Valko-Venäjän sankari
Sivulta puuttuu Valko-Venäjän sankari (valkoven. Герой Беларусі, Heroi Belarusi, ven. Герой Беларуси, Geroi Belarusi) on korkein mahdollinen Valko-Venäjän valtion myöntämä arvonimi ja kunnianosoitus. Se perustettiin Valko-Venäjän korkeimman neuvoston toimesta 13. huhtikuuta vuonna 1995 jatkamaan Neuvostoliiton sankari -palkinnon perintöä.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Arvonimi myönnetään henkilölle, joka Valko-Venäjän nimissä suorittaa suuria saavutuksia. Tämä voi tapahtua armeijan palveluksessa, talouden alalla tai muuten suurena tekona valtion ja yhteiskunnan hyväksi. Valko-Venäjän perustuslain mukaan arvonimen myöntämisestä päättää Valko-Venäjän presidentti, ja mitali myönnetään vastaanottajalle juhlallisin menoin presidentin palatsissa Minskissä.
Toisin kuin edeltäjäänsä Neuvostoliiton sankari -arvonimeä, on Valko-Venäjän sankareita nimetty säästeliäästi - tähän päivään mennessä ainoastaan viisi henkilöä on palkittu kyseisellä kunnialla.
Sisällysluettelo |
Kunniamerkki [muokkaa]
Valko-Venäjän sankarille myönnetään kunnimerkki, Valko-Venäjän sankarin mitali (valkovenäjäksi медаль Героя Беларусі, venäjäksi медаль Героя Беларуси). Mitalin rakenne on samankaltainen kuin Neuvostoliiton sankari -kunniamerkissä. Se koostuu 33 millimetriä läpimitaltaan olevasta kultaisesta tähdestä, joka roikkuu suorakulmaisen muotoisessa kiinnityssysteemissä, mihin on viritetty Valko-Venäjän tunnusvärejä (vihreä ja punainen) esittävä nauha. Mitali painaa 19 grammaa.
Muutoin mitalin rakenne on, toki nauhan värejä lukuun ottamatta, samanlainen kuin Neuvostoliiton sankarin ja Venäjän federaation sankarin mitalissa, mutta tähden takapuolelle ei ole tehty kaiverruksia.
Ennen nykyistä versiota lanseerattiin 15. toukokuuta vuonna 1996 mitali, jonka suurimmat erot nykyiseen ovat kiinnityssysteemin puolisuunnikaan muotoinen muoto, punaiset rubiinit tähdessä. Kyseistä mitalia käytettiin kolme vuotta, kunnes se korvattiin nykyisellä.
Virallisten ohjeiden mukaan Valko-Venäjän sankarin mitalia tulisi aina kantaa kiinnitettynä rinnan vasemmalle puolelle, kaikkien muiden mitalien ja merkkien, esimerkiksi Neuvostoliiton tai Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan mitalien yläpuolella.
Valko-Venäjän sankarit [muokkaa]
Valko-Venäjän sankarin arvonimi on myönnetty ainoastaan viidelle ihmiselle, jotka kaikki ovat Valko-Venäjän kansalaisia. Yksi heistä on saanut mitalin teoistaan armeijan palveluksessa, kolme yksityisen teollisuuden parissa ja yksi teoistaan valtion ja yhteiskunnan hyväksi. Kaksi arvonimeä on myönnetty henkilön kuoleman jälkeen, ja lopuille kolmelle presidentti Aleksandr Lukašenko kunniamitalin henkilökohtaisesti.
Ensimmäisen arvonimen sai Uladzimir Karvat (ven. Vladimir Karvat), ja loput, Pavel Maryjaŭ, Mihail Kartšmit, Vital Kramko ja Aljaksandar Dubko presidentti Lukašenkon presidentillisellä julistuksella 30. kesäkuuta vuonna 2001. Nykyään heistä on elossa enää kaksi.
Uladzimir Karvat [muokkaa]
Ensimmäinen Valko-Venäjän sankariksi nimetty henkilö oli Valko-Venäjän ilmavoimien everstiluutnantti Uladzimir Karvat (Vladimir Karvat, Уладзімір Карват / Владимир Карват) (1959-1996). Karvat sai arvonimen kuolemansa jälkeen urheiden tekojensa kunniaksi. 21. marraskuuta vuonna 1996 hänen harjoituslennolla ollut Suhoi Su-27 -lentokoneensa syttyi palamaan, ja eteni suoraan kohti asutettua aluetta. Karvat käänsi konetta niin kauan, kunnes se lopulta törmäsi maahan kilometrin päähän ihmisasutuksesta Hatsištšan alueella. Samana päivänä presidentti Lukašenko julisti hänet Valko-Venäjän sankariksi.
Aljaksandar Dubko [muokkaa]
Aljaksandar Dubko (1938-2001, valkovenäjäksi Аляксандар Дубко, venäjäksi Александр Дубко, Aleksandr Dubko) oli Hrodnan alueellisen hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 1994 hän oli ehdokkaana Valko-Venäjän presidentinvaaleissa. Hän oli aiemmin myös jäsenenä Valko-Venäjän neuvostotasavallan sekä Neuvostoliiton korkeimmassa neuvostossa. Hänet julistettiin Valko-Venäjän sankariksi pitkäaikaisesta työstään Neuvostoliiton ja Valko-Venäjän kansalaisten hyväksi.
Mihail Kartšmit [muokkaa]
Mihail Kartšmit (1948-2004, valkovenäjäksi Міхаіл Карчміт) oli Niaśvižissa, Minskin alueella sijaitsevan maatalouskombinaatti Snovin (Агрокомбинат "Снов") puheenjohtaja. Hän sai arvonimen epäitsekkäästä työstään ja urhoollisista ponnistuksistaan maataloustuotannon kehittämiseksi.
Vital Kramko [muokkaa]
Vital Kramko (s. 1941, valkovenäjäksi Віталь Крамко (Крэмко), venäjäksi Виталий Кремко, Vitali Kremko) on Hrodnan alueella sijaitsevan maatalouskombinaatti Oktjabrin (Октябрь, "lokakuu") puheenjohtaja. Kramko sai Kartšmitin tapaan arvonimen epäitsekkäästä työstään ja urhoollisista ponnistuksistaan maataloustuotannon kehittämiseksi.
Pavel Maryjaŭ [muokkaa]
Pavel Maryjaŭ (s. 1938, valkovenäjäksi Павел Марыяў, venäjäksi Павел Мариев, Pavel Marijev) oli sankariksi julistamisensa aikaan Valko-Venäjän autotehtaan (БелАЗ) päällikkö. Hän sai sankarin arvonimen epäitsekkäästä työstään ja urhoollisista ponnistuksistaan kotimaisen autojen valmistuksesta.[1] Tällä hetkellä Maryjau on jäsenenä "talous-, budjetti-, ja finanssineuvostossa" sekä tasavallan neuvostossa (Совет Республики/Савет Рэспублікі).
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
