Tummahäränsilmä
Sivulta puuttuu | Tummahäränsilmä | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||
| Naaraspuolinen tummahäränsilmä | ||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||
| Maniola jurtina (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||
Tummahäränsilmä (Maniola jurtina) on täpläperhosiin (Nymphalidae) kuuluva päiväperhoslaji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys ja lentoaika
Tummahäränsilmän esiintymisalue ulottuu Pohjois-Afrikasta Eurooppaan ja Vähän-Aasian kautta Iraniin. Pohjoisessa sitä tavataan Etelä-Suomessa saakka ja idässä Uralille saakka. Lajin kanta Suomessa on heikentynyt muutamien vuosikymmenien aikana huomattavasti ja sitä tavataankin lähinnä Lounais-Suomessa, missä kanta on säilynyt muuta maata paremmin. Lentoaika on kesä-elokuu.
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Tummahäränsilmän siipien kärkiväli on noin 4 cm ja siivet ovat päältä tummanruskeat. Naaraat ovat hieman koiraita suurempia ja niiden siivissä on suuri punaruskea alue. Kummallakin on etusiivessään silmätäplä.
[muokkaa] Elinympäristö ja elintavat
Tummahäränsilmän elinympäristöä ovat niityt ja pientareet. Laji talvehtii toukkana.
[muokkaa] Ravintokasvi
Toukat käyttävät ravinnokseen erilaisia heinäkasveja (Poaceae), kuten nurmikat (Poa) ja tesma (Milium effusum).
