Tuomo Tuomi
Tuomo Tapio Tuomi (26. lokakuuta 1929 Kouvola – 24. marraskuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori, oppiarvoltaan filosofian lisensiaatti (Helsingin yliopisto 1965[1]). Hän toimi Sanakirjasäätiön johtajana (1966–1976) sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ensimmäisenä johtajana (1976–1994).[2]
Tuomi tutki etenkin Suomen murteita. Hän kirjoitti muun muassa sanan letto merkityksen muuntumisesta Suomen eri alueilla käyttäen apuna maankohoamiskronologiaa.[3]
Tuomi toimi Suomen murteiden sanakirjan (SMS) neljän ensimmäisen osan päätoimittajana ja laati suomen kielen ensimmäisen käänteissanakirjan. Hän toimi myös Virittäjän päätoimittajana 1971–1979 ja Kielipostin päätoimittajana 1986–1993.[2] Viimeisinä elinvuosinaan hän oli Itämerensuomalaisen kielikartaston (Atlas linguarum fennicarum, ALFE) päätoimittaja.[1]
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomi sai merkittäviä tunnustuksia:[2]
- Marianmaan risti Suomen ja Viron suhteiden kehittämisestä.
- Suomen leijonan komentajamerkki
- Joensuun yliopiston kunniatohtori
- Turun yliopiston kunniatohtori
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nuolijärvi, Pirkko: Suomen murteiden tuntija ja tutkija on poissa – professori Tuomo Tuomi. (Arkistoitu – Internet Archive) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 5.12.2011. Viitattu 3.1.2012.
- ↑ a b c Kuolleet. Helsingin Sanomat 3.1.2011, s. C 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tuomi, Tuomo: Älä letolle mene! Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 72.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuomi, Tuomo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
