Irlannin vapaussota

Wikipedia
Ohjattu sivulta Irlannin itsenäisyyssota
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sotamuistomerkki Dublinissa

Irlannin vapaussota tai Irlannin itsenäisyyssota käytiin tammikuusta 1919 heinäkuuhun 1921 Brittihallinnon ja Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:n välillä.

Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden 1918 parlamenttivaaleissa Sinn Féin, äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet Lontooseen Westminsterin parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, Dáil Éireannin, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.[1]

Sotatapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRAn joukot hyökkäsivät räjähdysainelastia kuljettaneiden brittipoliisien kimppuun Tipperaryn kreivikunnassa. Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.

Kesällä 1920 Britannia julisti alueelle sotalainsäädännön, jonka nojalla kapinallisia voitiin tuomita kuolemaan tai vankileireille jopa ilman oikeudenkäyntiä. Valtionavustukset Sinn Feinin hallussa oleville alueille lakkautettiin. Nämä toimet johtivat väkivaltaisuuksien kiihtymiseen marraskuussa 1920. Samaan aikaan Intiassa Britannian kruunun joukoissa palvelevat irlantilaiset nousivat kapinaan.

Marraskuun 21. päivä vuonna 1920 tunnetaan Verisunnuntaina. Silloin kapinalliset surmasivat 14 ja haavoittivat viittä brittiupseeria ja poliisia. Viikkoa myöhemmin IRA:n Corkin yksikkö surmasi 18 brittiä. Tämä sai britit laajentamaan sotalakialuetta läntisiin kreivikuntiin.


Rauhanteko ja ajautuminen sisällissotaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 1921 britit ja irlantilaiset pääsivät sopimukseen aselevosta, ja joulukuussa allekirjoitettiin rauhansopimus. Sopimus teki Irlannista itsehallinnollisen vapaavaltion brittiläisenä dominiona, mutta jätti Pohjois-Irlannin kuusi kreivikuntaa vapaavaltion ulkopuolelle osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jonka virallinen nimi tästä lähtien onkin ollut Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Sopimuksen allekirjoitti uuden valtion pääministeri Michael Collins, joka sanoi allekirjoittavansa samalla oman kuolemantuomionsa.[2]

Rauhansopimuksen vastustajat nousivat sisällissotaan Eamon de Valeran johdolla. Sopimusta vastustaneet eivät suinkaan vastustaneet Irlannin itsenäisyyttä, mutta pitivät ehdotettua sopimusta liian suppeana, koska siihen ei sisältynyt koko Irlanti, eikä se antanut Irlannille täyttä itsenäisyyttä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Irlannin historiaa lyhyesti Irish-Finnish Society ry.
  2. BBC

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Wind That Shakes the Barley - elokuva 2006
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.