Vierydsånin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet

Vierydsånin vesistö (ruots. Vierydsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 83) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vierydsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 165 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuoman pääosan muodostaa noin 30 kilometriä pitkä Vierydsån, jonka latvajuoksulle ei kartoissa ole nimeä. Se muodostaa 36 kilometriä pitkän pääuoman, joka alkaa Tjurkenin ja Kalvenin järvistä (127 metriä mpy.[3] Joen keskivirtaama (MQ) on 1,1 kuutiometriä sekunnissa, mikä tekee noin 0,03 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nättrabyånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Vierydsånin vesistö on niistä pienin ja sen vuoksi se jääkin kokonaan viereisten päävesistöjen Ronnebyånin vesistön (tunnus 82) ja Bräkneånin vesistön (tunnus 84) väliin. Nättrabyånin joensuun ympäristössä on muutama mereen laskevan ojan tai puron pienin valuma-alue, joiden yhteispinta-alakin on pieni.[1]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (56,9 %), turve (2,9 %), kalliomaa (19,6 %), hiekka ja sora (1,3 %), multamaa (8,7 %), savimaa (3,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (77,4 %), soita ja kosteikkoja (0,4 %), viljelymaita (12,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,7 %) sekä joutomaita (4,6 %). Näiden lisäksi on 4,7 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierydsånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Vierydsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 1,48 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 7,62 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,15 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 1,1 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 5,6 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 8,7 m³/s on mitattu huhtikuussa 2006 ja pienin 0,1 m³/s viimeksi vuonna 2009. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva pidentää talven sateista aikaa, mutta kesät olisivat kuivia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Vierydsånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b c Vierydsån (SE622971-146074) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3917–3918, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Vierydsånin vesistö (Excel-lomake nro 425), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.