Värimorsinko
Sivulta puuttuu | Värimorsinko | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Isatis tinctoria L.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Värimorsinko Wikispeciesissä |
Värimorsinko eli morsinko[2] (Isatis tinctoria) on kaksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Sitä on viljelty värikasvina siitä saatavan sinisen, kasvivärjäyksessä käytettävän väriaineen takia.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys [muokkaa]
Värimorsinko kasvaa villinä Kaukasuksella ja isoissa osissa Aasiaa, mutta viljelyjäänteenä sitä löytyy liki koko Euroopasta. Suomessa kasvi kasvaa luonnonvaraisena Saaristomeren alueella, Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilla. Se viihtyy kivi-, sora- ja hiekkarannoilla. Suomessa luonnonvarainen värimorsinko on harvinainen.
Eurooppalaiset veivät värimorsingon Pohjois-Amerikkaan 1700-luvulla, ja kasvi on levinnyt siellä rikkaruohoksi asti.[3]
Tuntomerkit [muokkaa]
Värimorsingon varsi on jäykkä ja haarainen, kukat keltaisissa kukinnoissa. Se muistuttaa ulkonäöltään rypsiä, mutta tarkkaan katsoen kukkien terälehdet ovat teräväkärkisemmät, ja heteet selvemmin esillä.
Käyttö ja historia [muokkaa]
Sininen väriaine on kasvikunnassa harvinaista. Värimorsingon siemeniä löytyy jo kivikauden asutuksen jäljiltä.
Sininen väriaine on värimorsingossa värittömän indikaanin muodossa olevaa indigo-väriaineen esiastetta. Aidosta indigokasvista saadaan syvempi sininen kuin värimorsingosta, mutta värimorsingon sininen on kestävämpää. Kun eurooppalaiset löysivät meritien Intiaan, indigon tuonti syrjäytti kotimaisen värimorsingon kysynnän.[4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ ITIS
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Dyers woad Noxious Weeds
- ↑ Hintsanen, Päivi: Coloria.net
