiäiskapina johti Irlannin itsenäisyyssotaan, jonka seurauksena Irlannista tuli itsenäinen. Irlannin tasavaltalaisliike oli nationalistinen ja populistinen eikä kommunistinen vaikka osa sen jäsenistä oli sosialisteja ja kommunisteja.
Malta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1919 Sette Giugno oli kapina, joka tunnetaan maltalaisten suorittamista mellakoista ja protesteista. Se oli maltalaisten reaktio Ensimmäisen maailmansodan jälkeen nousseisiin elinkustannuksiin.
Egypti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1919 Egyptin vallankumous oli Egyptiläisten vallankumous brittivaltaa vastaan. Vallankumouksen seurauksena Iso-Britannia tunnusti Egyptin itsenäisyyden ja uusi perustuslaki pantiin täytäntöön.
Kommunistiset vallankumoukset, jotka alkoivat vuosina 1917–1924[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Venäjän vallankumous (1917)
- Mahnovštšyna (1918)
- Krysanteemivallankumous (1918)
- Punainen viikko (Alankomaat) (1918)
- Suomen sisällissota (1918)
- Saksan vallankumous (1918–33)
- Brysselin sotilaiden neuvosto (1918)
- Vallankumoukset ja interventiot Unkarissa (1918–1920)
- Fasistinen ja anti-fasistinen väkivalta Italiassa (1919–1926)
- Limerickin neuvosto (1919)
- Kanadan työväen kapina (1919)
- Persian sosialistinen neuvostotasavalta (1919–1921)
- Georgian vallankaappausyritys (1920)
- Patagonian kapina (1920–1922)
- Mongolian vallankumous 1921
- Randin kapina (1921–1922)
- Syyskuun kansannousu (1923)
- Elokuun kansannousu (1924)
- Tataaribinäärin kansannousu (1924)
- Viron vallankaappausyritys 1924
- Kiinan sisällissota (1927–1936/1950)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Motadel, David: Waves of Revolution History Today. 4.4.2011. Viitattu 22.11.2018.
- Schmitt, Hans A.: Neutral Europe Between War and Revolution, 1917-23, s. 238–. University of Virginia Press, 1988. ISBN 978-0-8139-1153-3. Teoksen verkkoversio.
- Abraham Ascher, The Russian Revolution: A Beginner's Guide (Oneworld Publications, 2014)
- Rex A. Wade, "The Revolution at One Hundred: Issues and Trends in the English Language Historiography of the Russian Revolution of 1917." Journal of Modern Russian History and Historiography 9.1 (2016): 9-38.
- Kevin McDermott and Jeremy Agnew, The Comintern: A History of International Communism from Lenin to Stalin (Macmillan, 1996).
- Robert Service, Comrades!: A History of World Communism (2010).
- P.J. Vatikiotis, The History of Modern Egypt (4th ed., 1992).
- Kealey, Gregory S.: 1919: The Canadian Labour Revolt Labour / Le Travail. 1984. Viitattu 22.11.2018.