Ronnebyånin vesistö
Ronnebyånin vesistö (ruots. Ronnebyåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 82) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Ronnebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 113 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuoman pääosan muodostaa vesistön nimikkojoki Ronnebyån, joka alkaa Rottnenin järvestä ja jonka pituus on 117 kilometriä. Joki laskee Itämereen alle 0,3 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nättrabyånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Ronnebyånin vesistö on niistä toiseksi suurin. Vesistö on laajempi sen yläjuoksulla kuin alajuoksulla, ja lisäksi sen yläjuoksulla sillä on yhteistä vedenjakajaa Alsterånin vesistön (tunnus 75), Lyckebyånin vesistön (tunnus 80) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) kanssa. Vesistön länsipuolella sijaitsevat yläjuoksulla ensin Bräkneånin vesistö (tunnus 84) ja sen jälkeen alajuoksulla Vierydsånin vesistö (tunnus 83). Itäpuolella sijaitsevat vastaavasti Nättrabyånin vesistö (tunnus 81) ja alajuoksulla mereen laskevien ojien ja purojen pienten valuma-alueiden joukko.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (66,2 %), turve (8,9 %), kalliomaa (6,4 %), hiekka ja sora (1,3 %), multamaa (3,5 %), savimaa (1,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (79,1 %), soita ja kosteikkoja (2,0 %), viljelymaita (5,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,2 %) sekä joutomaita (3,0 %). Näiden lisäksi on 8,2 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ronnebyånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Ronnebyånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 9,26 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 24 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,17 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 8,2 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 25 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 28 m³/s on mitattu helmikuussa 1988 ja pienin 2 m³/s syyskuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan heikko kevättulva ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 39 patoa, joista 14,3 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 42,1 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Ronnebyånin pääuomassa on 13 vesivoimalaitosta: Ronneby, Djupafors, Kallinge, Brantafors, Verperyd, Karlsnäs, Långgölsmåla, Klåvben, Horkoneryd, Krokfjorden, Dång, Bro ja Skogsryd. Stångsmåla ån sivu-uomassa on Stångsmålan voimala. Voimaloiden yhteisteho on 14,0 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 51,2 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ronnebyån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Ronnebyånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ronnebyån (SE622777-518116) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3893–3914, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ronnebyånin vesistö (Excel-lomake nro 437), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Ronnebyån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
