Tunturikiviyrtti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunturikiviyrtti
Illustration Woodsia alpina0.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Pteridopsida
Lahko: Polypodiales
Heimo: Kiviyrttikasvit Woodsiaceae
Suku: Kiviyrtit Woodsia
Laji: alpina
Kaksiosainen nimi
Woodsia alpina
(Bolton) Gray
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tunturikiviyrtti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunturikiviyrtti Commonsissa

Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava saniaislaji. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa ja se on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikiviyrtti kasvaa korkeintaan 20 cm mittaiseksi. Lyhyestä ja pystystä maavarresta kimppuina kasvavat lehdet ovat kertaalleen parilehdykkäisiä. Lehtiruoti ja keskiranka ovat harvakarvaisia ja -suomuisia. Lehtilavan muoto vaihtelee kapeanpuikeasta tasasoukkaan ja kapean vastapuikeaan. Lehdykät ovat liuskaisia, alta kaljuja tai harvasuomuisia ja -karvaisia. Lehdyköitten muoto vaihtelee leveänpuikeista kolmiomaisiin. Itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä, pitkien katesuomukarvojen ympyröimiä. Tunturikiviyrtin itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa. Vanhat lehtiruotien tyviosat jäävät törröttämään moniksi vuosiksi kasvin juureen.[2]

Lähilajeista tunturikiviyrtti muistuttaa eniten karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis) sekä myös kaljukiviyrttiä (W. glabella). Lajien välisiä risteymiä tunnetaan.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikiviyrttiä kasvaa hyvin laajalla mutta hajanaisella alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa lajia tavataan Islannissa, Fennoskandiassa, Pyreneillä, Alpeilla ja Pohjois-Venäjällä. Aasiassa lajia tavataan Kaukasuksella, Siperiassa ja Himalajalla. Pohjois-Amerikassa laji kasvaa lähinnä Alaskassa ja Pohjois-Kanadassa. Sitä tavataan myös Grönlannissa.[3] Suomessa tunturikiviyrttiä kasvaa hajanaisesti koko maassa Länsi-Suomea lukuun ottamatta. Yleisimmillään laji on Lapissa ja Kuusamon alueella.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikiviyrtti kasvaa kallionraoissa. Laji on kalkinsuosija.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 8.10.2011.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 54.
  3. a b Den virtuella floran: Fjällhällebräken (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 8.10.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tunturikiviyrtin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 8.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]