Vana-Koiola järv
| Vana-Koiola järv | |
|---|---|
 Järvi syyskuussa 2009 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Põlvan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kariojan valuma-alue |
| Laskuoja |
Vana-Koiola oja Lauga järveen |
| Järvinumero | VEE2124900 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87,4 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,550 km |
| Leveys | 0,190 km |
| Rantaviiva | 1,312 km [1] |
| Pinta-ala | 7,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,00037 km³ [a] |
| Keskisyvyys | 5,1 m [1] |
| Suurin syvyys | 13,2 m [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Vana-Koiola järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vana-Koiola järv [2] on Virossa Põlvamaalla Põlvan kunnassa Vana-Koiolan kylässä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 550 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 7,1 hehtaaria. Vana-Koilolan kylän haja-asutus on kerääntynyt järven ympärille alueen laajan peltoaukean keskelle. Põlvan ja Võrun välinen maantie risteää kylässä poikittaisen Tilsin ja Tsolgon välisen kylätien kanssa ja järvi jää heti risteyksen kaakkoispuolelle. Järvi on luodattu ja sen syvyydeksi on saatu 13,2 metriä. Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja se on saareton. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00037 kuutiokilometriä eli 0,37 miljoonaa kuutiometriä [a]. Järven rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä ja sen lähiympäristöön on rakennettu yli kymmenen taloa.[1][2][b]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rannat ovat paikoin jyrkät, mutta myös matalat. Rantapohja on pääasiassa hiekkaa ja soraa, mutta kaakkoispäässä on mutapohja ja sen rannalla on suota. Vedenväri on kellertävän vihreä ja näkösyvyys on 0,9 metriä. Järven syvyydestä johtuen vesi on talvisin ja kesäisin lämpötilakerrostunutta. Veden happipitoisuus on talvisin ollut hyvä sekä päällysvedessä että alusvedessä, mutta kesäisin on alusvesi kärsinyt happivajauksesta. Vuonna 1961 tutkittiin järven vesikasvillisuutta, jolloin löydettiin vain yhdeksän eri kasvilajia. Sen sijaan planktonia on paljon ja järvestä on löytynyt Virossa harvinainen vesipunkkilaji. Järvestä saadaan hyvin kalaa. Yksilömäärältää yleisimmät lajit ovat lahna, särki, ahven ja kiiski. Yleisiä ovat myös hauki ja suutari. Järveen Tamulasta tuotu ja siihen istutettu kuha viihtyy järvessä hyvin.[3]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vana-Koiola järv kuuluu Kariojan valuma-alueeseen, jossa Karioja on Võhandu jõen sivu-uoma. Järveen laskee kaksi lyhyttä metsäojaa. Sen laskuoja alkaa järven lounaispäästä ja se virtaa kaakkoon päin suoraksi kaivettuna Vana-Kojola ojana laskien 2,7 kilometrin päässä Lauga järveen. Oja jatkaa samannimisenä 1,2 kilometriä kohti lounasta yhtyen Oleskin kulmakunnalla Kariojaan. Karioja puolesta yhtyy kuuden kilometrin päässä Võhandu jõgeen, joka laskee Kuumajärveen ja joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Keskkonnaregister: Vana-Koiola järv (vee2124900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vana-Koiola järv, kalapeedia.ee, viitattu 25.8.2020