Hrodna

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Гро́дна, Гро́дно
Hrodna, Grodno
Hrodnan vaakuna
vaakuna sijainti
Sijainti 53°40′12″N, 23°50′05″E
Valtio Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Perustamisvuosi 1127 (maininta)
Väkiluku 316 700 (2004)
Pinta-ala km²
Väestötiheys as./km²
Korkeus noin 95-160 m mpy
Kaupunginjohtaja Alexander Antonenko
Sivusto Hrodnan (alueen ja kaupungin) virallinen sivusto (venäjäksi)

Hrodna (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa on 316 700 asukasta (2004)[1]. Se on Hrodnan alueen ja piirin pääkaupunki. Kaupungin läpi virtaa Niemen-joki.

Kaupungissa on lääketieteellinen yliopisto, jossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Sijaintinsa vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi roomalais-katolisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kaupunki on mainittu ensi kertaa jo Nestorin kronikassa 1127. 1250-luvulla se jäi Liettuan pakanoiden valtaamaksi ja Liettuan suuriruhtinaskunnalle ja Puola-Liettualle. Vuonna 1795 Venäjä sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa.

Näkymä Niemen-joen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan
Katolinen Pyhän Francisco Xavierin kirkko

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Minskissä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maalikuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 % juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön ja koulut suljettiin.

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin jälleen kiivaita taisteluja Puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20-22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle ja se liitettiin Valkovenäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941 ja heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

[muokkaa] Rakennuksia ja korkeakouluja

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston [2] sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin [3] kotikaupunki. Yliopistot ovat Hrodnan valtiollinen Yanka Kupalan yliopisto, Hrodnan valtiollinen lääketieteellinen yliopisto ja Hrodnan valtiollinen maatalousyliopisto. Ylempi teologinen katolinen seminaari on yksityinen, roomalais-katolistia pappeja opettava korkeakoulu. Näiden lisäksi korkeakoulutusta jakaa kaupungissa ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste [4] .


[muokkaa] Lähteet

  1. Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog), 2005. 1:500 000, sivu 71. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  2. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  3. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  4. The Belarusian State Academy of Music: The Belarusian State Academy of Music - Departments Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta lisää

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hrodna.

Henkilökohtaiset työkalut