Verikurjenpolvi
| Verikurjenpolvi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Geranium sanguineum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Vankkajuurakkoinen verikurjenpolvi kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsi on paksu ja harittavahaarainen. Varressa ja lehtiruodeissa on vaaleita, sirottivia hapsikarvoja. Paksuhkot ja kiiltävät lehdet ovat pyöreitä, kourasuonisia, syvään jakoisia sekä kapea- ja ehytliuskaisia. Aluslehdet ovat kukintavaiheessa usein jo kuihtuneita. Pitkäperäiset, 3–4 cm leveät kukat ovat tavallisesti yksittäin. Tummanpunaiset, matalasti lanttokärkiset terälehdet ovat huomattavasti verholehtiä pidempiä. Verikurjenpolvi kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmykset ovat karvaisia.[1]
Kasvin veri-nimi tulee verikurjenpolven heleästä syysväristä.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Verikurjenpolvea kasvaa lähes koko Euroopassa Islantia, pohjoista Fennoskandiaa ja Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Sitä tavataan myös Kaukasuksen alueelta. Pohjois-Amerikassa laji ei ole alkuperäinen.[2] Suomessa verikurjenpolvea kasvaa Etelä- ja Lounais-Suomessa Uudeltamaalta Varsinais-Suomeen. Erityisen runsas laji on Ahvenanmaalla.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Verikurjenpolvi on tyypillinen kuivien paikkojen kasvi. Sitä kasvaa kivisillä rinteillä, kuivilla niityillä ja paahteisilla kallioilla. Laji on kalkinsuosija.[1]
Käyttö [muokkaa]
Verikurjenpolvea viljellään myös koristekasvina. Laji leviää toisinaan puutarhoista luontoon.[2][4]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 305.
- ↑ a b c Den virtuella floran: Blodnäva (ruots.) Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Verikurjenpolven levinneisyys Suomessa Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Ålands flora 2008, s. 228.
Sivulta puuttuu