Thomas Voeckler

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thomas Voeckler
Thomas Voeckler keltaisessa paidassaRanskan ympäriajossa 2004
Thomas Voeckler keltaisessa paidassa
Ranskan ympäriajossa 2004
Henkilötiedot
Lempinimi petit blanc, le chouchou
Syntymäaika 22. kesäkuuta 1979 (ikä 35)
Maa Ranskan lippu Ranska
Pituus 177 cm
Paino 66 kg
Joukkueen tiedot
Joukkue Team Europcar
Laji maantie
Rooli ajaja
Ajajatyyppi yleisajaja
Ammattilaisjoukkue(et)
2001–2002
2003–2004
2005–2010
2011–
Bonjour
Brioches La Boulangère
Bouygues Télécom
Team Europcar
Suurimmat voitot
Ranskan ympäriajo, mäkikirikilpailu 2012, 4 etappia
Luxemburgin ympäriajo 2003
Pariisi–Bourges 2006
GP Ouest-France 2007
Ranskan lippu Ranskan maantiepyöräilymestaruus 2004, 2010
Grand Prix Cycliste de Québec 2010
Dunkerquen neljän päivän ajo 2011
Brabantse Pijl 2012
Route du Sud 2013
Tiedot päivitetty: 17. lokakuuta 2014

Thomas Voeckler (s. 22. kesäkuuta 1979 Schiltigheim) on ranskalainen maantiepyöräilijä.

Alsacen seudulla syntynyt Voeckler muutti vanhempiensa mukana aikanaan Martinique'lle. Hän palasi sittemmin Ranskaan ja aloitti ammattilaisuransa vuonna 2001. Hän on edustanut koko ammattilaisuransa ajan samaa joukkuetta, nykyiseltä nimeltään Team Europcar.

Voeckler voitti Luxemburgin ympäriajon kokonaiskilpailun 2003 ja Ranskan maantiepyöräilymestaruuden vuonna 2004. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän kuului viidennellä etapilla muutaman ajajan ryhmään, joka saapui maaliin huomattavasti ennen pääjoukkoa. Hän sijoittui etapilla neljänneksi, siirtyi kokonaiskilpailun johtoon ja puolusti maillot jaune -paitaa sinnikkäästi kymmenen päivän ajan suuren mediahuomion loisteessa. Hän selvitti Pyreneet kilpailun johdossa, mutta Alpeilla ajetun 15. etapin jälkeen lopullinen voittaja Lance Armstrong siirtyi kilpailun kärkeen. Lopulta Voeckler menetti myös parhaan nuoren ajajan maillot blanc -paidan Vladimir Karpetsille ja sijoittui kokonaistuloksissa 18:nneksi.

Voeckler voitti vuonna 2006 Pariisi–Bourges -kilpailun ja viidennen etapin Baskimaan ympäriajossa. Seuraavana vuonna hän voitti ProTour-sarjaan kuuluvan GP Ouest-France-kilpailun sekä mäkikilpailun Pariisi–Nizza-ajossa. Ranskan ympäriajossa 2009 hän voitti viidennen etapin karattuaan muutama kilometri ennen maalia kuuden ajajan kärkiryhmästä[1]. Vuonna 2010 hän voitti toistamiseen maantieajon Ranskan mestaruuden. Ranskan ympäriajossa hän voitti 15. etapin karattuaan irtiottoryhmästä viimeisessä Port de Balès'n nousussa. Vuonna 2011 hän voitti Dunkerquen neljän päivän ajon. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän sai jälleen maillot jaune -paidan haltuunsa oltuaan yhdeksännellä etapilla mukana irtiottoryhmässä, ja sijoituttuaan etapilla lopulta toiseksi[2]. Hän piti paidan hallussaan kymmenen päivää, kunnes menetti sen Alpeilla ajetulla 19. etapilla[3]. Lopputuloksissa hän oli neljäs. Vuoden 2012 Ranskan ympäriajossa hän voitti Alpeilla ajetun 10.[4] ja Pyreneillä ajetun 16. etapin[5] sekä mäkikirikilpailun.

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2003
Luxemburgin ympäriajo, kokonaiskilpailun sekä 1. ja 3. etapin voitto
Classic Loire Atlantique, voitto
Tour de l'Avenir, 8. etapin voitto
2004
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa 18., nuorten kilpailussa kolmas
kokonaiskilpailun johdossa etappien 5-14 jälkeen, nuorten kilpailun johdossa etappien 5-18 jälkeen
Ranskan maantiepyöräilymestaruus
A Travers le Morbihan, voitto
Route du Sud, 4. etapin voitto
2005
Dunkerquen neljän päivän ajo, 3. etapin voitto
Ranskan ympäriajo, mäkikilpailun johdossa 2. etapin jälkeen
2006
Pariisi–Bourges, voitto
Route du Sud, kokonais- ja pistekilpailun sekä 1. etapin voitto
Baskimaan ympäriajo, 5. etapin voitto
2007
GP Ouest-France, voitto
Tour du Poitou Charentes et de la Vienne, kokonaiskilpailun voitto
Pariisi–Nizza, mäkikilpailun voitto
2008
Circuit de la Sarthe, kokonaiskilpailun voitto
2009
Etoile de Bessèges, kokonaiskilpailun voitto
Tour du Haut-Var, kokonaiskilpailun ja 2. etapin voitto
Trophée des Grimpeurs, voitto
Italian ympäriajo, 20. etapilla toinen
Ranskan ympäriajo, 5. etapin voitto
2010
Italian ympäriajo, 12. etapilla toinen
Ranskan maantiepyöräilymestaruus
Ranskan ympäriajo, 15. etapin voitto
GP Cycliste de Québec, voitto
2011
Välimeren ajo, 1. etapin voitto
Tour du Haut-Var, kokonaiskilpailun voitto
Pariisi–Nizza, 4. ja 8. etapin voitto
Cholet-Pays De Loire, voitto
Giro del Trentino, 2. etapin voitto
Dunkerquen neljän päivän ajo, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, 9. etapilla toinen
kokonaiskilpailun johdossa etappien 9-18 jälkeen
GP Ouest-France, kolmas
2012
Flanderin ympäriajo, kahdeksas
Brabantse Pijl, voitto
Amstel Gold Race, viides
Liège–Bastogne–Liège, neljäs
Ranskan ympäriajo, mäkikirikilpailun sekä 10. ja 16. etapin voitto, 15. etapilla kolmas
MM-kilpailut, maantieajossa seitsemäs
2013
Critérium du Dauphiné, 6. etapin voitto
Route du Sud, kokonaiskilpailun ja 3. etapin voitto
Tour du Poitou-Charentes, kokonaiskilpailun ja 4. etapin (aika-ajo) voitto
2014
Ranskan ympäriajo, 16. etapilla toinen
Pariisi–Tours, toinen


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Voecklerin irtiotto kesti maaliin asti, Veikkanen saa pitää pallopaitansa Yle.fi. 8.7.2009. Viitattu 8.7.2009.
  2. Luis León Sánchez wins crash-hit stage cyclingnews.com. 10.7.2011. Viitattu 10.7.2011. (englanniksi)
  3. Rolland wins on the Alpe d'Huez at end of epic stage cyclingnews.com. 22.7.2011. Viitattu 23.7.2011. (englanniksi)
  4. Vöckler voittoon Alpeilla, Wiggins jatkaa kärjessä yle.fi. 11.7.2012. Viitattu 18.7.2012.
  5. Voeckler solos to second Tour stage win cyclingnews.com. 18.7.2012. Viitattu 18.7.2012. (englanniksi)