Uudenkylän kartano
Uudenkylän kartano oli Nastolan Uudessakylässä nykyisen Mustakallion tilan mailla vuosina 1879–1949 sijainnut kartano.[1][2][3]
Uudenkylän kartano perustettiin vuonna 1879 erottamalla se Toivonojan kartanosta sen jälkeen kun vuonna 1870 Riihimäki–Pietari-rata avattiin. Kartanon tuottamaa juustoa, viljaa ja sahatavaraa vietiin Viipuriin ja Pietariin. Kartanoon yhdistettiin vielä 1890-luvulla Heikkerön perintötilasta Vanha-Heikkerö-niminen puolikas.[1]
Vuonna 1916 kartanon omistajiksi tulivat Forsellesien jälkeen Edvin Johan Gahmberg (1881–1957) ja hänen vaimonsa Saima Selma Gahmberg o. s. Gummerus (k. 1929).[4] Heidän toimestaan kartanon peltoalaa lisättiin raivaamalla, kartanoon rakennettiin suuri sikala ja sahatavaran tuotantoa lisättiin. Kartanon puutarha kasvihuoneineen alkoi kuitenkin rappeutua kun kartanon emäntä sairastui tuberkuloosiin ja joutui olemaan kalliissa hoidoissa Ranskassa. Lopullisesti kartano hävisi sahan konkurssin, omaisuuden jaon ja talvisodan ja jatkosodan jälkeen tapahtuneen Uuteenkylän tulleen siirtoväen asuttamisen vuoksi. Kartanon viimeinen isäntä oli Edvin Gahmbergin poika Kaj Gahmberg. Hylätyn kartanon päärakennus paloi vuonna 1949. Nykyisin kartanon rakennuksista on jäljellä vain kivijalkoja. Villiintynyt kartanopuisto sijaitsee raunioiden länsi- ja eteläpuolella. [1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Uudenkylän kartano katosi kahdessa sodassa - kartanon tarinaa tallennetaan Nastolassa, Yle uutiset 4.8.2014
- ↑ Nastola-tietoutta : Uudenkylän kartano
- ↑ a b Teemu Tiainen ja Hannu Takala : Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 26.5.–25.6.2014, sivu 17-18 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1901 : matrikkelinumero 27173
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]