Thermai (Himera)
| Thermai | |
|---|---|
| Θέρμαι | |
 Thermain roomalainen akvedukti. |
|
| Sijainti | |
  Thermai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Termini Imerese, Palermo, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
Thermai (m.kreik. Θέρμαι) eli Thermai Himeraiai (Θερμαί Ἱμεραίαι, Θερμαὶ αἱ Ἱμερᾶαι, Θερμαί Ἱμεραῖα) (lat. Thermae (Himerenses)) oli antiikin aikainen kaupunki Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella. Se perustettiin aikaisemman Himeran kaupungin korvaajaksi ja nähtiin sen perillisenä. Thermai sijaitsi nykyisen Termini Imeresen kaupungin paikalla.[1][2][3][4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thermai sijaitsi Sisilian pohjoisrannikolla noin 11 kilometriä länteen aikaisemmasta Himeran kaupungin paikasta, nykyisin nimellä Fosso San Leonardo tunnetun joen suussa sen itäpuolella. Alue oli alun perin kreikkalaisen ja karthagolaisen vaikutuspiirin rajalla. Kaupunki sai nimensä alueen kuumista lähteistä. Himeran Thermaita ei tule sekoittaa toisen Thermain kaupunkiin saaren etelärannikolla lähellä Selinusta.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thermai perustettiin Himeran taistelussa vuonna 409 eaa. tuhoutuneen Himeran korvaajaksi. Sen perustivat ilmeisesti Himeran tuhonneet karthagolaiset itse, ja se sijoitettiin oletettavasti tarkoituksella hieman eri paikkaan, jotta Himeran paikka jäisi asumattomaksi. Thermain sijaintipaikka mahdollisti sen, että karthagolaiset saattoivat pitää kaupungin helpommin komennossaan, sillä se sijaitsi lähempänä Soloeisin ja Panormoksen karthagolaiskaupunkeja kuin Himera.[3] Kreikkalaisessa mytologiassa Thermain paikan löysi alun perin Herakles.[3][5]
Kaupunki kehittyi nopeasti suhteellisen huomattavaksi. Se oli varhaishistoriansa ajan pääosin Karthagon alaisuudessa, minkä vuoksi sitä ei lueta kreikkalaisten kaupunkivaltioiden joukkoon.[1][3] Diodoros Sisilialaisen mukaan himeralaiset, samoin kuin selinuslaiset ja akragaslaiset, saivat palata tuhottujen kotikaupunkiensa paikalle Karthagon kanssa vuonna 405 eaa. tehdyn rauhan jälkeen sillä ehdolla, että alistuvat Karthagon valtaan eivätkä rakenna kaupunginmuurejaan uudelleen. Tällä hän tarkoittaa kuitenkin mitä ilmeisimmin himeralaisten kohdalla sitä, että nämä saivat asettua Thermaihin, sillä Himera jäi tuhotuksi, eikä sitä koskaan rakennettu uudelleen.[6] Tämän tulkinnan vahvistaa muun muassa Cicero.[3][7]
Uusi kaupunki peri kuitenkin monien mielessä Himeran aseman, ja siksi antiikin lähteissä puhutaan himeralaisista ja joskus myös Himerasta ikään kuin se olisi edelleen ollut olemassa myös kaupungin todellisen tuhon jälkeen.[2][3][8][7] Thermain asukkaista käytettiin etnonyymiä Thermitēs (Θερμίτης), myöhemmin latinaksi Thermitanus.[3]
Klassiselta roomalaiselle kaudelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Se, että Thermai nähtiin Himeran seuraajana, näkyy erityisesti Diodoroksella Thermain varhaishistorian kuvauksissa, sillä hän puhuu kaupungista Himerana. Kaupungin kerrotaan liittyneen vuonna 397 eaa. Dionysios I:n sotaan Karthagoa vastaan, mutta se palasi takaisin liittoon Karthagon kanssa seuraavana vuonna.[6] Diodoros sanoo myös, että Syrakusan tyrannin Agathokleen ja Karthagon vuonna 314 eaa. solmimassa rauhassa sovittiin Himeran säilyvän Karthagon vallassa.[9] Todellisuudessa kummassakin tapauksissa on mitä ilmeisimmin kyse Thermaista.[1][3]
Syrakusan tyranniksi myöhemmin noussut Agathokles oli kotoisin Thermaista.[10] Myöhemmin kaupungin nimi esiintyy usein ensimmäisen puunilaissodan yhteydessä. Vuonna 260 eaa. joukko roomalaisia kärsi tappion Hamilkarin joukoille Thermain lähellä. Roomalaiset valtasivat kaupungin itsensä sodan loppupuolella. Kaupunki sai roomalaisilta ainakin myöhempinä aikoina hyvän kohtelun, ja asukkaat saivat Ciceron mukaan pitää alueensa ja omat lakinsa. Syytä kohteluun ei tiedetä.[3][11][12]
Ciceron aikana Thermai vaikuttaa olleen kukoistava kaupunki.[12] Keisari Augustus teki siitä roomalaisen colonian nimellä Colonia Augusta Himeraeorum Thermitanorum (tai Thermitarum). Plinius viittaa kyseiseen kaupunkiin, vaikka sekoittaakin sen selvästi Selinuksen Thermaihin. Kaupunki vaikuttaa säilyneen olemassa läpi Rooman keisarikauden, sillä sen nimi esiintyy muun muassa Ptolemaioksella.[3][13]
Thermai nähtiin pitkään himeralaisten kaupunkina. Cicero kertoo, että Scipio Africanus palautti Karthagon kukistumisen jälkeen Himerasta Karthagoon viedyt patsaat himeralaisille Thermaihin.[7] Erikoisempaa on kuitenkin se, että vielä Plinius ja Pomponius Mela puhuvat Himerasta Thermaita tarkoittaen, vaikka Himeran tuhosta oli tuossa vaiheessa jo yli 400 vuotta.[3][14]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thermain kaupungista on säilynyt joitakin rakennusten jäänteitä, jotka kaikki ovat peräisin roomalaiselta kaudelta. Merkittävimpiin kuuluvat kaupungille nimensä antaneet termit eli roomalainen kylpyläkokonaisuus, joka on ollut käytössä vielä nykyaikanakin ja tunnetaan nimellä Bagni di San Calogero. Kaupunkiin vettä johtaneesta akveduktista on säilynyt jäänteitä useissa kohdissa kaupungin aluetta ja ympäristöä. Thermain teatterin jäänteet olivat näkyvissä vielä Tommaso Fazellon aikaan 1500-luvulla, mutta ne on tuhottu myöhemmin. Kaupungin alueelta on löydetty myös paljon veistosten osia sekä piirtokirjoituksia.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”24 Himera”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HIMERA Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Thermae (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Thermai Pleiades. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.23, 5.3; Pindaros: Olympia 12.28.
- ↑ a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.49, 13.114, 14.47, 14.56.
- ↑ a b c Cicero: In Verrem 2.35, 4.33.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.79.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.71.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.2.
- ↑ Polybios: Historiai 1.24, 1.39; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 23.9, 23.20.
- ↑ a b Cicero: In Verrem 2.46, 2.75, 3.42.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Ptolemaios: Geografia 3.4.4.
- ↑ Pomponius Mela 2.7.16; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8.