Tunnustukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunnustukset
Confessiones
Augustinuksen Tunnustusten keskiaikainen käsikirjoitus.
Augustinuksen Tunnustusten keskiaikainen käsikirjoitus.
Alkuperäisteos
Kirjailija Augustinus
Kieli latina
Genre omaelämäkerta
Julkaistu 397–398
Suomennos
Suomentaja Otto Lakka
Kustantaja SLEY-kirjat
Julkaistu 1947, 1981
Ulkoasu sidottu (2. painos)
Sivumäärä 394 (1. painos), 457 (2. painos)
ISBN 951-617-486-8
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tunnustukset (lat. Confessiones) on kirkkoisä Augustinuksen omaelämäkerrallinen teos, joka koostuu kolmestatoista kirjasta. Sitä pidetään yleisesti maailmankirjallisuuden ensimmäisenä omaelämäkertana.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustinus eli ja kirjoitti 300-luvun lopussa ja 400-luvun alussa. Teoksen Tunnustukset hän kirjoitti noin vuosina 397398. Tuolloin Augustinus oli noin 40-vuotias. Näin kirja ei ole Augustinuksen elämän täydellinen elämäkerta; kirjan kirjoittamisen jälkeen hän eli vielä pitkään ja kirjoitti muun muassa merkittävimmän teoksensa Jumalan valtio.

Kirjaa pidetään yleisesti ensimmäisenä länsimaisena omaelämäkertana, ja se antoi vaikutteita kristillisille kirjoittajille seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi, koko keskiajalle. Teos on merkittävä myös teologisesti ja filosofisesti, sillä Augustinus mietiskelee siinä oman elämänsä lisäksi Jumalaa, maailmaa, luomista, ikuisuuden ja ajan olemusta sekä muun muassa muistin toimintaa. Kirjan useimmat suomennokset (ja muut käännökset) ovat lyhennelmiä, joista on poistettu filosofista aineistoa.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustinus kertoo kirjassa omasta syntisenä kuvaamastaan nuoruudesta ja kääntymyksestään kristinuskoon. Teos sisältää yhtenäisen selonteon hänen ajattelunsa kehityksestä, ja se on laajamittaisin yhden henkilön elämää kuvaava kertomus neljänneltä ja viidenneltä vuosisadalta.

Kirjan lukujen teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Augustinuksen lapsuus ja nuoruus 15-vuotiaaksi saakka.
  2. Hänen joutumisensa huonoon seuraan, mikä sai hänet varastamaan ja antamaan myöten himoille.
  3. Hänen opintonsa Karthagossa, hänen kääntymyksensä manikealaisuuteen ja yhä jatkunut himoissa eläminen 16–19-vuotiaana.
  4. Ystävän menettäminen, Aristoteleen teosten opiskelu ja muu elämä 20–29-vuotiaana.
  5. Luopuminen manikealaisuudesta piispa Ambrosiuksen vaikutuksesta Milanossa 29-vuotiaana.
  6. Siirtyminen kirkkoa kohti 30-vuotiaana edelleen Ambrosiuksen vaikutuksesta.
  7. Siirtyminen Jumalan suurempaan tuntemiseen 31-vuotiaana.
  8. Kääntyminen kristinuskoon 32-vuotiaana, Simplicianuksen neuvot muiden käännyttämiseksi.
  9. Kaste 33-vuotiaana, Monica-äidin kuolema, ystävien Nebridiuksen ja Vecunduksen kuolema, retoriikan opintojen hylkääminen.
  10. Tunnustamisen arvon mietiskelyä, muistin toiminnan pohdiskelua.
  11. Mietelmiä Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta ja luomisesta.
  12. Lisää mietelmiä Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.
  13. Ensimmäisen Mooseksen kirjan merkityksen ja Pyhän Kolminaisuuden pohdiskelu.

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan suomennosta ei ole pidetty kaikin puolin tyydyttävänä.[2]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Augustinus: Kirkkoisä Augustinuksen tunnustukset. Latinankielestä lyhennellen suomentanut ja selityksillä varustanut Osv. Stenroth. Alkulause Herman Råbergh. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1905.
  • Augustinus: Tunnustukset. Latinasta suomentanut Otto Lakka. Suomennoksen tarkistanut Yrjö-Otto Lakka. Kristikunnan klassikkoja 1. Ilmestynyt aiemmin 1947. Helsinki: SLEY-kirjat, 1981 (2. painos 2003). ISBN 951-617-486-8.

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kosonen, Päivi: Isokrateesta Augustinukseen: Johdatus antiikin omaelämäkerralliseen kirjallisuuteen. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-474-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri tietokirja: Joka kodin tietolukemisto. 1, Aakkoset – Döbeln. (Kunskapens bok, 1937–59.) Suomeksi toimittaneet Pentti Huovinen, Jaakko Manninen ja Hannu Tarmio. Porvoo: WSOY, 1959.
  2. Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja suomennokset uuslatinasta ja humanistikreikasta. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia, s. 38. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Augustinus: Confessiones. The Stoa Consortium. (latinaksi)
  • Augustine: The Confessions. Christian Classics Ethereal Library. (englanniksi)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Confessions (St. Augustine)