Scipio Africanus
Wikipedia
Publius Cornelius Scipio Africanus (236–183 eaa.) oli roomalainen valtiomies ja sotapäällikkö toisessa puunilaissodassa. Hänet tunnetaan ennen muuta Hannibalin voittajana. Tästä voitosta hän sai lisänimen Africanus. Historioitsija Livius on kirjoittanut hänen vaiheistaan laajasti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonne ja myytit
Scipio Africanus kuului Rooman aatelistoon eli patriiseihin. Hän oli älykäs ja karismaattinen henkilö, jolla oli rajaton itseluottamus. Scipion nuoruudesta löytyy tarinoita, joilla on yhtymäkohtia hellenistiseen prinseihin ja kuninkaisiin. Myöhemmin hänen ympärilleen kehittyi Aleksanteri Suureen kietoutunut myytti, joka vihjasi hänen syntymänsä olleen jumalallista alkuperää.[1] Scipio ihaili antiikin Kreikkaa, mitä monet aikalaiset kuten Cato vanhempi pitivät moraalittomana ja epäisänmaallisena käytöksenä. Cato vanhempi yritti saada Scipiota jopa syytteeseen lahjusten otosta. Oikeudenkäynti sattui olemaan Zaman taistelun vuosipäivänä. Scipio käytti tätät hyväkseen puheessaan jossa hän sanoi, että: "Sellaisena päivänä ei roomalaisten sovi kuunella herjauksia sitä miestä vastaan, jota hänen syyttäjiensä on kiittäminen siitä, että he ylipäänsä voivat puhua. Päinvastoin kaikkien velvollisuus on viettää suuren voiton muistoa menemällä Capitoliumille kiittämään jumalia isänmaan pelastuksesta. Sen minä teen nyt ja ken ajattelee samoin kuin minä, seuratkoon minua!" Kansa seurasi Scipiota joka oli täten voittanut oikeudenkäynnin.
[muokkaa] Elämäkerta
[muokkaa] Nuoruus
Toisen puunilaissodan syttyessä vuonna 218 eaa. Scipio oli kahdeksantoistavuotias. Hänen isänsä, Publius Cornelius Scipio, palveli tuolloin konsulina. Scipio nuorempi osallistui useisiin tuhoisiin taisteluihin, mutta jäi henkiin. Vuonna 211 eaa. hänen isänsä ja setänsä kaatuivat Hispanian rintamalla.
[muokkaa] Sotaretki Hispaniassa
Scipio lähti sinne vapaaehtoisena, ja hänet nimitetettiin prokonsuliksi. Hispaniassa Karthagon joukkoja johti Hannibalin veli Hasdrubal Barca. Vuonna 206 eaa. Scipio oli voittanut Hispanian Roomalle, ja jatkoi matkaansa Afrikan puolelle etsimään liittolaisia Hannibalia vastaan. Tällä välin Hannibal hyökkäsi Italiaan, ja Scipio palasi kotiin, missä hänet valittiin vuonna 205 eaa. yksimielisesti senaattiin.
[muokkaa] Sotaretki Afrikassa
Hannibal eteni Italiassa, mutta Scipio hyökkäsi sillä aikaa Afrikkaan, ja Hannibal joutui palaamaan. Vuonna 202 eaa. käytiin Karthagon lähellä Zaman taistelu, jonka Scipio voitti.
[muokkaa] Myöhempi vaikutus kulttuurielämään
Scipio Africanuksen elämää ja kohtaamista Hannibalin kanssa on käsitelty useissa teoksissa. Paavo Cajander on kirjoittanut hänestä runoelman vuonna 1914.[2] ja Carmine Gallone ohjannut elokuvan Scipio Africanus, Afrikan valloittaja vuonna 1937.[3] Georg Friedrich Händel sävelsi oopperan Scipio vuonna 1726. [4]
[muokkaa] Lähteet
- Goldsworthy, Adrian: Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2003, 2006 (suom.). ISBN 951-20-6951-2.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
