Toksikologian laboratorio nro2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toksikologian laboratorio nro 2 (myös Laboratorio X,[1] Kamera) on Tšekan käynnistämä myöhemmin Neuvostoliiton salaisen palvelun (NKVD, KGB nyk. Venäjän FSB) projekti. Laboratorion sijainti on Moskovassa.[2] Alkuvuosi lienee neuvostovaltion syntyvaihe, vuonna 1922. Laitoksen johtajana toimi 1930-luvulla professori Nikolai Kazakov. [3] Nk. Myrkkyprojekti käynnistettiin myöhemmin uudelleen Putinin hallinnon aikaisella Venäjällä. Projektin aikana on erinäisiä henkilöitä teloitettu venäläisissä vankiloissa, kuten Lefortovossa, sekä Lubjankassa[4] - nämä on toteutettu myrkkyruiskein kuten kuraren avulla. Lisäksi on toteutettu useita ulkomailla toteutettuja salamurhia, mm. Georgi Markovin salamurha Lontoossa 1978 risiinin avulla,[5] etenkin 1970-luvulla mutta myös sen jälkeenkin,[6] kuten Kolokol-1:n, poloniumin (Po-210)[7]ja Novitšokin avulla.[8] Eräs keskeinen näistä tutkimuksen henkilöistä oli: taistelukaasujen kehittäjä, mutta myös syöpätutkimusta tehnyt professori, Grigori M. Mairanovski (k. 1964).[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Poison_laboratory_of_the_Soviet_secret_services
  1. https://www.theguardian.com/world/2018/mar/09/russia-lab-x-poison-factory-that-helped-silence-soviets-critics Viitattu 4.1.2024.
  2. https://www.theguardian.com/world/2018/mar/09/russia-lab-x-poison-factory-that-helped-silence-soviets-critics Viitattu 13.2.2024.
  3. Sudoplatov, P. & A., 1994: s.404.
  4. https://www.ku.fi/artikkeli/3655707-gulagissa-stalinismin-paakallonpaikalla
  5. Sudoplatov, P. & A.,1994: s.386.
  6. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201804062200860105 Viitattu 4.1.2024.
  7. https://yle.fi/a/3-8617085 Viitattu 4.1.2024.
  8. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005602856.html Viitattu 2.1.2024.
  9. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/venajan-myrkkymurhat-tappavien-myrkkyjen-laboratorio-leninin-aikana/ Viitattu 4.1.2024.