Tunturikiviyrtti
| Tunturikiviyrtti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: | Kiviyrttikasvit Woodsiaceae |
| Suku: | Kiviyrtit Woodsia |
| Laji: | alpina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava saniaislaji. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa ja se on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolella.[1]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunturikiviyrtti kasvaa korkeintaan 20 cm:n mittaiseksi. Lyhyestä ja pystystä maavarresta kimppuina kasvavat lehdet ovat kertaalleen parilehdykkäisiä. Lehtiruoti ja keskiranka ovat harvakarvaisia ja -suomuisia. Lehtilavan muoto vaihtelee kapeanpuikeasta tasasoukkaan ja kapean vastapuikeaan. Lehdykät ovat liuskaisia, alta kaljuja tai harvasuomuisia ja -karvaisia. Lehdyköitten muoto vaihtelee leveänpuikeista kolmiomaisiin. Itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä, pitkien katesuomukarvojen ympyröimiä. Tunturikiviyrtin itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa. Vanhat lehtiruotien tyviosat jäävät törröttämään moniksi vuosiksi kasvin juureen.[2]
Lähilajeista tunturikiviyrtti muistuttaa eniten karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis) sekä myös kaljukiviyrttiä (W. glabella). Lajien välisiä risteymiä tunnetaan.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunturikiviyrttiä kasvaa hyvin laajalla mutta hajanaisella alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa lajia tavataan Islannissa, Fennoskandiassa, Pyreneillä, Alpeilla ja Pohjois-Venäjällä. Aasiassa lajia tavataan Kaukasuksella, Siperiassa ja Himalajalla. Pohjois-Amerikassa laji kasvaa lähinnä Alaskassa ja Pohjois-Kanadassa. Sitä tavataan myös Grönlannissa.[3] Suomessa tunturikiviyrttiä kasvaa hajanaisesti koko maassa Länsi-Suomea lukuun ottamatta. Yleisimmillään laji on Lapissa ja Kuusamon alueella.[4]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunturikiviyrtti kasvaa kallionraoissa. Laji on kalkinsuosija.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 8.10.2011.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 54.
- ↑ a b Den virtuella floran: Fjällhällebräken (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 8.10.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tunturikiviyrtin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 8.10.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjolan kasvien pauloissa: Woodsia alpina – tunturikiviyrtti
- Kasviatlas 2022: Tunturikiviyrtin levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina)
- ITIS: Woodsia alpina (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Woodsia alpina (englanniksi)
- Flora of North America: Woodsia alpina (englanniksi)
| ||||||||||