Viktor Lönnbohm
Viktor Gabriel Valfrid Lönnbohm (15. syyskuuta 1864 Paltamo – 6. elokuuta 1899 Käkisalmi[1]) oli suomalainen rakennusmestari, joka oli yksi lyhytaikaiseksi jääneen wrightiläisen työväenliikkeen aktiiveja. Hänet tunnetaan myös runoilija Eino Leinon veljenä.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lönnbohm kävi Oulussa viisi vuotta kansakoulua[2] ja toimi myöhemmin isänsä maanmittari Anders Lönnbohmin oppipoikana.[3] Vuonna 1887 metsästystä harrastanut Lönnbohm suomensi Onni Wetterhoffin muistelmateoksen Saloilta ja vesiltä nimimerkillä ”Koura”. Isänsä kuoltua vuonna 1890 hän muutti Helsinkiin ja valmistui rakennusmestariksi teollisuuskoulusta.[2]
Lönnbohm oli Helsingin työväenyhdistyksen jäsen ja aktiivisesti mukana porvarillisessa wrightiläisessä työväenliikkeessä. Vuonna 1891 perustettiin Lönnbohmin aloitteesta Helsingin Työväen Sekakuoro, jonka johtajaksi tuli säveltäjä Oskar Merikanto. Hän ajautui pian taloudellisiin vaikeuksiin takaamalla ystäviensä lainoja ja kärsi myös mielenterveysongelmista. Vuonna 1895 Lönnbohm palasi synnyinkotiinsa Hövelöön, josta hänet pian siirrettiin viimeisiksi vuosikseen Käkisalmen mielisairaalaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Viktor Gabriel Valfrid Lönnbohm 6.2.2015. Geni. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ a b c Perhe Kainuun Eino Leino -seura ry. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Öfverstyrelsen för landtmäteriet, kirje Viktor Lönnbohmille Digi – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 25.4.2016.